Koulujen ja julkisten rakennusten sisäilmaongelmat ja homeen aiheuttamat altistukset aiheuttavat usein kiistoja käyttäjien ja kiinteistöjen omistajien kesken. Syy oireiluun voi olla rakennuksessa tai muualla, mutta sairastuneen asema on nyt huonompi.

Vielä 1990-luvulla työpaikan sisäilmaongelmiin suhtauduttiin huolestuneena. Hometutkimus sekä homeesta aiheutuvista sairauksista maksettavien ammattitautikorvauksien määrät lisääntyivät myös nopeasti.

Tutkija Sami Torssosen mukaan Suomi nousi homeen ja terveyden välistä yhteyttä koskevien tutkimusjulkaisujen määrässä toiseksi maailmassa Yhdysvaltain jälkeen. 2010-luvulla tilanne muuttui täysin.

Torssonen selvitti muutoksia, joiden myötä homesairauksien korvattavuus heikkeni Suomessa.

Työsuojelurahaston rahoituksella hän analysoi Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastoja, sosiaalivakuutuksen ohjausdokumentteja sekä vakuutusoikeuden käsittelemiä ratkaisuja homeperäisten ammattitautien tapauksissa vuosilta 2003, 2008, 2009, 2011 sekä 2018. Vakuutusoikeuden ratkaisuissa eivät ole mukana alkutuotanto ja Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melan tapaukset.

- Tässä on kymmenessä vuodessa menty lähes täysin laidasta laitaan, Sami Torssonen kuvaa lääkärikunnan suhtautumista homeongelmiin ja niistä kärsivien hoitoon.

Homealtistuksen kiistelyn lyhyt historia

Kolmekymmentä vuotta sitten asiantuntijat olivat vielä varsin yksimielisiä siitä, että home aiheuttaa sairauksia. Vuonna 1998 Lääkärilehdessä julkaistu Majvik-suositus esitteli useita homealtistumisesta koituvia terveyshaittoja ja näiden diagnostiikkaa. Sitä täydennettiin vuonna 2007, joka vahvisti todistusaineistoa homeen ja terveysvaikutusten yhteydestä.

Toki homediagnostiikkaa kritisoitiin ja Työterveyslaitoksen Risto Voutilainen kirjoitti Duodecim-lehdessä vuonna 1998, että "Homekohu on luonut homepelkoa ja toisaalta homeoireista on tullut muotia".

Voutilainen kirjoitti myös Lääkärilehdessä vuonna 2001 otsikolla Toisen home turhan kallis - kustannussäästöä homeilmiöön: "On nähty lääkärien ja potilaitten alttius uskomuksiin ja koettu näkymättömän ympäristöaltisteen kiehtova pelottavuus".

Turun yliopiston valtio-opin yliopisto-opettaja, VTT Sami Torssosen tutkimuksessa havaittiin, että käänne homealtistukseen suhtautumisessa muuttui vuonna 2009. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä katsoi vuoden 2008 lokakuussa raportissaan, ettei uusi Majvik II -suositus sopinutkaan sellaisenaan vakuutusjärjestelmän käyttöön.

Syyksi työryhmä katsoi homeen ja sairauden syy-yhteyden selvittämisen vaikeuden. Tapaturma-asiain korvauslautakunnan kiertokirje määritteli jatkossa uudella tavalla suhtautumisen työpaikan homealtistukseen.

Muuttuvat määritelmät vähensivät korvattavuutta

Sami Torssosen tutkimuksessa havaittiin, että ammattitautikorvauksen saaminen homesairaudesta vaikeutui huomattavasti vuoden 2009 jälkeen kyseisen kiertokirjeen ohjeistuksen takia.

Homesairauksista hyväksyttiin silloin ainoastaan astma, jonka diagnostiikka rajattiin vain PEF-mittaukseen, jossa tutkittava puhaltaa putkeen.

Tapahtui dramaattinen käänne. Homesairauksien korvattavuus romahti. Ammattitautiepäilyjä kirjattiin lähes entiseen tahtiin, mutta vuonna 2011 korvattiin enää pieni osa.

Vakuutusoikeuden ratkaisujen perusteella syynä romahdukseen näyttää Torssonen mukaan olleen se, että kiertokirje rajasi korvattavia homesairauksia ja heikensi niiden diagnostiikkaa.

Seurauksena oli myös, että yhä suurempi osa home-epäilyistä näytti aiheettomilta ja homeen yhteys sairauteen näytti epävarmemmalta.

Uusi käypä hoito -suositus kiisti yhteydet

Vuonna 2016 Lääkäriseura Duodecim julkaisi käypä hoito -suosituksen, jossa todetaan varsin yksiselitteisesti, että syysuhdetta yhdenkään terveysvaikutuksen ja kosteus- ja homevauriorakennusten välillä ei ole voitu todeta, koska ei tiedetä, mistä tekijöistä ja millä mekanismilla terveysvaikutukset aiheutuvat.

Suosituksen lopussa mainitaan, että rakennuksen sisäilman rooliin potilaan oireessa tai sairaudessa ei tule ottaa kantaa ilman, että käytettävissä on terveydensuojeluviranomaisen eli yleensä kunnan terveystarkastajan tai rakennuksen kunnon ja sisäilman laadun tutkineen pätevän asiantuntijan lausunto siitä, onko rakennuksessa merkittävä kosteus- ja homevaurio.

