Valko-Venäjän ja Puolan kärjistynyt rajakriisi näkyy myös lisääntyneenä paineena oppositiota kohtaan presidentti Aljaksandr Lukasenkan itsevaltaisesti jo" /> Valko-Venäjän ja Puolan kärjistynyt rajakriisi näkyy myös lisääntyneenä paineena oppositiota kohtaan presidentti Aljaksandr Lukasenkan itsevaltaisesti jo" />

YLE


Valko-Venäjän ja Puolan rajavyöhykkeellä edestakaisin tuupittavat siirtolaiset eivät ole ainoita Eurooppaan pyrkijöitä.

Yli 4 000 Valko-Venäjän kansalaista on hakenut Puolasta turvapaikkaa elokuusta 2020 tämän vuoden heinäkuun loppuun mennessä. He ovat suurin yksittäinen kansallisuus turvapaikanhakijoista Puolassa.

Näkyvimpien opposition edustajien uhkana on Valko-Venäjän tiedustelun seuranta. Ales Zarembiuk johtaa Belarus House -säätiötä, joka toimii Valko-Venäjältä paenneiden tukiverkostona Puolan pääkaupungissa Varsovassa.

Säätiö on kokenut verkkohäirintää, ja sen henkilökuntaa on varjostettu.

- Valko-Venäjällä hallinnon arvostelijat ovat paenneet maan alle. Häirintä on rajua ja monimuotoista fyysisestä pahoinpitelystä henkilökohtaisten tietojen julkaisemiseen verkossa, kertoo Zarembiuk Ylen puhelinhaastattelussa.

Ales Zarembiuk, Belarus House-foundationin johtaja.
Belarusian House-säätiön johtaja Ales Zarembiuk (oikealla) osallistui toukokuussa tiedotustilaisuuteen, jossa käsiteltiin Valko-Venäjän viranomaisten pidättämän toimittaja Raman Pratasiewiczin tilannetta. Lehdistökonferenssissa olivat läsnä myös toimittajan vanhemmat Natalia ja Dzmitrij Pratasiewicz. EPA-EFE/RADEK PIETRUSZKA POLAND OUT

Zarembiukin mukaan painostus koskee myös perheitä.

- Monet ovat lähteneet [Valko-Venäjältä], koska heitä on sakkojen ja vankeuden uhalla painostettu lähettämään lapsensa sisäoppilaitoksiin. Kyseessä on valtioterrorismi kansalaisia kohtaan.

Joukko mellakkapoliiseja kadulla jonossa kypärä- ja suojavarusteineen.
Mellakkapoliiseja Varsovassa Puolan kansallispäivänä 11.11.2021. Myös Valko-Venäjältä paenneet opposition kannattajat harkitsevat vartiointihenkilöstön palkkaamista turvakseen. Tanja Heino / Yle

Joukkopako yltyi toista vuotta sitten. Valko-Venäjän kuohunta alkoi presidentti Aljaksandr Lukasenkan murskavoittoon päättyneiden elokuun 2020 vaalien jälkeen. Vaaleja pidettiin laajalti vilpillisinä.

Iso joukko ihmisiä Varsovan keskustassa antifasistisessa mielenosoituksessa. Osalla ihmisistä kädessään folio - ja sateenkaarilippuja.
Valko-Venäjän rajalle kuljetettujen siirtolaisten tilanne huolettaa puolalaisia. 11.11.2021 vietetyn Puolan kansallispäivän antifasistisessa mielenosoituksessa keltaisista foliolakanoista tehdyillä lipulla haluttiin kiinnittää huomiota selkkauksen vakavuuteen. Tanja Heino / Yle

Oppositio maan alla

Ne jotka ovat jääneet maahan, toimivat jopa henkensä kaupalla. Lukasenkan hallintoon kriittisesti suhtautuvat tiedotusvälineet, järjestöt ja organisaatiot on tukahdutettu.

