Suomen uuden rokotestrategian mukaan kolmannet rokoteannokset pyritään antamaan mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru vetoaa kansallisiin terveysviranomaisiin, jotta nämä ottaisivat "yhteiskunnan tahtotilan" huomioon rokotepäätöstä valmistellessaan. Kuva: Mikko Stig, Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Valtioneuvoston yleisistunto hyväksyi tänään torstaina Suomen uuden rokotestrategian, joka poikkeaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ja Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän (KRAR) kannoista.

THL suhtautuu nihkeästi kolmansien rokotusten kiirehtimiseen. Hallitus on sen sijaan ilmaissut tahtovansa nopeuttaa kolmansien tehosterokotusten aikataulua.

Lue lisää: THL himmailee kolmansia rokotteita: "Lisä­hyöty nuoremmille terveille aikuisille on kyseen­alainen"

Uuden rokotestrategian yhtenä tavoitteena on, että rokotuksilla vähennetään koronavirustapausten määrää.

- Kun koronaa liikkuu väestössä vähemmän, se vähentää myös koronan aiheuttamaa sairastuvuutta, vakavaa tautia, sairaalatapauksia ja kuolemia, STM:n osastopäällikkö Taneli Puumalainen sanoi tänään tiedotustilaisuudessa.

THL ja KRAR esittivät kuitenkin tiistaina STM:lle antamassaan lausunnossa tavoitteen poisjättämistä.

THL perustelee kantaa sillä, että vaikka koronarokotteet voivat vähentää koronavirustapauksia, niiden määrän vähentäminen ei ole itsenäisenä tavoitteena mielekäs. Sen sijaan THL painottaa sairaalataakan vähentämistä.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd) mukaan tautitapausten määrän vähentäminen ei kuitenkaan ole strategiassa "itsenäinen tavoite".

- THL toteaa, etteivät he näe tartuntojen määrien vähentämistä mielekkäänä itsenäisenä tavoitteena. Tästä me totesimmekin, että on hyvä päivittää rokotestrategian tavoitteita niin, että kyse on sen osatavoitteista.

- Tutustuimme hyvin huolellisesti THL:n lausuntoon ja siitä johtopäätöksenä ministerityöryhmä totesi, että tarkennamme vielä strategian sanamuotoa, Kiuru sanoi.

Rokotestrategian tavoitteet pyritään saavuttamaan muun muassa varautumalla siihen, että kolmansia rokotteita lähdettäisiin antamaan alle 60-vuotiaille.

Tämän lisäksi Suomi varautuu Puumalaisen mukaan siihen, että toisen ja kolmannen rokoteannoksen väliä tarkastellaan.

- Ja tehdään siitä sillä tavoin joustava, että kolmansien annosten antaminen toteutuu mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti, hän sanoi.

Myös 5-11 -vuotiaiden osalta varaudutaan siihen, että rokotukset voidaan käynnistää mahdollisimman nopeasti.

- Kun myyntilupa myönnetään, niin rokotevalmistaja varmasti ilmoittaa lähipäivinä, koska ensimmäiset rokoteannokset voidaan Suomeenkin saada, Puumalainen sanoi.

Lue lisää: EMA suosittelee 5-11-vuotiaiden korona­rokottamista

THL sen sijaan suhtautuu nihkeästi kolmansien annosten kiiruhtamiseen alle 60-vuotiaille, sillä se ei laitoksen mukaan vähennetä sairaalataakkaa huomattavasti.

- Kolmansien rokoteannosten lisähyöty nuoremmille terveille ei-sotetyötä tekeville aikuisille itselleen on kyseenalainen tilanteessa, jossa rokotusten suojateho vakavaa tautia vastaan tässä ikäryhmässä on edelleen erinomainen, THL toteaa tiistaina STM:lle antamassaan lausunnossa.

Puumalaisen mielestä THL:n ja KRAR:in näkemysten sekä uuden rokotestrategian välillä ei kuitenkaan ole suurta ristiriitaa.

- En edelleenkään näkisi kovin suurta ristiriitaa. Kysymys on sitten teknisistä yksityiskohdista, aikatauluista ja tämänkaltaisista asioista, hän sanoo.

Lopullisen päätöksen rokotteiden antamisen järjestyksestä ja aikataulusta tekee KRAR joulukuun alussa.

Kiuru vetosikin tiedotustilaisuudessa kansallisiin terveysviranomaisiin, jotta nämä ottaisivat "yhteiskunnan tahtotilan" huomioon omaa päätöstä valmistellessaan.

Kiurun mukaan yhteiskunta haluaa nyt vahvistaa rokotekattavuutta, rokotesuojaa ja tehostaa kolmansien rokoteannosten antamista myös alle 60-vuotiaille sekä varautua alle 5-11 -vuotiaiden mahdolliseen rokottamiseen.

Ministeri ei kuitenkaan tarkentanut, mitä hän tarkoittaa yhteiskunnan tahtotilalla.

- Näin tämä päätös rokotestrategian päivittämisestä on tehty valtioneuvostossa ja tällä kokonaisuudella olemme tilanteessa, jossa rokotestrategia kertoo yhteiskunnan tahtotilan siitä, millä tavalla rokotekattavuutta nostetaan ja rokotesuojaa vahvistetaan, Kiuru sanoi.

- On hyvä muistaa, että kun ihminen ottaa rokotuksen, hän haluaa sillä suojaa myös sairautta vastaan. Ei ainoastaan kuolemaa vastaan.

Puumalaisen mukaan Suomen rokotestrategia on myös linjassa Euroopan tartuntatautivirasto ECDC:n eilen keskiviikkona antamien suositusten kanssa.

Keskus suosittaa, että rokotuksia tehostetaan kiireellisesti. ECDC esitti jäsenmaille myös kolmannen tehosteannoksen antamista kaikille yli 40-vuotiaille.

- Eilen iltapäivällä huomasimme, että ECDC:n uudet suositukset ovat itse asiassa täysin linjassa sen kanssa, mitä nyt rokotusstrategiassa valtioneuvosto on tänään päättänyt, Puumalainen sanoo.

THL kuitenkin huomauttaa lausunnossaan, että muiden maiden tuloksia rokotteiden suojatehosta ja sen kestosta ei voida suoraan soveltaa Suomeen.

Meillä kaksi ensimmäistä koronarokoteannosta on annettu pitkällä aikavälillä, joka poikkeaa valtaosan muiden maiden käytännöstä.

Puumalainen myöntää, että Suomessa tämä on johtanut hieman parempaan rokotevasteeseen. Ero ei hänen mukaansa kuitenkaan ole valtavan suuri.

- ECDC otti tämän arviossaan huomioon, ja siitä huolimatta totesi, että lähikuukausina epidemian uhka, joka näyttää toteutuvan Suomessakin, on sen verran vakava, että se johtaa kuolemantapausten ja vakavan taudin lisääntymiseen tautitapausten määrän kasvun seurauksena.

- Ja siksi ECDC näkee, että kolmansien rokoteannosten tehostaminen on yksi kiireellisiä toimenpiteitä. Ensialkuun 40 vuotta täyttäneille ja todetaan myös, että myöhemmin muille väestöryhmille.