Sanna Nikula, Ilkka Hemmilä
Sote-ministeriryhmä on esittänyt hallitukselle, että ravintolat voisivat tarjoilla alkoholia kello 17:n jälkeen ainoastaan koronapassin kanssa. Asiasta kertoi perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) torstaina.
Kiurun mukaan ministeriryhmä suosittelee, että valtioneuvosto säätäisi kireämmistä ravintolarajoituksista ylimääräisessä istunnossa pikaisesti joko samana iltana tai perjantaina aamulla.
- Tämä kokonaisuus on nyt esitelty valtioneuvostolle, ja valtioneuvosto tulee pitämään ylimääräisen istunnon, jossa tätä sote-ministeriryhmän esitystä käsitellään, Kiuru sanoi tiedotustilaisuudessa torstai-iltapäivällä.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvos Ismo Tuominen selosti tilaisuudessa, että ehdotuksen mukaan anniskeluaika päättyisi kello 17 ja aukiolo kello 18, jos ravintola ei käytä passia.
- Vastaavasti kuin nyt, siitä saisi siis täyden vapautuksen koronapassia käyttämällä. Silloin tilanne ravintoloille, jotka käyttävät koronapassia, olisi aivan kuin koronarajoituksia ei olisi lainkaan.
Tuominen kertoi, että luonnoksen mukaan tiukennukset tulisivat näillä näkymin voimaan sunnuntaina 28. päivä.
Pikaruokapaikat, kahvilat ja muut ravintolat, joissa ei ole anniskelua, voisivat olla auki ilman koronapassia kuten nykyisinkin.
- Koronapassia ei siis edellytetä ravintoloissa, joissa ei anniskella alkoholia, Tuominen sanoi.
Valtioneuvoston yleisistunnossa iltapäivällä hallitus päätti esittää odotetusti, että väliaikaiset koronarajoitukset mahdollistavia tartuntatautilain säännöksiä jatketaan kesäkuun 2022 loppuun.
- Tämä on välttämätöntä, jotta alueet voivat vuodenvaihteen jälkeen jatkaa epidemian hillintää ottamalla käyttöön välttämättömiä rajoituksia, joilla esimerkiksi rokottamattomien kontakteja kyetään vähentämään, Kiuru sanoi.
Koronapassilla vapautuisi rajoituksista kuten tähänkin asti. Lisäksi koronapassin käyttö kohdennettaisiin koskemaan yleisötilaisuuden ja tilan koko aukioloaikaa.
Näin ollen jatkossa passi täytyisi ottaa käyttöön myös ravintolassa heti kun sinne menee eikä vasta puoliltaöin niin kuin joissain baareissa on tehty.
Lisäksi jatkettaisiin henkilöliikenteessä ja muissa palveluissa noudatettavia erityisiä hygieniavelvoitteita ja toiminnan väliaikaista rajoittamista epidemiatilanteen sitä vaatiessa.
Koronavirustaudin ilmaantuvuus poistettaisiin kriteereistä. Säännöksen soveltaminen edellyttäisi, että tartuntaryppäät alueella ovat merkittäviä ja ne voisivat aiheuttaa riskin uusien tartuntojen laajaan leviämiseen alueella.
Myös tartuntatautilain maahantulon koronarajoituksiin liittyvät pykälät jatkuisivat lähes entisellään, eli esimerkiksi Suomeen saapuvilta rokottamattomilta ihmisiltä edellytetään edelleen kahta koronatestiä.
Kiurun mukaan halllitus hyväksyi esitykseen kuitenkin lisälausuman, jonka mukaan rajojen terveysturvallisuutta koskevien pykälien voimassaolo voidaan lyhentää eduskunnassa 31. maaliskuuta saakka.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) arvioi aiemmin sosiaali- ja terveysministeriölle (STM) antamassaan lausunnossa, että erillinen toinen testi maahantulotestin lisänä ei olisi enää välttämätön. Laitoksen mukaan toisen testin kautta löytyy sen verran vähän tartuntoja Suomeen saapuneiden keskuudessa.
Hallitus ehdottaa myös, että tartuntatautilakiin lisättäisiin uusi väliaikainen säännös kuntien velvollisuudesta myöntää EU:n digitaalinen koronarokotustodistus EU:n ulkopuolella rokotetuille. Rokotussarja olisi hyväksyttävä, jos se on toteutettu rokotevalmisteilla, joille Euroopan komissio on myöntänyt myyntiluvan tai jotka Maailman terveysjärjestö on hyväksynyt hätäkäyttölistalleen.
Laissa olisi edelleen myös muun muassa säännös testin laiminlyöntiä koskevasta rikkomuksesta.
Hallitus hyväksyi torstaina lisäksi rokotusstrategian päivityksen nykyistä tilannetta vastaavaksi.
Painoarvoa on tarkoitus siirtää nykyisen strategian mukaisesta vakavien tapausten ja kuolemien ehkäisemisestä tartuntamäärien ja sairastavuuden vähentämiseen. Aikaisempi strategia on viime vuoden joulukuulta eli ajalta, jolloin yhtään koronarokotetta ei ollut vielä Suomessa annettu.
Kiurun mukaan yhteiskunnassa on halua tehostaa kolmansien rokoteannosten antamista myös alle 60-vuotiaille sekä varautua 5-11-vuotiaiden mahdolliseen rokottamiseen.
- Hallitus toivoo, että kansalliset terveysviranomaiset ottavat yhteiskunnan tahtotilan huomioon omaa päätöstä valmistellessaan.
Syynä kolmansien rokoteannosten antamiselle on rokotusten tarjoaman suojan heikkeneminen. Osastopäällikkö Taneli Puumalainen sanoi, että ministeriö varautuu siihen, että kolmansia annoksia lähdetään antamaan myös alle 60-vuotiaille.
- Suojateho vakavaa tautia vastaan kestää pitkään ja on korkeampi, mutta teho tartuntoja vastaan lähtee laskemaan 4-6 kuukauden jälkeen, Puumalainen kertoi kahden annoksen tehosta.