Polttoaineverojen alentaminen oli kyselytunnin ykkösaihe.

Riikka Purra, Jouni Kotiaho, Annika Saarikko ja Mika Lintilä. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Perussuomalaiset haluavat laskea polttoaineiden verotusta.

Kyselytunnin ensimmäisen kysymyksen esittänyt kansanedustaja Jouni Kotiaho (ps) kysyi milloin hallitus aikoo alentaa asumisen ja autoilun hintaa.

Polttoaineiden hinnat ovat nyt ennätystasolla.

Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk) mukaan perussuomalaiset unohtavat, että bensan hinnan nousu ei johdu verotuksesta vaan öljyn markkinahinnan nelinkertaistumisesta.

- Pitää paikkansa, että polttoaineen hinta on erittäin korkea. Mikä osuus siitä on verotuksella? Ratkaisevaa on öljyn maailmanmarkkinahinta, joka on lähes nelinkertaistunut reilussa vuodessa.

- Barrelin hinta on 81, kun se oli vielä 21 euroa viime vuoden huhtikuussa. Eli ihan kaikki voi mennä hallituksen syyksi, Lintilä vastasi.

Kotiaho esitti, että asumisen ja autoilun verojen alentaminen rahoitettaisiin leikkauksilla.

- Meidän ratkaisu on veroalennukset, leikkaamalla toisarvoisista ja haitallista asioista kuten maahanmuutosta ja kehitysavusta. Miksi nämä ei käy teille, Kotiaho kyseli.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) myönsi, että monilla kansalaisilla on tekemistä, jotta he selviävät bensa- ja asumiskuluistaan.

Saarikko penäsi perussuomalaisilta konkreettisia keinoja, millä he rahoittaisivat miljardiluokan veroalennukset.

- Bensan hinnanalennus on mittakaavaltaan miljardiluokan esitys. Toteatte täällä ottavanne sen pois jostain haitallisesta.

- Kun tekee näin ison poliittisen avauksen ja hakee sille kansan tukea. Olisi vähintäänkin kohtuullista, että kykenisitte tarkemmin erittelemään, mistä tuo raha todella otettaisiin. Varsinkin, kun ministeri Lintilä totesi, isoin osa bensan hinnannoususta johtuu maailmanmarkkinahinnasta. Ja mitä tulee sähkön hintaan, se puolestaan on liki kohtuullista, Saarikko totesi.

Kun kansanedustaja Harry Harkimo (liik) kysyi samasta asiasta, Saarikko vastauksessaan kysyi taas perussuomalaisten vaihtoehdosta.

- Erityisesti perussuomalaisten suunnalta tullut iso poliittinen avaus, merkittävästä alennuksesta sähköveroon ja polttoaineveroon. On kustannuksiltaan miljardiluokan esitys.

- Sama puolue esittää jatkuvasti huolta Suomen valtiontaloudesta. Ja nyt te ette kerro, mistä nämä rahat otettaisiin. Korostan, että esimerkiksi sähkön hinta on Suomessa alimpia koko Euroopassa ja tämä hallitus on tehnyt toimia, jotka hillitsevät hinnannousua. Esimerkiksi kotitalouksien sähkön siirtohintoja peritään 380 miljoonaa vähemmän, Saarikko totesi.

Kansanedustaja, puheenjohtaja Riikka Purra (ps) ja kansanedustaja Ville Vähämäki (ps) kysyivät, onko hallitus suunnittelemassa polttoaineille kansallista päästökauppaa.

Se nostaisi huomattavasti polttoaineiden hintaa, ja suunnitelma polttoaineiden päästökaupasta on niin hallituksen papereissa kuin EU:n ilmastopaketissa yhtenä vaihtoehtona.

Kansanedustaja Timo Heinonen (kok) kyseli liikenneministeri Timo Harakalta (sd) tämän puheista taannoin A-Studiossa, jossa Harakka lupaili, että ilmastotoimien seurauksena pienituloisten tilille tulisi rahaa.

Harakan mukaan hän puhui siitä, jos polttoaineiden päästökauppa otettaisiin käyttöön.

Harakka vakuutteli, että kansallista polttoaineiden päästökauppaa ei ole tulossa.

- Meidän fossiilittoman liikenteen tiekartta on kolmivaiheinen. Siinä vaiheessa, jos muut toimet eivät riittäisi, olisimme valmiit keskustelemaan päästökaupasta.

- Mutta nyt näyttää siltä, että liikenne sähköistyy aivan ennätysvauhtia. Tämänhetkinen arvio on se, että kansallinen päästökauppa ei olisi tarpeen, ja tähän liittyi tämä kompensaatiomalli, jossa vähätuloisten ja pienipalkkaisten huoli polttoaineiden hinnan korotuksesta otettaisiin huomioon, Harakka sanoi.

Kyselytunnin jälkeen eduskunnassa alkaa keskustelu kansalaisaloitteesta bensaveron alentamisesta.