Jännittäjästä muiden ihmisten huomio voi tuntua pelottavalta ja oma tekeminen nololta tai hävettävältä.
Esimerkiksi sosiaaliset tilanteet voivat aiheuttaa kovaa jännittämistä. Kuva: Colourbox
Kuka tahansa voi tehdä paljon oman hyvinvointinsa eteen ja vaikeuksiensa voittamiseksi, kunhan käsissä vain ovat oikeat avaimet. Näin sanovat kognitiivis-analyyttiset kouluttajapsykoterapeutit Liisa Uusitalo-Arola ja Katri Kanninen Terapian tarpeessa? -kirjassaan.
Henkistä hyvinvointia voi heidän mukaansa oppia.
Uusitalo-Arola ja Kanninen kertovat kirjassaan muun muassa ahdistuneisuuden eri muodoista, masennuksesta ja ihmissuhdevaikeuksista. He neuvovat, miten ongelmista voi selvitä ja kuinka elämisen taitoja voi kehittää, jotta elämän haasteista selviytyminen helpottuisi.
Yksi kirjan esimerkeistä on jännittäminen eli erityisesti sosiaalisissa tilanteissa ilmenevä ahdistuneisuus.
Jännittäessä havaintokenttä kapeutuu ja huomio kääntyy ympäristöstä omaan itseen.
- Kun huomio on vahvasti omassa itsessä, kuvittelemme, että olemme myös toisten huomion keskipisteessä. Tämä ei pidä paikkaansa, mutta jännittyneenä ajatuksesta on vaikea irtautua, kirjailijat kuvailevat.
Moni pelkää, että jännittämiseen liittyvät keholliset merkit - kuten punastuminen, hikoilu, käsien vapina tai äänen väriseminen - ovat helposti toisten nähtävissä. Todellisuudessa toiset harvoin huomaavat niitä. Muut eivät myöskään todennäköisesti pidä jännittämisen merkkejä yhtä hävettävinä kuin oireileva itse.
Usein jännitystä kokevan isoin pulma on itseään ylläpitävä "välttämiskäyttäytymisen noidankehä".
- Kun välttää kontakteja, ei myöskään pääse kokemaan hyviä hetkiä toisten kanssa eikä kehittämään taitojaan selvitä hankalista paikoista, kirjoittajat sanovat.
Näin uskomus sosiaalisten tilanteiden pelottavuudesta on ja pysyy.
Välttelyn lisäksi huomio voi kääntyä eri tilanteissa sisäänpäin omiin kriittisiin ajatuksiin ja kehon tuntemuksiin.
Huomio kohdistuu esimerkiksi sydämen sykkeeseen, punastumiseen tai sen pohtimiseen, mitä muut ajattelevat. Se voi vain lisätä ahdistusta ja voimistaa kehon tuntemuksia.
Joskus jännittyneeseen oloon yritetään saada helpotusta niin sanotun turvakäyttäytymisen avulla. Turvakäyttäytymistä on kirjoittajien mukaan kaikki sellainen toiminta, jonka avulla ihminen yrittää hallita omaa ahdistustaan sosiaalisissa tilanteissa.
Monet turvakäyttäytymisen muodot, kuten alkoholiin turvautuminen, jatkuva miellyttäminen tai pellen roolin ottaminen, voivat helpottaa oloa hetkeksi, mutta pitkällä aikavälillä ne voivat vain pahentaa tilannetta.
Lue lisää: "Ihan kaikkea voi jännittää, mihin liittyvät ihmiset" - Psykologi neuvoo 5 tapaa jännityksen kesyttämiseen
Mikä neuvoksi, jos tuntee jännittävänsä ankarasti? Vaikka mieli tekisi, jännittämisestä ei kannata pyrkiä eroon.
- Kun jostain pyrkii irti, huomio tahtoo vain kiinnittyä entistä tiukemmin kohteeseensa. Sen sijaan tavoitteeksi voi ottaa, että pystyisi hyväksymään itsensä myös ujona jännittäjänä eikä tavoittelisi sellaista lopputulosta, mihin oma temperamentti ei veny, Uusitalo-Arola ja Kanninen.
Ensiaskel parempaan voi kirjan mukaan olla se, että antaa itselleen luvan olla sellainen kuin on.
Introvertistä ei väkisin vääntämällä tule ekstroverttiä.
Elämänpiirin laajentaminen itselle sopivaksi on niin ikään tärkeää. Samanhenkiset ihmiset tai vaikka vertaistukiryhmät voivat olla siinä avuksi.
- Kun näet, että muut taistelevat sinullekin tuttujen pelkojen kanssa ja silti tekevät asioita, saat itsekin voimaa mukavuusalueesi laajentamiseen. Rohkea ei ole se, joka ei pelkää, vaan se, joka pelkää ja tekee silti.
Kun keskittyy tekemään sellaista, mikä on itselle aidosti tärkeää, ei edes ehdi suunnata huomiotaan yhtä isosti omiin reaktioihinsa.
Elämisen tarpeellisia taitoja ovat muun muassa omien ajatusten ja tunteiden tunnistaminen, empatiakyky, huomiokyky sekä oman toiminnan ohjaaminen ja rajaaminen. Kuva: Colourbox
Valtaosa ihmisistä kohtaa kriisejä ja hankalia elämänvaiheita. Ilman erityisiä kriisejäkin mielen hyvinvointi vaihtelee.
- Yhtenä päivänä olemme paremmassa hapessa kuin toisena. Vaikka välillä ahdistaa tai masentaa, se ei välttämättä tarkoita, että kyseessä olisi lääketieteellistä hoitoa vaativa sairaus. Usein voidaan yhtä hyvin puhua voimavarat ylittävistä elämisen ongelmista tai yksinkertaisesti normaaleista reaktioista kuormittavassa tilanteessa, kirjoittajat sanovat.
Tavallisista mielen hyvinvoinnin notkahduksista palautuminen voi onnistua omin avuin. Jokaisella on kuitenkin jossain kohdassa raja, jonka ylittäminen saa aikaan pitkäkestoista tai vakavaa oireilua.
- Jos kotikonstit eivät tuota helpotusta muutamassa viikossa, on hyvä joka tapauksessa kääntyä terveydenhuollon puoleen ja pyytää ammattilaisen arviota tilanteesta, kirjoittajat muistuttavat.
Joka hetki joka viides suomalainen kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä, tavallisimmin ahdistuneisuushäiriöstä tai masennuksesta.
Lue lisää: Psykoterapeutti kertoo selvät merkit, milloin ahdistukseen on syytä hakea apua - moni havahtuu vasta fyysisten oireiden kautta
Ahdistus tunteena ja ahdistuneisuushäiriö ovat eri asiat. Ahdistuneisuushäiriössä toimintakyky katoaa niin, että se haittaa tavallista arkielämää. Ihminen lamaantuu, mielen valtaavat ahdistus, huoli ja pelokkuus, sekä ilmaantuu erilaisia fyysisiä oireita.
TetraSys Oy.