Kiina on kovaa vauhtia kasvattamassa rooliaan globaalina talousmahtina. Juurtuuko maailmantalouden painopiste yhä visummin Kiinaan? Millaisia seurauksia tällä voi olla?

Tutkija John Seaman on pohtinut näitä kysymyksiä analyysissään, jonka Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus julkaisi viime viikolla.

Aasiaan keskittyvässä pariisilaisessa IFRI-tutkimuslaitoksessa työskentelevän Seamanin mukaan maailmantaloudesta saattaa pian tulla yhä Kiina-keskeisempi, mikä tietää länsimaille riskejä.

Kun Kiina onnistuu rakentamaan niin sanottuja kriittisiä talouden solmukohtia, saa se lisää "aseita" käyttöönsä ja pystyy siten ulottamaan taloudellista valtaansa yhä enemmän maansa rajojen ulkopuolelle, Seaman sanoo Ylen haastattelussa.

- Kiinalla ei vielä ole [maailmantalouden] keskusasemaa, mutta sillä on jo nyt selvää vipuvoimaa tietyllä sektoreilla. Yksi selkein on kriittiset raaka-aineet, kuten maametallit, joita käytetään esimerkiksi tuulivoimaloiden ja sähköautojen valmistuksessa.

Seamanin mukaan huolena on se, että Kiinasta tulee kilpailukykyisin maa eritoten tulevaisuuden keskeisissä teknologioissa kuten tekoälysovelluksissa, digitaalisissa viestintävälineissä ja vihreän energiatuotannon ratkaisuissa.

Käytännössä kyse on siitä, että autoritaarinen Kiina pystyy siten entistä helpommin painostamaa länsimaita: jos maan johto pahoittaa mielensä, se voi kiristää länsimaita yhä mittavammilla taloudellisilla painostuskeinoilla.

Kiinan nousu on ollut poikkeuksellinen

Kiinan merkitys talousmahtina on jo suuri, myös suomalaisille toimijoille.

Kiina on yhä useammalle eurooppalaisyritykselle tärkeä tuotantomaa ja keskeinen markkina, jolla on välttämätöntä olla. Kiina on maailman suurin vientitalous ja sen kansantalouden koko on ollut jo useita vuosia maailman suurin, jos tarkastellaan valuuttakurssivaihtelusta puhdistettua indikaattoria eli ostovoimakorjattua kansantuloa.

Kiinan nousu on ollut poikkeuksellinen koko ihmiskunnan historiassa.

1970-luvun lopussa tehtyjen talousuudistusten jälkeen Kiinan talous on kasvanut keskimäärin 10 prosentin vuosivauhdilla ja yli 800 miljoonaa ihmistä on noussut köyhyydestä.

Samalla autoritaarinen maa on ottanut koko ajan suuremman roolin globaalissa taloudessa. Noin 40 vuotta sitten Kiinan bruttokansantuote (bkt) muodosti koko maailman taloudesta vain muutamien prosenttien lohkon, kun nykyisin tuo osuus on noin 18 prosenttia.

Arvioiden mukaan suunta tuskin kääntyy, vaikka kasvunäkymissä on myös merkkejä hidastumisesta.

Yleinen arvio on, että Kiinan bruttokansantuotteen ohittaa Yhdysvaltojen bruttokansantuotteen noin 10 vuoden kuluttua ja nousee näin maailman suurimmaksi, sanoo Suomen Pankin tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen.

- Tietysti se on jonkinlainen merkkipaalu, mutta ihmisten elämän kannalta tärkeämpää on esimerkiksi henkeä kohden laskettu bruttokansantuote, jossa Kiinalla on vielä paljon pidempi matka Yhdysvaltoihin ja Euroopan unioniin.

Meneillään on geoekonomian aika

John Seamanin kuten monen muunkin tutkijan lähtökohta on tämä: kansainvälisiin suhteisiin ja maailmanjärjestykseen vaikuttaa entistä leimallisemmin geoekonomia.

