Koronapotilaiden määrä tehohoidossa lähentelee jo kriittistä rajaa. Jos raja ylittyy, se tietää häiriöitä muulle sairaanhoidolle.

Esimerkiksi juna- tai bussionnettomuus voi aiheuttaa äkillisen ison tehohoidon tarpeen. Kuvassa harjoitellaan onnettomuuden varalle Tampereen Rantaväylän tunnelissa. Kuva: Tomi Vuokola

Koronapotilaiden määrä tehohoidossa lähentelee jo kriittistä rajaa. Anestesiologian ja tehohoidon professori, ylilääkäri Matti Reinikainen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta sanoi Ilta-Sanomille torstaina, että kriittinen raja on noin 50 koronapotilasta.

Jos se määrä ylittyy, muu sairaanhoito alkaa häiriintyä. Sosiaali- ja terveysministeriön johtava asiantuntija Liisa-Maria Voipio Pulkki sanoi, että jos tehohoidossa olevien koronapotilaiden määrä menee pitkälti yli 50:n, sairaaloissa alkaa "todella dramaattinen toimintojen uudelleenjärjestely".

Torstaina Suomessa oli tehohoidossa 49 koronapotilasta.

Lue lisää: Krista Kiuru sanoi, että Suomessa on vapaana enää yksi tehohoitopaikka - tätä se tehohoidon asiantuntijan mukaan tarkoittaa

Tehohoidossa olevan koronapotilaan hoitaminen on paitsi ajallisesti pidempää, mutta myös haastavampaa kuin muusta syystä tehohoidossa olevan. Se sitoo enemmän hoitohenkilökuntaa ja lisäksi potilas täytyy eristää ja hoitajien pitää suojautua perusteellisesti jokaisen hoitokerran ajaksi.

Reinikainen sanoo, että Uudenmaan, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan käsittävällä Hyks-erva-alueella tehohoidon kuormitus on jo hyvin lähellä sataa prosenttia. Myös Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla tilanne on hankala.

Entä jos kovimman koronatehohoidon tarpeen aikana sattuu suuronnettomuus - esimerkiksi iso liikenneonnettomuus - joka vaatii samanaikaisesti usean potilaan tehohoitoa?

Koronapotilaan tehohoito vaatii paljon työvoimaa ja myös tilaa, koska potilas täytyy eristää. Kuva: Sakari Partanen / Kuopion yliopistollinen sairaala

Vaikuttaako koronatehohoitopotilaiden hoito muusta syystä tehohoitoon tulevien potilaiden hoitoon? Tästä on esittänyt huolensa muun muassa Helsingin pormestari Juhana Vartiainen.

-?Huoli ei ole aiheeton. Jos vapaata kapasiteettia on hyvin niukasti, kyky vastata esimerkiksi suuronnettomuustilanteeseen on heikompi kuin normaalisti, Reinikainen myöntää.

Reinikainen sanoo, että tehohoitopaikkojen määrää on nykyisestä mahdollisuus lisätä, mutta aivan käden käänteessä se ei tapahdu esimerkiksi suuronnettomuutta ajatellen.

Lisäpaikat vaativat paljon myös osaavia lääkäreitä ja hoitajia, mikä on osaltaan kriittinen tekijä.

-?Keväällä 2020 tehohoitopaikkojen määrää pyrittiin lisäämään siten, että ei-päivystyksellistä leikkaustoimintaa vähennettiin rajusti ja etenkin leikkausosastojen ja heräämöjen henkilökuntaa täydennyskoulutettiin tehohoitotyöhön tai avustaviin tehtäviin. Enimmillään sairaaloiden ilmoittamien lisätehohoitopaikkojen määrä oli yhteensä noin 150. Tähän päästiin noin kuukaudessa, Reinikainen sanoo.

-?Asiaa edesauttoi se, että maassa oli todettu poikkeusolot ja voimassa oli valmiuslaki.

IS kertoi lokakuun lopussa järvenpääläisestä miehestä, joka on odottanut pääsyä Peijaksen sairaalaan nilkkaleikkaukseen jo puoli vuotta koronasta johtuvien hoitojonojen takia. Leikkauspäivä ei ollut vielä lokakuun lopussakaan tiedossa. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS

Lue lisää: Kolme suomalaista kertoo: Jopa yli vuosi leikkausjonossa koronakriisin takia - "Et voi edes kuvitella, miten raskasta on olla, kun kaikki tuijottavat"

Tehohoitokapasiteetin nostaminen ei kuitenkaan sujunut ilman haittoja.

-?Seurauksena oli monen leikkaustoimenpiteen lykkääntyminen, toisin sanoen hoitovelka.

Reinikainen sanoo, että koronaepidemian johdosta ei tällä hetkellä ole suunnitelmia erillisten "hätäsairaaloiden" perustamiseksi.

Onko riskinä, että tehohoitoon pääsevien osalta joudutaan jossain vaiheessa tekemään karsintaa?

-?Uskon, että epidemiaa pyritään aivan varmasti hillitsemään siten, ettemme ajautuisi tilanteeseen, jossa sairaanhoidon kapasiteetti ei kerta kaikkiaan riitä.