Tunnetuin tapaus on Tokion olympialaisiin osallistuneen Krystina Timanovskayan tapaus. 23-vuotias pikajuoksija haki turvapaikkaa Tokion Puolan lähetystöstä olympialaisten aikaan.

Puola myönsi urheilijalle turvapaikan humanitäärisistä syistä. Timanovskayan mukaan valmentajat yrittivät palauttaa hänet väkisin Valko-Venäjälle.

Valko-Venäjän Puolan rajalla aiheuttama kriisi on lisännyt Zarembiukin mukaan maan opposition painostusta.

- Valko-Venäjän johtaja noudattaa hajoita ja hallitse -periaatetta. Kun kansainvälinen huomio kiinnittyy rajatilanteeseen, Valko-Venäjän sisäinen tilanne jää vähemmälle huomiolle. EU:n jäsenmaat suhtautuvat pakolaisiin eri tavoin, ja tätä Lukasenka hyödyntää, hän sanoo.

Valko-Venäjän kansalaiset suuri vähemmistö

Valkovenäläisten määrä on noussut Puolassa parissa vuodessa noin 100 000:sta noin 150 000:een.

He ovat venäläisten jälkeen maan toiseksi suurin ulkomaalaisryhmä. Puola on suhtautunut heidän maahantulo- ja turvapaikkahakemuksiinsa myönteisesti, ja niiden käsittely on ollut mutkatonta.

Ales Zarembiuk kiittää Puolan tukea.

- On todellista solidaarisuutta. Puolan hallitus on antanut myös taloudellista tukea, hän sanoo.

Zarembiukin mukaan ukrainalaisten, valkovenäläisten ja puolalaisten suhteet ovat luontaisesti hyvin läheiset.

Yhteydenpito on normaalisti vilkasta rajan yli: ihmiset sukuloivat, käyvät töissä ja harjoittavat yritystoimintaa. Kun Valko-Venäjällä inflaatio on nostanut hintoja, valkovenäläiset hakevat Puolan puolelta elintarvikkeita ja käyvät ostoksilla läntisten vaatemerkkien liikkeissä.

Maanpaossa elävä Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja on vedonnut Puolan hallitukseen, jotta se muuttaisi lainsäädäntöä niin, että myös humanitaarisista syistä maahan tulleet Valko-Venäjän kansalaiset saisivat työluvan Puolassa.

Venäjän tuki ei pelasta itsevaltaista johtajaa

Valko-Venäjällä paikallistason virkamiehenä työskennellyt Ales Zarembiuk jätti kotimaansa jo vuonna 2010. Hän pakeni tuolloin maan painostavaa ilmapiiriä Ukrainaan.

Hänen oli määrä odottaa jännitteiden hellittämistä naapurimaassa muutama kuukausi, mutta pako on venynyt vuosikymmenen mittaiseksi.

Zarembiuk arvioi, ettei Aljaksandr Lukasenkalla ole tulevaisuutta Valko-Venäjällä, koska hän on tehnyt maan riippuvaiseksi Venäjästä.

- Putinin tukikaan ei auta häntä. Rikoksia, murhia ja kidutusta ei voi antaa anteeksi. Me voitamme, mutta tie on pitkä.

Lue myös:

Lukasenka odottaa EU:lta vastausta siihen, otetaanko rajalla olevat siirtolaiset vastaan

Lukasenka BBC:lle Valko-Venäjälle tulleista siirtolaisista: "En kutsunut heitä tänne"

Pyrkiikö Puolaan turvapaikanhakijoita vai siirtolaisia, ja onko Puolalla oikeutta pysäyttää heidät? Viisi kysymystä ja vastausta

vendredi 26 novembre 2021 14:22:48 Categories: Valko-Venäjä YLE

ShareButton
ShareButton
ShareButton
  • RSS

Suomi sisu kantaa

TetraSys Oy.

TetraSys Oy.