Saksan seuraava hallitus haluaa avata EU:n perussopimukset ja muuttaa EU:n liittovaltioksi. Se panee Suomenkin EU-linjan lujille, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.

Olaf Scholz on todennäköisesti Saksan seuraava liittokansleri. Kuva: Fabrizio Bensch / Reuters

Joka luuli Saksan seuraavaa kolmen puolueen koalitiohallitusta kesyksi kompromissikokoonpanoksi, erehtyi.

Ja joka luuli, että hallituksen ja liittokanslerin vaihtuminen ei juurikaan muuta Saksan EU-linjaa, erehtyi ehkä vielä raskaammin.

Päinvastoin kuin tähän viikkoon asti on varsin laajasti tulkittu ja ehkä Suomessa toivottu ja Ranskassa pelätty, Saksan EU-linja ei jatkukaan entisenlaisena.

Linjaan on tulossa merkittäviä ja kauaskantoisia muutoksia, joista kahta voi luonnehtia jopa radikaaleiksi.

Ensimmäinen radikaali poikkeama väistyvän hallituksen niin kuin useiden aiempienkin hallitusten EU-linjasta on se, että Saksan seuraava hallitus on halukas avaamaan ja muuttamaan EU:n perussopimuksia.

Toinen radikaali linjaus on syy perussopimusten avaamishaluun: Saksan seuraava hallitus haluaa kehittää EU:sta liittovaltion.

Nämä linjaukset ovat yllättäviä mutta eivät enää salaisuus, sillä ne löytyvät koalitiosopimukseksi nimetyn hallitusohjelman sivuilta.

Sopimus julkistettiin radikaaleine linjauksineen keskiviikkona sen jälkeen, kun sosiaalidemokraatit, vihreät ja liberaalidemokraatit olivat päässeet sopuun kolmen puolueen koalitiohallituksen muodostamisesta.

Sopimuksen yllätykset vihjaavat, että hallitusneuvotteluita johtanut sosialidemokraattien Olaf Scholz voi sittenkin olla monin tavoin erilainen liittokansleri kuin paikalta väistyvä Angela Merkel on ollut.

Valmius perussopimusten avaamiseen ja halu kehittää EU liittovaltioksi löytyvät hallitusohjelman Eurooppaa ja Euroopan tulevaisuutta kuvaavista kirjauksista.

Niiden mukaan Saksan seuraava hallitus aikoo käyttää paraikaa meneillään olevaa Euroopan tulevaisuuskonferenssi -prosessia haluamiensa muutosten aikaan saamiseksi.

Konferenssin tulisi hallitusohjelman mukaan valmistella perussopimusten tarvittavia muutoksia ja perustuslaillisen "tien avaamista" EU:n kehittämiseksi Euroopan liittovaltioksi.

Liitovaltion tulee hallitusohjelman mukaan perustua samoille subsidiariteetin eli läheisyyden sekä vallanjaon suhteellisuuden periaatteille, jotka ovat nykymuotoisenkin EU:n peruspiirteitä.

Silti valtioliiton muuttaminen liittovaltioksi olisi radikaali poikkeama aiemmasta.

Varsinkin, kun liittovaltiotavoitteen rinnalla hallitusohjelma haluaa vahvistaa EU:n instituutioiden ja erityisesti EU-parlamentin asemaa esimerkiksi antamalla parlamentille oikeuden lakialoitteiden esittämiseen.

Liittovaltio on Ranskan ja EU:n toimielimien pitkäaikainen tavoite, mutta tähän saakka Saksa on Suomen tavoin suhtautunut ajatukseen torjuvasti.

Suomelle Saksan aiempi linja on tarjonnut vahvan selkänojan, ja pitkälti juuri Saksaa peesaamalla Suomen hallitukset ovatkin omissa EU-linjauksissaan varsin painokkaasti torjuneet kaikki tähänastiset liittovaltioajatukset, -aloitteet ja -epäilyt.

Käytännössä EU ja euromaiden talous- ja rahaliitto ovat jo useilla viime kriisien hätätoimilla muovautuneet pienin askelin yhä tiiviimmäksi rakennelmaksi.

Koronarahaston ja aiempien vakausmekanismien kaltaiset kriisijärjestelyt ovat tarjonneet epäilijöille syyn moittia EU:n vaivihkaista liittovaltiokehitystä.

Mutta tähän asti Suomenkin hallitukset ovat voineet kieltää, että kriisitoimet edistäisivät liittovaltiokehitystä, kun Saksakin on näin tulkinnut.

Nyt EU-kehityksen sanasto ja ilmaukset näyttävät muuttuvan, kun Saksan seuraava hallitus muuttaa linjaansa - ja murtaa yhden suuren tabun.

Ranska lienee muutoksesta hyvillään, mutta Suomelle entisenlainen peesaaminen käy entistä vaikeammaksi, kun Saksan seuraava hallitus alkaa puhua asioista niiden oikeilla nimillä.

Saksan seuraava hallitus astuu valtaan näillä näkymin joulukuun kuudentena päivänä. Se on sattumoisin Suomen itsenäisyyspäivä - ja se on päivä, jonka jälkeen EU ei ole entisellään.

Sen jälkeen Saksa ei ainoastaan salli EU:n vähin erin lipsuvan entistä liittovaltiomaisempaan kuosiin. Sen jälkeen Saksa haluaa EU:n muuttuvan oikeaksi liittovaltioksi.