Kryptovaluutoilla hypetetään nyt valtavasti.

Kuva: Lehtikuva

Suomalaisilta on tänä vuonna kähvelletty ennätysmäärä euroja erilaisissa nettihuijauksissa. Poliisin mukaan huijausten yhteenlaskettu menetys on yli 35 miljoonaa euroa.

-?Ennätysluvut, tällaisia ei ole ennen ollut Suomessa, mutta kansainvälisesti olemme aika hyvin turvassa tällä Suomessa, johtaja Niko Saxholm Finanssiala ry:stä pelkistää.

Saxholm lisää, että jos kasvulukuja ei saada taittumaan, Suomessa ollaan nopeasti pulassa.

Kokonaissummaan kuuluu monia erilaisia huijauslajeja. On sijoitushuijauksia, it-tukihuijauksia, rakkaus- ja nigerialaishuijauksia, pankkihuijauksia, kalasteluja.

Erilaiset huijauslajit menevät vähän hyppäyksittäin, Saxholm sanoo trendeistä.

-?Välistä jotkut ovat enemmän pinnalla kuin toiset, tietyt huijauslajit menevät välillä tauolle.

Eniten kasvussa ovat olleet sijoitushuijaukset. Niiden määrä on moninkertaistunut vuoden aikana.

Huijausten 35 miljoonan euron kokonaissummasta kolmannes on sijoitushuijauksia.

Suurin esimerkki sijoitushuijauksesta on Saxholmin mukaan kryptovaluutta. Niitä hypetetään hänen mielestään nyt valtavasti.

-?Uhrin näkökulmasta sijoitushuijaus tarkoittaa sitä, että kaikki rahat lähtevät eikä mitään tule takaisin.

Huijaus toimii käytännössä niin, että hyväuskoinen sijoittaja etsii kryptovaluuttadiilerin, siirtää kaikki sijoitettavaksi ajatellut varat annetulle tilille. Sen jälkeen sijoittaja jää odottamaan tuottoja.

-?Tässä tapahtuu se, että kun ei tajua tulleensa huijatuksi, ei myöskään heti tajua, että kun rahat ovat menneet, niitä ei tule saamaan takaisin. Sijoitukset toimivat perinteisesti niin, että sijoitukset antaa olla kasvamassa tuottoa.

Kun kryptovaluuttaa yrittää kotiuttaa sijoituksiaan kuukausien tai vuosien päästä, sieltä ei tule mitään rahoja.

Lue lisää: Poliisia työllistävät uudenlaiset huijaukset, rahoja ei saa takaisin - "Ihmisille syntyy jonkinlainen sokeus"

Sijoitushuijausten lisäksi kasvussa ovat olleet Microsoft support -huijaukset. Niissä huijari soittaa Microsoftin nimissä ja kertoo uhrille, että koneessa on virus ja pitää ottaa kone etähallintaan.

Näiden huijausten osuus on toinen kolmasosa 35 miljoonan euron kokonaissummasta.

Saxholm antaa nyrkkisäännöksi, että jos saa viestin vaikka poliisilta tai postilta, jota ei odota, mitä suurimmalla todennäköisyydellä se ei ole aito.

-?Jos saa tarjouksen, joka on liian hyvä ollakseen totta, se ei ole totta.

Sijoitushuijausten varalta Saxholm antaa neuvoksi, että kannattaa ensin katsoa Finanssivalvonnan sivuilta, onko kryptovaluuttatoimija Finanssivalvonnan hyväksymä.

-?Sen jälkeen, jos haluat sijoittaa kryptoihin ja tiedät, millaisen riskin otat, käytä Finanssivalvonnan rekisteröimiä kryptovaluuttapörssejä äläkä niitä, joita löydät Googlellä netistä.