EU:n strateginen kompassi ja Naton ensi kesänä julkistettava uusi strategia vaikuttavat Suomen turvallisuuspolitiikkaan. Kompassin valmistelussa Suomi on itsekin mukana.

Suomen kansainvälinen valmiusjoukko harjoitteli Porin prikaatissa Säkylässä 10. marraskuuta. EU on tehostamassa yhteistä kriisinhallintakykyään uudessa strategiassa. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Euroopan unioni ja puolustusliitto Nato hiovat kumpikin parhaillaan uutta puolustusstrategiaa. EU:ssa tämän linjapaperin nimi on strateginen kompassi, Natossa strateginen konsepti. Valmista pitäisi tulla ensi vuonna: EU:ssa jo alkuvuodesta, Naton aikatavoitteena on Madridin huippukokous 30. kesäkuuta.

Suomi on mukana EU:n strategisen kompassin valmistelussa. Asiakirjasta on jo valmistunut luonnos. Naton strategisen konseptin valmistelua Suomi puolestaan seuraa puolustusliiton erityisenä kumppanimaana, mutta siinäkin asemassa pelkkänä sivustakatsojana. Kumpikin paperi vaikuttaa omalla tavallaan Suomen turvallisuuspolitiikkaan.

Lue lisää: Mika Aaltolan kolmni: Lopullisia ratkaisuja ei ole

EU:n yhteisestä puolustuksesta on puhuttu vuosikymmeniä, mutta ilman kummoisempia käytännön tuloksia. Ei ole ollenkaan selvää, että uusi strateginen kompassi sinkoaisi nämä suunnitelmat uuteen vauhtiin. Puolustushankkeisiin tarvittaisiin Saksan ja Ranskan yhteistä johtajuutta. Sosiaalidemokraattien johtamalla Saksan uudella liittohallituksella siihen tuskin on suurta halua, arvioi Ranskan entinen presidentti Francois Hollande keskiviikkona MTV:n haastattelussa.

Suomen kannalta on syytä toivoa, ettei EU:n uusi strategia jää pelkäksi kuplaksi. Kompassi voisi muun muassa tuoda konkretiaa unionin perussopimuksen artikla 42.7:ään, joka antaa aseellisen hyökkäyksen kohteeksi joutuneille jäsenmaille mahdollisuuden pyytää EU-kumppaneilta apua.

Artikla 42.7 on sotilaallisesti liittoutumattoman Suomen ainoa sopimusteitse vahvistettu turvatakuu. Strategianeuvotteluissa Suomi pyrkii vahvistamaan artiklan merkitystä kannustamalla jäsenmaita yhteisiin harjoituksiin muun muassa hybridiuhkien varalle. Harjoitukset loisivat käytäntöjä, joilla avunanto voisi tarvittaessa oikeasti toteutua. Tavoite on hyvä ja Suomen edun mukainen - tuoreessa muistissa on siirtolaisvirtojen ohjaaminen meidän itärajallemme vuosina 2015-2016 ja Puolan rajalle tänä syksynä.

Lue lisää: Pääministeri Marin Natosta: "Kaikki ymmärtävät rajat jäsenyyden ja kumppanuuden välillä"

Naton valmistelema strateginen konsepti puolestaan antanee suurimman painon liiton kollektiiviselle puolustukselle Venäjän sotilaallista uhkaa vastaan. Suomelle olisi tärkeää, että kollektiivisen puolustuksen lisäksi myös kumppanuudet säilyttäisivät arvonsa puolustusliiton uudessa strategiassa. Lisäksi Suomi toivoo Natolta avoimien ovien politiikan jatkumista, jos joskus päättäisimme hakea puolustusliiton jäsenyyttä. Merkkejä Naton ovien sulkeutumisesta ei kuitenkaan ole näkyvissä. Option uskotaan pysyvän auki.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on esittänyt, että samanmielisten maiden liittoumia syntyisi kriisitilanteessa ilman liittosopimuksiakin. Kyllä, mutta niiden muodostamista on hyvä pohjustaa harjoituksin. Tätä Suomi tekee jo Naton kanssa, ja harjoitustoimintaa on syytä tiivistää myös EU:n piirissä, jotta artikla 42.7 ei jäisi kuolleeksi kirjaimeksi.