Länsi on joutunut pohtimaan, miten se voisi tukea afganistanilaisia tekemättä yhteistyötä talebanien kanssa.

Talebanin linjaukset naisten asemasta ovat yhä epäselviä. Kuvassa mielenosoittajat pitelivät käsissään kylttejä Kabulissa 26. lokakuuta. Kuva: James Edgar / Lehtikuva

Ääriliike Taleban on nyt hallinnut Afganistania melkein neljä kuukautta.

Afganistanilaistaustainen helsinkiläinen aktivisti Mojtaba Qanezadeh seuraa Afganistanin tilannetta aktiivisesti, muun muassa yhä maassa olevien sukulaistensa kautta.

Qanezadehin mukaan humanitaarinen kriisi on nyt afganistanilaisten arjessa kriiseistä akuutein.

-?Ei ole ruokaa, ei ole rahaa, ei ole töitä. Yksi syy tähän on se, että ulkomaiset avustukset on jäädytetty, koska Taleban ei ole noudattanut lupauksiaan esimerkiksi naisten tilannetta koskien, hän sanoo.

Afganistan suljettiin ulos monista kansainvälisistä rahoituslaitoksista Talebanin valtaannousun jälkeen. Myös Afganistanin hallinnon varoja ulkomailla jäädytettiin, jotta Taleban ei pääsisi niihin käsiksi.

YK on varoittanut jo useiden viikkojen ajan, että maan humanitaarinen tilanne on katastrofaalinen ja kriittinen. Samalla Afganistania vaivaa yhä paheneva talouskriisi.

-?Afganistan kärsii nyt yhdestä maailman pahimmista - ellei jopa pahimmasta - humanitaarisista kriiseistä, sanoi Maailman ruokaohjelman johtaja David Beasley YK:lle. Hänen mukaansa miljoonilla afganistanilaisilla on nyt edessään joko maastamuutto tai nälkiintyminen.

YK:n mukaan peräti noin 23 miljoonaa afganistanilaista kärsii aliravitsemuksesta. Jopa 95 prosentilla ihmisistä ei ole saatavilla tarpeeksi ruokaa. Tilannetta on pahentanut kuivuusaalto, jonka on pelätty heikentävän ruokaturvaa entisestään.

Myös maan sairaaloiden on varoitettu olevan äärirajoilla, ja esimerkiksi lääkkeistä on toistuvaa pulaa.

Kansainväliset avustusjärjestöt, muun muassa Punainen Risti, ovat jatkaneet avustustyötään maassa. Samanaikaisesti pulaa on niin rahasta kuin asiantuntijoista, sillä monet Afganistanin parhaiten koulutetuista ihmisistä pakenivat maasta elokuussa.

Ongelmia on tuottanut myös lännen haluttomuus yhteistyöhön Talebanin kanssa. Länsi käytännössä katkaisi rahoituksen monille afganistanilaisille kouluille ja sairaaloille Talebanin valtaannousun jälkeen.

-?Humanitaarista apua saapuu yhä maahan, mutta muut varat, joita ennen elokuuta käytettiin avustusohjelmiin, virkamiesten palkkojen maksuun ja julkisiin palveluihin on nyt lakkautettu. Työttömyys ja köyhyys ovat siksi kasvaneet, arvioi ajatushautomo International Crisis Group lokakuussa.

-?Afganistanin vaikeudet tarkoittavat, että ulkomaalaisten lahjoittajien ja rahoittajien - muun muassa Euroopan unionin - täytyy painia sen dilemman kanssa, miten auttaa yhä vaikeammassa tilanteessa olevaa väestöä samalla kun ne pitävät kiinni periaatteistaan, jotka ovat vastakkain Talebanin hallinnon kanssa, järjestö pohti raportissaan.

Samalla osa ihmisistä on varoittanut, että Talebanille kohdistettu rankaisumekanismi on vaikuttamassa ennen kaikkea paikallisten ihmisten arkeen.

Esimerkiksi afganistanilaiskaupunki Gereshkin sairaalaan johtoon kuuluva Faizullah Mohammadi vetosi kansainvälisiin rahoittajiin Guardianin haastattelussa viime viikolla:

-?Toivomme, että kansainvälinen yhteisö ei sekoita ihmisoikeuksia poliittisiin asioihin. Tarvitsemme tukeanne.