Puolustusvaliokunta toivoo, että Suomen harjoittamaa kansainvälistä puolustusyhteistyötä kuvataan selonteossa aiempaa täsmällisemmin.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Ilkka Kanervan mukaan Suomen huoltovarmuuden tilanne on tällä hetkellä huolestuttavampi kuin tiedämmekään yleisesti. Kuva: Kuva: Vesa-Matti Väärä

Puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Ilkka Kanervan (kok) mukaan valiokunta on sitä mieltä, että Suomen tulisi varautua lainsäädännöllä paremmin Puolan ja Valko-Venäjän rajan tapausta vastaaviin tilanteisiin.

- Asiaa ei olisi mainittu, jos tässä ei olisi huutomerkin paikka. Meidän on oltava valppaina tämän asian kanssa, Kanerva sanoi tänään perjantaina valiokunnan tiedotustilaisuudessa.

Lue lisää: Hallitus sai eduskunnan luottamuksen hybridi­vaikuttamista koskevassa välikysymys­äänestyksessä

Valiokunnan puolustusselontekoa koskevassa mietintönsä viitataan myös hallintovaliokunnan lausuntoon, jossa tuodaan esiin, että hybridivaikuttamisen välineenä voidaan käyttää myös muuttoliikettä ja turvapaikanhakijoita.

Hallintovaliokuntakunta pitää välttämättömänä, että Suomessakin on varauduttu tällaiseen vaikuttamiseen ja että lainsäädäntö mahdollistaa viranomaisille riittävän keinovalikoiman ilmiöön puuttumiseen.

- Puolustusvaliokunta yhtyy tähän näkemykseen ja korostaa hallintovaliokunnan lailla tehokkaan rajaturvallisuusjärjestelmän merkitystä hybridiuhkien torjunnassa, mietinnössä todetaan.

Puolustusvaliokunta korostaa puolustusselontekoa koskevassa mietinnössään ylipäätään sen tärkeyttä, että Suomen kokonaisturvallisuuden mallia päivitetään.

- Tarve sen päivittämiselle tulee esiin monissa selonteon painotuksissa. Kokonaisturvallisuudessa on kyse suomalaisen yhteiskunnan toimivuudesta niin kriisiajan kuin normaaliaikojenkin häiriöissä, Kanerva sanoo.

Kyberturvallisuus ja -puolustus vaativat valiokunnan mukaan turvallisuusviranomaisten yhteistyön tiivistämistä edelleen ja lainsäädännöllisten aukkojen välitöntä korjaamista.

Myös johto- ja vastuusuhteiden selkeyteen tulee kiinnittää valiokunnan mukaan erityistä huomiota niin kyberturvallisuudessa kuin viranomaisyhteistyössä ylipäänsä.

Puolustusvaliokunta nosti tiedostustilaisuudessa esille myös Suomen huoltovarmuuden tilan.

Huoltovarmuudella tarkoitetaan väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömän kriittisen tuotannon, palvelujen ja infrastruktuurin turvaamista vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

- Puolustusvoimien toimitilat ja väestönsuojelun tilanne on tällä hetkellä huolestuttavampi kuin tiedämmekään yleisesti. Tilat ovat rempallaan ja ministeriöillä ei näytä olevan tämä agendalla. Eikä ole resursseja hoitaa asiaa kuntoon, Kanerva sanoi.

Kanerva viittaa tilanteeseen, kun Suomi tarvitsi koronan alkuaikana kasvomaskeja.

- Meillä on väestönsuojelussa todellisuudessa erittäin hankala tilanne, ja se vaatii nopeita huomioita osakseen, Kanerva sanoo.

Myös mietinnössä nostetaan esiin koronan paljastamat tuomat puutteet huoltovarmuudessa.

Sen mukaan huoltovarmuuskeskuksen ylläpitämissä valtion varmuusvarastoissa säilytetään jonkin verran viljaa, mutta varastoissa ei ole varsinaisia elintarvikkeita.

Valiokunta korostaakin kotimaisen ruoantuotannon merkitystä kansallisessa huoltovarmuudessa.

Valiokunta vaatii myös, että Suomen harjoittamaa kansainvälistä puolustusyhteistyötä kuvataan selonteossa aiempaa täsmällisemmin.

- On välttämätöntä, että eduskunnalle kerrotaan säännönmukaisesti ja kattavasti kaikki ne kehityskulut, joita eri yhteistyöjärjestelyjen puitteissa toteutetaan, mietinnössä todetaan perustuslakiin nojaten.

Mietinnössä muistutetaan, että eduskunnalla on oikeus saada viipymättä asioiden käsittelyssä tarvitsemansa tiedot.

- Valiokunta huomauttaa, että eduskunnan tiedonsaantioikeus ei voi olla siitä kiinni, että valiokunnan puolelta osataan tehdä etukäteen oikeita kysymyksiä puolustuspolitiikan hoidosta, vaan valtioneuvoston pitää itse aktiivisesti täyttää tiedonantovelvoite.

Kanervan mukaan on myös Suomen etujen mukaista, että puolustusyhteistyön perusteet ymmärretään ilman tulkinnanvaraisuutta niin kotimaassa kuin ulkomailla.

Valtioneuvoston puolustusselonteko eduskunnalle hyväksyttiin valtioneuvoston yleisistunnossa syyskuussa.

Selonteko antaa puolustuspoliittiset linjaukset Suomen puolustuskyvyn ylläpidolle ja kehittämiselle. Puolustusselonteolla ja sen toimeenpanolla varmistetaan, että Suomen puolustuskyky vastaa toimintaympäristön vaatimuksiin.