STM:n osastopäällikkö Päivi Sillanaukee vakuutti 23.3.2020, että suojaimia riittää. Virkajohdon kriisikokouksessa 25.3.2020 pohdittiin, "pärjätäänkö pääsiäisen yli".

Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Päivi Sillanaukee antoi maaliskuun 23. päivä 2020 julkisuuteen vahvan viestin maskien riittävyydestä. Vain kaksi päivää myöhemmin pidettiin kriisikokous, jossa myös Sillanaukee oli paikalla. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva, Huoltovarmuuskeskus

Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) maskikauppojen esitutkintamateriaali antaa uutta tietoa koronakriisin alkuvaiheiden maskipulasta.

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) virkajohto välitti 23. maaliskuuta 2020 julkisuuteen vahvan viestin siitä, että suojavarustetilanne on hallinnassa.

- Nyt ne rekat lähtevät liikkeelle. Se tarkoittaa, jos lukumäärissä katsotaan, niin miljoonia kirurgisia suojaimia, maskeja ja satojatuhansia hengityssuojaimia on nyt sitten käytössä. Eivät ne tule loppumaan, sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Päivi Sillanaukee vakuutti Ylen A-studiossa 23. maaliskuuta 2020, jolloin valtion varmuusvarastot avattiin.

- Olemme tämän asian kanssa nyt turvallisin mielin, että näitä suojaimia nyt riittää, Sillanaukee jatkoi.

Vain pari päivää siitä, kun STM:n Päivi Sillanaukee oli vakuuttanut maskien riittävän, pidettiin kriisikokous. Kuva: Markku Ulander

Tosiasiassa tilanne oli kriittinen. Esitutkintamateriaalista käy ilmi, että virkajohto järjesti suojamateriaalia koskevan kriisikokouksen 25. maaliskuuta 2020, vain kaksi päivää varmuusvarastojen avaamisen jälkeen.

- Markkinat vaikeat, sekaisin ja hankinta kohdistuu Kiinaan. Materiaali on loppumassa terveydenhuollosta! silloinen Huoltovarmuuskeskuksen perustuotanto-osaston johtaja Jyrki Hakola kirjasi ylös.

- STM/VAL, kriisikokous suojaimet, paikalla mm. STM:n Päivi Sillanaukee, Pekka Tulokas, Lasse Ilkka ja Reijo Haapiainen ja HVK:n Jyrki Hakola. Keskusteltiin suojaintilanteesta ja riittävyydestä (fläppitaulukuva), pärjätäänkö pääsiäisen yli? Hakolan kirjaus jatkui.

Seuraavana päivänä sama porukka oli koolla, ja tilanne oli hälyttävä.

- Todettiin kirurgisten maskien ja hengityssuojainten osalta hupeneva puskuri. HVK:n jäljellä olevat varastot kuluvat nopeasti; uusia tilauksia ei ole saatu vahvistettua. Tarjouksia ja yhteydenottoja tulvii kaikista viestivälineistä, kaoottista. Terveydenhuolto ei saa kaatua, Hakola kirjasi ylös.

31. maaliskuuta 2020 virkajohdon kokouksessa "todettiin kirurgisten maskien ja hengityssuojainten osalta erittäin ohut ja hupeneva puskuri".

- Hus näyttää (STM:n tavoin) arvioivan, että suojainmateriaalin varastot ehtyvät muutamassa viikossa (toukokuu?). Ja tämäkin skenaario olettaa, että kv. hankinnassa onnistutaan kohtuullisesti, Hakola kirjasi.

Hakola arvioi esitutkintamateriaalista löytyvässä yhteenvedossa, että tilanne "kaatui päälle" viikonlopun 20.3.-22.3.2020 aikana.

Jyrki Hakola kirjasi ylös kriisikokouksen sisällön. Kuva: Juha Nenonen / Huoltovarmuuskesk

Sairaanhoitopiirien varautumistaso oli todettu riittämättömäksi jo tammi-helmikuun vaihteessa 2020.

Silti esimerkiksi silloinen sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas) sanoi vielä 12. maaliskuuta 2020 eduskunnassa tilanteen jo vyöryessä päälle, että Suomessa on varauduttu tilanteeseen sikainfluenssan jäljiltä "äärimmäisen hyvin".

- Tilanne oli tietenkin hyvin haastava, mutta en katso, että olisin ketään harhaan johtanut. Tiedettiin, että meillä Huoltovarmuuskeskuksessa maskeja on ja sieltä niitä oli sitten käytettävissä. Minulla ei ollut tietoa sairaanhoitopiirien todellisesta tilanteesta, joka oli huonompi kuin oletimme, Pekonen kommentoi IS:lle viime viikolla.

