Aivoinfarktissa aivojen verisuoneen syntyy tukos. Tukkeutuminen on kiireellinen hätätilanne, jota epäiltäessä on välittömästi soitettava 112:een. Nyt 48-vuotias Päivi kertoo oman tarinansa, joka on jättänyt jälkensä.

Koska aivot säätelevät ihmisen kaikkea toimintaa, vauriot niissä vaikuttavat monin tavoin. Seuraukset voivat olla fyysisiä, psyykkisiä tai sosiaalisia. Kuva: Colourbox

Päätä oli särkenyt jo neljä viikkoa.

Joulukuisena aamuna Päivi heräsi siihen, että olo oli "outo". Hän oli tuolloin 38-vuotias.

- Mihinkään ei sattunut, mutta kun nousin, minua alkoi pyörryttää ja palasin sänkyyn. Huomasin, että oikea jalka ei nouse, Päivi, nyt 48 kertoo.

Oikea käsikään ei liikkunut.

- Mies tuli sanomaan, että hän lähtee töihin. Minä sanoin, että älä lähde vielä.

Sen sijaan Päivi pyysi sammaltaen kumppaniaan soittamaan numeroon 112.

Päivi oli saanut aivoinfarktin. Aivoinfarktissa aivojen verisuoneen syntyy tukos samaan tapaan kuin sydäninfarktissa sepelvaltimoon.

Puhelimessa tiedusteltiin heti tarkempia tunnusmerkkejä, kuten roikkuuko suupieli, sakkaako puhe, ovatko kädet ja, tai jalat voimattomat.

- Minulla ei ollut hajuakaan mistään, Päivi sanoo.

Hänet vietiin ambulanssilla ripeästi sairaalaan. Infarktia ei heti näkynyt kuvantamistutkimuksissa, mutta paikalla ollut kokenut neurologi päätti kuitenkin aloittaa liuotushoidon.

- Sen ansiosta olen tässä tänään, kävelen ja puhun, Päivi sanoo.

Jos hoitoa ei olisi aloitettu, seuraukset olisivat voineet olla kohtalokkaat.

Tukos oli lähellä niskaa, kuin piilossa. Tarkkojen selvitysten ja tutkimusten jälkeen selvisi, että infarktin syntysyy oli naprapaatin käsittelystä aiheutunut niskanikamavaltimon repeämä.

Lue lisää: Aivoinfarkti ei katso ikää - tieto sen yhdestä aiheuttajasta on tullut monelle yllätyksenä

Neurologian professori, Suomen Aivot r.y.:n puheenjohtaja Risto. O Roineen mukaan niskan manipulointi - tai kaularangan vähäinenkin vamma voi hyvin harvoin aiheuttaa nikama- tai kaulavaltimon repeämän eli dissektoituman.

Yksittäiseen tapaukseen hän ei voi ottaa kantaa.

Verisuonen repeämä eli dissekaatio johtaa usein viiveellä valtimotukokseen ja tulpan muodostumiseen, mikä voi johtaa aivoinfarktiin.

Suurin osa repeämistä liittyy johonkin vammaan, joka voi olla hyvin vähäinenkin, esimerkiksi äkillinen liike tai venytys arkiaskareissa. Dissektoitumia syntyy myös liikenneonnettomuuksissa.

Varhainen diagnoosi saattaa pelastaa aivoinfarktilta.

- Valtimon repeämä on tavallinen nuorten aivoinfarktin syy. Suomessakin on kuvattu yksittäisiä tapauksia, jotka ovat lähteneet kaularangan käsittelystä, Roine sanoo.

Syy-yhteyden osoittaminen ei tosin ole yksiselitteistä.

Lue lisää: Aivoinfarkti voi kehittyä hiljaa ja huomaamatta - nämä hälytysmerkit kannattaa tunnistaa

Mitä nopeammin aivoverenkiertohäiriön hoito aloitetaan, sitä paremmin se tehoaa. Jos oireita ilmaantuu, on ehdottoman tärkeää soittaa aikailematta hätänumeroon 112. Kuva: Colourbox

Päivi oli infarktin jälkeen toista viikkoa tehoseurannassa, osastolla viikon ja kuntoutuskeskuksessa kuukauden.

- Moneen päivään en edes jaksanut avata silmiäni, enkä muista, milloin minulle valkeni se, mitä oli tapahtunut. Hoputin lääkäreitä, että minun on päästävä töihin, Päivi muistelee.

Puhe palautui pikkuhiljaa, kuten myös liikuntakyky.

Täysin ennalleen Päivi ei kuitenkaan toipunut. Hänellä on yhä tänä päivänä jatkuvasti huono olo, ja oikea silmiä ei toimi kunnolla.

- Oikea silmä elää omaa elämäänsä, se on kuin kolikkopeli.

Osa silmän hermoista sekä Päivin tasapainoelin vaurioituivat infarktissa.

- Kuvotus on jatkuvaa. En voi kumartua tai nostaa pyykkejä kuivumaan, muuten tulee oksennus.

Päivi on työkyvyttömyyseläkkeellä ja tekee satunnaisesti töitä kampaamoalan yrityksessään.

Ensimmäinen vuosi infarktin jälkeen oli Päivin sanoin "katastrofaalinen". Lapset olivat pieniä, esikoinen aloittanut vastaa ensimmäisen luokan, eikä apua oikein saanut mistään.

Päivin miehen piti ottaa vastuulleen lasten kyyditsemiset ja muut arkiset asiat. Onneksi Päivin lähellä asuva äiti pääsi myös avuksi.

- Itse en kotiin päästyäni pystynyt kuin siirtymään sohvalta pöydän viereen ja takaisin.

Rollaattori oli tarpeen ensimmäisinä kuukausina.

- Opettelin uudestaan kävelemään. Huhtikuussa jätin kepin pois.

Kokemus muutti Päiviä. Kiireet loppuivat.

- Kun sanoo kuolemalle käsipäivää, ajatusmaailma muuttuu. Sitku ja mutku jäivät pois. Osaan nauttia pienistäkin asioita.

Kuten vaikka autolla ajamisesta. Ja siitä, että arki ylipäänsä rullaa.

Aivoinfarktista on nyt kulunut 10 vuotta.

- Olen hyväksynyt sen, että en enää palaa ennalleen, mutta minussa tapahtuu edelleen muutoksia parempaan suuntaan.

Päivi on pystynyt esimeriksi lämmittelemään vanhaa tanssiharrastustaan uudelleen.

- Se on parantanut tasapainoani valtavasti. Pyörähdykset eivät enää automaattisesti ala oksettaa, vaan joskus suoriudun niistä lähes vanhaan malliin. Myös silmän valonsietokyky on tänä vuonna parantunut niin, etten tarvitse aina aurinkolaseja, kuten lähes kymmenen vuotta olen tarvinnut.

Päivi kannustaa kaikkia aivoinfarktin kokeneita hakeutumaan vertaistukiryhmiin. Hän on kouluttautunut vertaistukihenkilöksi ja kokemusasiantuntijaksi, jotta hän voisi jakaa muille tietoa.

- Toipumista ja hyväksymistä helpottaa se, että tietää mahdollisimman paljon, Päivi sanoo.

Päivi perää myös lisää tukea perheille, joiden jäsen sairastuu aivoinfarktiin.

- Minulla ei ollut hätää, koska olin sairaalassa punainen nappi vieressä, mutta perhe oli shokissa.

Päivi ei halunnut, että lapset joutuisivat viettämään kaiket päivät päiväkodissa.

- Entä kuka niiden lasten kanssa silloin on, jos toinen on vaikka kuntoutuksessa ja toinen tukiryhmässä?