Termillä tarkoitetaan sitä, että valtiot hakevat paikkaansa ja vaikuttavat muihin maihin nimenomaan taloudellisin keinoin. Pakotteet, kaupankäynnin rajoitteet ja kaasun tai muiden raaka-ainetoimitusten pihtaaminen ovat esimerkkejä tällaisista keinoista.

Kylmän sodan jälkeen vallitsi ajatus siitä, että talouksien keskinäinen riippuvuus - ylikansalliset toimitus- ja tuotantoketjut, kaupankäynti ja kauppasopimukset - takaa vakauden, Seaman sanoo.

- Idea oli, että jos uhkaa tai pakottaa kauppakumppaniaan, ampuu vain omaan nilkkaansa.

Mutta maiden keskinäisriippuvuus ei tuonutkaan vakautta. Siitä on sen sijaan tullut voimankäytön väline ja haavoittuvaisuuden lähde, Seaman toteaa. Keskinäisriippuvuuden merkitys on muuttunut.

Kiinan tavoitteena on maailmantalouden johtopaikka sekä kommunistisen puolueen vallan säilyttäminen ja sen kasvattaminen. Välit Yhdysvaltojen kanssa ovat kireät ja suurvaltakamppailu kiihtymässä, mikä sekin tietää riskejä maailmantaloudelle ja kansainvälisille yrityksille.

- Toisen maailmansodan jälkeen tilanne on ollut se, että Yhdysvallat määrää monessa asiassa. Uskon, että kiinalaiset ajattelevat - ihan oikeutetustikin - että heillä pitää olla kokonsa takia enemmän valtaa maailmassa ja maailmantalouden hallinnassa, sanoo Suomen Pankin Iikka Korhonen.

Myös Korhonen painottaa, ettei Kiinan asema ole vielä sellainen, että se pystyisi hallitsemaan maailmantaloutta. Erityisesti yhdellä keskeisellä sektorilla se on takaa-alalla.

- Pääomamarkkinoilla Kiina ei todellakaan ole ykkönen tai edes kakkonen. Kiinan pääomamarkkinat eivät ole vapaat. Kansainväliset pääomamarkkinat ovat edelleen etenkin Yhdysvaltojen, joidenkin Euroopan maiden, Japanin ja esimerkiksi Singaporen hallussa.

"Kannattaa ainakin olla silmät auki"

Kiina-riippuvuuden riskeistä saatiin varoitusmerkkejä pandemian alkuvaiheessa. Silloin havahduttiin, kuinka riippuvainen muu maailma on Kiinasta esimerkiksi terveydenhuollon tarvikkeiden, kuten maskien, valmistuksessa ja lääketuotannossa.

Euroopan unioni haluaa pyrkistellä eroon riskialtiista Kiina-riippuvuudesta. Tästä kertoo kauppapoliittinen tavoite, niin sanottu avoin strateginen autonomia.

Mutta miten estää kauppapoliittiset riskit, jotka liittyvät Kiinan aseman voimistumiseen?

Seamanin mukaan EU:n on tasapainoiltava. Kiinaa ei voi ulossulkea kokonaan, mutta aggressiivisiin ja epäreiluihin toimintatapoihin pitää puuttua.

Kiinan poissulkeminen ja maasta vetäytyminen eivät ole vaihtoehtoja myöskään Suomen Pankin Korhosen mielestä.

- Kiinan järjestelmä on hyvin erilainen eikä Kiinan tavoitteena ole edistää avointa yhteiskuntaa ja demokratiaa, vaan pitää huoli siitä, että Kiinan kommunistinen puolue pysyy vallassa ja kontrolloi Kiina ja lähialuetta. Kannattaa ainakin olla silmät auki ja tiedostaa, että tällaisia pyrkimyksiä on.

Lue lisää:

Biden ja Xi tapasivat tänään videoyhteydellä - Biden: Maiden tulee varmistaa, ettei kilpailu käänny konfliktiksi

Kirjeenvaihtajalta: Kiina palaa taas luottamaan yhteen suureen johtajaan