Joko 12 kuukauden euribor lähti nousuun? No ei, mutta sitä miinusmerkkisistä koroista nauttineista asuntovelallisista valtaosa tälläkin hetkellä kyttää.

Koronnousu kurittaa kasvavina korkomenoina paitsi kotitalouksia, myös velkaantuneita valtioita, kuten Suomea.

Valtioiden lainat eivät tosin heilahtele lyhyiden korkojen tahtiin, mutta yhtä kaikki: miljardien eurojen veloissa muutaman desimaalin nousut ovat isoja summia.

Koronnousun ajankohtaa arvuuteltiin perjantaina valtiovarainministeriön Talous, julkinen velka ja talouspolitiikka -seminaarissa.

Vaikka talous tokenee koronan jäljiltä vielä seuraavinakin vuosina, äkkinäisiinkin koronnousuihin kannattaa varautua, arvioi Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu.

- Olisi hyvin vaarallista ja naiivia väittää varmaksi, että korot ei ikinä nouse. Ilman muuta täytyy varautua siihen, että liikkeet voi olla isojakin.

- Taloustilanne on hyvin epävarma, on ylikuumenemisen merkkejä. Ajatellaan, että lähiaikoina korot voivat kulkea aika nopeastikin ylöspäin, voi tulla jopa ylilyöntejä, Koivu sanoi seminaarin paneelikeskustelussa.

Mataliin korkoihin on totuttu, yllätys voi olla ikävä

Korkotaso on laskenut parikymmentä vuotta, ja koronakriisi on entisestään pitkittänyt matalan koron aikaa.

Tutkimusjohtaja Essi Eerola Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATTista toteaa, että pitkän jatkuneessa halvan rahan olotilassa piilee riski.

- Huolenaihe liittyy siihen, millä tavalla yksityinen ja miksei julkinenkin sektori on tottunut matalien korkojen tilanteeseen.

- Jos reaalikorot alkavat nousta, kuinka hyvin se on huomioitu? Jos se tapahtuu äkkinäisellä tavalla, kuten Tuuli [Koivu] kuvasi, seuraukset voivat olla epäsuotuisat, Eerola sanoi.

Koivu huomauttaa, että matalan korkotason syitä tunnetaan verraten vähän. Hän viittaa Yhdysvaltoihin, jossa korot kääntyivät nousuun alkuvuonna. Taustalta paljastui yllättäviä tekijöitä, kuten väestön ikä.

Ennustaminen on siis yhtä vaikeaa kuin aina.

- Kuluneena kesänä opittiin, että tulonjaolla ollut iso merkitys vaikkapa Yhdysvalloissa korkotasoon, aikaisemmin tutkimuksissa ei osattu antaa sille painoarvoa. Samoin käsitys väestön ikääntymisen vaikutuksesta yleiseen korkotasoon on muuttunut viime vuosien aikana, Koivu sanoi.

Velkaa ei kannata sijoittaa pysyviin rahareikiin

Paneelikeskustelijat pohtivat myös, kannattaako Suomen ottaa halpaa julkista velkaa, jotta voidaan investoida esimerkiksi tutkimukseen, koulutukseen tai ilmastonmuutoksen torjumiseen.

Epätäsmällisesti määritellyt investoinnit esimerkiksi "koulutukseen" eivät saaneet asiatuntijoilta kovaa kannatusta.

VATTin Eerola ja makrotaloustieteen professori Antti Ripatti Helsingin yliopistosta varoittivat sekoittamasta investointeja siihen, että menoja vain yleisesti kasvatetaan.

- Monet investoinnit ovat itse asiassa investointien asuun puettua kulutusta, siinä pitää olla varovainen. Investoinnin tuotto pitää jotenkin pystyä laskemaan, ja tuoton pitäisi ylittää korkotaso, Ripatti sanoi.

Eerolan mukaan alhaisen korkotason aikana on sinänsä järkevää investoida. Niiden tulisi olla kuitenkin täsmällisiä.

- Pyrkisin erottelemaan kertaluonteiset investoinnit, jotka toteutetaan tässä nyt sekä pysyvämmät, kuten koulutukseen liittyvät investoinnit, jotka voivat helposti aiheuttaa pysyviä menolisäyksiä.

Menokehysveikkaus: Kehyksissä ollaan vielä v. 2031

Pääministeri Sanna Marin (sd.) on ehdottanut, että valtion rahankäytön kattoa eli menokehysmenettelyä muutettaisiin seuraavien vuosien aikana.

Marinin mukaan esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjumiseen eli vihreään siirtymään tarvittavat investoinnit ovat niin mittavia, että ne pitäisi voida siirtää menokehyksen ulkopuolelle niin, ettei kehys rajoittaisi niitä.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) puolestaan on varoittanut, että menokehykseen kajoaminen voi olla "liukas polku". Tulevaisuusinvestointien määritelmä on epätäsmällinen ja poliitikolle voi tulla kiusaus ujuttaa kehyksen ulkopuolelle rönsyileviä menoja.

Valtiovarainministeriö selvittää parhaillaan miten menokehysmenettelyä mahdollisesti selkeytetään tai muutetaan, ja voidaanko siihen esimerkiksi kiinnittää valtion tulojen eli verotuksen taso, kuten Marin on ehdottanut.

Paneelin lopussa panelisteilta pyydettiin veikkausta, onko Suomessa kehysmenettely käytössä vielä vuonna 2031.

Lopputulos: kaksi "jaata", yksi "ehkä" ja yksi tyhjä. Se viittaisi siihen, että kehyksissä pysytään vielä kymmenen vuoden päästä.