Kansallinen varautuminen oli Pekosen vastuulla, kun taas sairaanhoitopiirien varautuminen oli perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd) vastuulla.

IS kertoi viime viikolla, että työministeri Tuula Haataisen (sd) silloinen erityisavustaja Timo Nevaranta esitti 26. helmikuuta 2020 ajatuksen, että sairaanhoitopiirien mainetta varjeltaisiin langettamalla syy materiaalisen varautumisen epäonnistumisesta HVK:n niskaan.

Hakolan muistiinpanoissa mainitaan kyseinen Haataisen pitämä palaveri.

- HVK:n tehtäväksi todettiin suojainhankintojen valmistelu ja toteutus edelleen. Keskusteltiin varmuusvarastoitujen, mutta pakkausmerkinnöiltään yliaikaisten suojainten, vaikka testattuja ja todettu täyttävän vaatimukset, maineriskistä HVK:lle, jos/kun jaetaan terveydenhuollon käyttöön. Asia jätettiin HVK:n vastuulle, Hakola kirjasi.

Hakolan mukaan Huoltovarmuuskeskuksen rooli muuttui 26. maaliskuuta 2020 yhdellä päätöksellä "massiiviseksi, operatiiviseksi hankintayksiköksi". HVK:n hallitus hyväksyi tuolloin STM:n ensimmäisen 31 miljoonan euron suurtilauksen.

HVK:n varautumispäällikkö Jukka Etelävuori kuvaili tilannetta "toivottomaksi, koska HVK ei ole osto-organisaatio vaan sairaanhoitopiirit hankkivat suojaimia".

- Koska he eivät saaneet suojaimia, niin meidän piti alkaa hankkia suojaimia.

Yksi apuaan tarjonneista oli liikemies Onni Sarmaste, joka oli kertomansa mukaan saanut ajatuksen maskikaupoista uutisia katsomalla.

HVK sopi Sarmasteen kanssa noin viiden miljoonan euron maskikaupoista. 2. huhtikuuta 2020 Sarmaste tiedotti Hakolalle ja Etelävuorelle, että tilaus myöhästyy.

- Tällä hetkellä nämä ovat maailman halutuin tuote, meidän erän, jonka piti lähteä tänä aamuna, oli mennyt jollekin muulle taholle, valtion toimesta. Olimme jo maksaneet koko kauppasumman Kiinaan. Nyt on erittäin epätodennäköistä, että tavarat saapuvat tämän päivän aikana lentokentälle, Sarmaste ilmoitti.

Onni Sarmaste oli kohuttujen maskikauppojen toinen osapuoli. Kuva: Onni Sarmaste / LinkedIn / Lehtikuva

Hakola kyseli 5. huhtikuuta 2020, "onko tulkinta, että Onnin toimitus oikeasti olisi tulossa". Tavara saapui maahan kaksi päivää myöhemmin, jolloin kävi ilmi, etteivät tuotteet kelpaa sairaalakäyttöön.

HVK:n silloinen toimitusjohtaja Tomi Lounema kirjoitti HVK:n johtajille, että he informoivat "kylmän rauhallisesti STM:n tilanteesta".

- Varmistus: kirurgisia maskeja oli tuodussa erässä kahta eri mallia, kummatkaan eivät olleet vaatimuksenmukaisia. Eli jos hieman sovelletaan, niin koko koneellisesta käyttöön voisi ottaa FFP 2:set kirurgisina maskeina. Laitan seuraavaksi infon ministereille ja TEM + STM johdolle.

Suomen Kuvalehti kirjoitti vyyhdistä huhtikuun 9. päivänä 2020, ja Lounema pyysi eroa seuraavana päivänä. Hakola ja HVK:n hallintojohtaja Asko Harjula saivat potkut 5. toukokuuta 2020.

Hakola kertoi sähköpostissaan Lounemalle ja muulle HVK-johdolle 9. huhtikuuta 2020, että "Onni Sarmaste hieroi sovintoa".

- Laittoi viestin: "Loput mitä tulee on medical tasoa. Mitä jos pidettäisiin damage control palaveri?" En vastannut hänen pyyntöönsä.

Sarmastetta ja hänen liikekumppaniaan epäiltiin törkeästä petoksesta maskikauppoihin liittyen.

Syyttäjä ei nostanut syytettä, sillä esitutkinnan perusteella ei ollut syyttäjän mukaan todennäköisiä syitä epäillä Sarmastetta ja hänen liikekumppaniaan rikoksesta.

Uutena tietona esitutkintamateriaalista käy ilmi, että Sarmaste tarjosi HVK:lle myös toista, 7,6 miljoonan euron arvoista maskikauppaa.

Hakola ei tunnistanut tarjousta. Sarmasten mukaan kyseessä oli eri kauppa, joka ei toteutunut.