Rikkaita rosvoparoneita syytettiin aikanaan työvoiman suruttomasta riistosta. Mutta näinhän se on nytkin, kirjoittaa erikoistoimittaja Seppo Varjus.

Marc Lorella on unelma.

Marc Lore on amerikkalainen yrittäjä, joka rikastui miljardeilla verkkokauppabisneksessä. Hänen uusi projektinsa on Telosa -niminen kaupunki.

Tulevan Telosan paikka ei ole vielä selvillä. Mutta siellä pitäisi asua vuonna 2050 viisi miljoonaa ihmistä. Lore haluaa kokeilla kaupungissaan uudenlaista equitismia. Hurjimpien huhujen mukaan siihen voisi kuulua ilmainen terveydenhuolto ja opetus.

Meillä Pohjoismaissa tällaista kutsutaan yhteiskunnaksi.

Idearikas Lore rynnistää uusien upporikkaiden utopistien joukkoon. Heitä edustavat puhtaimmillaan miljardöörit Elon Musk ja Jeff Bezos.

1800-luvun loppua kutsuttiin Yhdysvalloissa "kullatuksi ajaksi". Sisällissodan jälkeen varsinkin pohjoisvaltiot vaurastuivat hurjaa vauhti. Uutta tekniikka tulvi tarjolle. Ajan huipputuotteita olivat lankapuhelimet ja junat.

Voi naurattaa, mutta ne muuttivat maailmaa enemmän, mihin vaikkapa nykyinen informaatiotekniikka ja sähköautot tuskin pystyvät.

Kullatun ajan superrikkaisiin yrittäjiin kuuluivat esimerkiksi John D. Rockefeller , Andrew Carnegie ja J.P. Morgan. Tällaisia miehiä kutsuttiin usein rosvoparoneiksi. Heitä syytettiin työvoiman suruttomasta riistosta.

Näinhän se on nytkin. Valitetaan, että Bezosin Amazonin varastotyöntekijät eivät ehdi vuoroillaan edes vessaan. Musk sai pahaa julkisuutta, kun halusi pitää Teslan tehtaat auki vaikka pandemia jylläsi.

Kullattuna aikana pelättiin monopolien ja trustien vallan vääristävän kilpailua. Näinhän se on nytkin.

1900-luvun alussa presidentti Theodore Roosevelt pystyi jossain määrin puuttumaan asiaan. Niihin aikoihin kullattu aikakausi jo himmeni ja maailmansota teki tuloaan.

Rikkaiden utopismi kuitenkin vasta alkoi. Autotehtailija Henry Fordilla oli runsaasti ideoita yhteiskunnan uudistamisesta ja hän sovelsi niitä työntekijöihinsä. Fordin mainetta tahraa, että Adolf Hitler oli hänen innokas ihailijansa.

Elon Musk ja Jeff Bezos intoilevat avaruuden valloittamisella, missä he kilpailevat iäkkäämmän brittiläisen superrikkaan Richard Bransonin kanssa.

Toistaiseksi avaruuden uusien valloittajien maineteot ovat olleet samaa luokkaa, mihin Neuvostoliitto ja Yhdysvallat pystyivät 60 vuotta sitten. Rahaa on kuitenkin palanut, mikä on herättänyt arvostelua.

Hiljan Musk ilmoitti olevansa valmis lahjoittamaan yli kuusi miljardia dollaria YK:n ruokaohjelmalle, jos hänelle kerrotaan kuinka se tehdään. Kun ruokaohjelman johtaja David Beasley sitten esitteli pikavauhtia tällaisen ohjelman, Musk on toistaiseksi ollut hiljaa.

Entisajan miljonäärit saivat aikaan paljon ihmiskuntaa hyödyttänyttä kehitystä, vaikka heissä oli vikansa. Tosin tuon kehityksen seurausta on, että nyt ihmiskuntaa uhkaa ilmastokriisi, joka on vain isoin kaikista uhkaavista kriiseistä.

Uuden ajan miljardöörien olisi syytä tarkentaa fokustaan.

Avaruuden valloittaminen on tosi jännä juttu. Mutta jos nyt ensin hoidettaisiin se, että on jäljellä planeetta, johon voi avaruudesta palata. Palataan avaruuden valloittamiseen sen jälkeen.

Vaikka 10?000 vuoden kuluttua.