Tämän suosituksen julkaisun jälkeen homeperäisten ammattitautiepäilyjen määrä romahti Sami Torssosen mukaan muutamassa vuodessa noin kolmannekseen.

Korvausten saaminen vaikeutui entisestään ja vuonna 2018 ammattitautikorvausten saaminen homesairaudesta näyttää vakuutusoikeuden ratkaisujen perusteella muuttuneen lähes mahdottomaksi.

- Varsinkin nyt, kun huoliteoriaa on pidetty esillä, niin heti herää epäilys siitä, ovatko oireet yhteydessä todellisiin altisteisiin. Ammattitautikorvausten saaminen tällaisissa tilanteissa on äärimmäisen vaikeaa, Torssonen sanoo.

Työntekijän oireet tai työpaikan käyttökielto estivät tai keskeyttivät usein PEF-mittauksen. Tällöin korvausta ei maksettu puutteellisten mittaustulosten takia, vaikka tilojen sulkemisen syy olisi ollut työpaikan homeongelma.

Korvausten saanti yhä vaikeutunut

Työntekijä ei ole saanut korvauksia, vaikka olisi todistetusti työskennellyt vuosia homeisissa tiloissa. Vakuutusoikeus on vedonnut ratkaisuissaan käypä hoito -suositukseen, jonka mukaan home ei aiheuta sairauksia.

Sami Torssonen arvioi, että tulevaisuudessa korvausten saaminen työperäisestä homesairaudesta saattaa vaikeutua entisestään. Jos sairaus määritellään aivoperäiseksi toiminnalliseksi häiriöksi, niin korvaus evätään.

Vuodesta 2019 alkaen homepotilaita on hoidettu HUS:n toiminnallisten häiriöiden klinikalla. Hoidon tehosta kiistellään ja tutkijakenttä on jakautunut. Osa pitää hometta ja mikrobeja syypäänä ilmenneisiin sairauksiin. Osa taas pitää oireilua ympäristöherkkyytenä, joka johtuu siitä, että huolestuu huonosta sisäilmasta.

Johtopäätöksenään Sami Torssonen esittää, että homeen ja sairauden yhteyden osoittamista vaikeuttavat asiantuntijakäytännöt toimivat lisääntyvästi työntekijöiden haitaksi ja vakuuttajien eduksi.

Tutkija kaipaa korvauskäytäntöjen kehittämistä

Rakennuskannan korjausvelka kasvaa kuitenkin jatkuvasti ja yhä suurempi osa suomalaisista kertoo saavansa oireita työpaikkansa sisäilmasta. Homeperäisten ammattitautien korvauskäytäntöä olisikin Torssosen mukaan syytä kehittää siten, että suurempi osuus työperäisistä homesairauksista voitaisiin korvata.

- Tässä edetään vähän niinkuin kaksilla rattailla. Yhtäältä puhutaan siitä, että pitäisi korjata näitä homeongelmaisia tiloja, mutta samalla sitten puhutaan, että oireet ovat huolen aiheuttamia.

Torssonen mukaan ristiriita perustunee siihen, että jos myönnettäisiin työntekijöille aiheutuneen jotain pysyvää haittaa homeesta, niin jouduttaisiin aivan eri tavalla maksamaan korvauksia.

- Samalla ongelman painavuus ja hankaluus lisääntyisivät heti huomattavasti. Tällä hetkellä politiikka on ehkä sitä, että pyritään jossain määrin ehkäisemään homesairauksia. Mutta teorian tasolla kielletään koko ongelman olemassaolo, Torssonen kuvaa ristiriitaista tilannetta.

Tutkimuksen perusteella mahdollisia keinoja järjestelmän kehittämiseksi olisivat sairauden diagnostisten kriteerien ja tutkimustahojen laajentaminen, homesuositusten näyttöperustainen päivittäminen sekä altistumisen arvioinnin kehittäminen.

Sami Torssonen tutkii parhaillaan terveyden ja politiikan yhteyksiä erityisesti sisäilman ja koronaviruksen tapauksissa.

Onko sinulla jäänyt korvauksia saamatta, oletko kärsinyt sisäilmaongelmista töissä? Voit keskustella asiasta sunnuntaihin 28.11. kello 23:een saakka.

Lue myös:

Tutkimus: Sisäilman kannalta rakennukset kannattaa korjata ajoissa, sillä muuten laskusta tulee kaksinkertainen

Onko sisäilmaoireilu sittenkin isoksi osaksi aivoperäistä, kuten nyt väitetään? Ylen selvitys kertoo, että selitys on tieteellisesti ohuella pohjalla

Suomen ainoa toiminnallisten häiriöiden poliklinikka tutkii potilaita, joiden oireisiin ei löydy lääketieteellistä syytä - lääkärien suositukset herättävät kritiikkiä

Orimattilan palomiehet ovat tehneet yli 10 vuotta töitä sisäilmaongelman keskellä - jopa kahdella kunnalla kolmesta ei ole rahaa korjata käsiin rapistuvia rakennuksia

Koululaisten oireilun syynä voi olla ihan muu asia kuin sisäilma - laaja tutkimus kyseenalaistaa ajatuksen, että oireilu olisi vain rakennuksen vika