Keskustelu Suomeen kohdistuvasta hybridivaikuttamisesta ja siihen varautumisesta karkasi eduskunnassa naiiviin sisäpoliittiseen syyttelyyn, joka hautasi itse pääasian: onko Suomi hybridivaikuttamiseen varautunut? Jos oppositio marssi hallituspuolueiden mukaan tahtomattaan esimerkiksi Venäjän tai Valko-Venäjän virittämään hybridi-ansaan, sinne on sitten mennyt presidentti Niinistökin, arvioi politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala.

Talvella 2016 tulijoita itärajan takaa riitti. Noin kymmenen auton letka odotteli puomiasemalla 3 kilometriä Alakurtista itään lauantaina 23. tammikuuta 2016. Kuva: Lehtikuva

Eduskunta keskusteli keskiviikkona opposition välikysymyksestä eli siitä, miten Suomi on varautunut mahdolliseen hybridivaikuttamiseen rajoillaan.

Samaan aikaa Ilta-Sanomat paljasti sisäministeriön kaavailevan, että tuhansille turvapaikkaa 2015 hakeneille myönnettäisiin nyt myös oleskelulupa.

Asiat linkittyvät toisiinsa.

Ja kummassakin vastaajan paikalla istuu tuore sisäministeri, vihreiden Krista Mikkonen.

Ja kumpikin juttu liittyy hybridivaikuttamiseen.

Molemmissa kyse on siitä, voidaanko suomalaisia ja meidän sinisiä silmiämme käyttää hyväksi.

Sisäministeri Krista Mikkonen (vihr) vastasi opposition välikysymykseen. Hän on paheksunut oppositiota, että rajaturvallisuuskysymyksillä tehdään politiikkaa. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

Mikkonen ja hallituspuolueet käänsivät keskiviikon välikysymyskeskustelussa tykinputket siihen suuntaan, että oppositio tekee välikysymyksellään hallaa jopa Suomen kansalliselle turvallisuudelle.

Asialla tehdään "sisäpolitiikkaa", kuului ankara moite.

Samaa julistivat monet hallituspuolueiden puhujat, kuten esimerkiksi entinen pää- ja valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk):

- Tekemällä turvallisuuteen liittyvistä asioista sisäpolitiikkaa voi tahtomattaan mennä juuri siihen ansaan, mihin hybridivaikuttamisella pyritään, Vanhenen varoitti.

Oikeastaan Vanhanen tuli leimanneeksi samalla myös tasavallan presidentin Sauli Niinistön, joka on julkisesti kiirehtinyt asiaa koskevan lainsäädännön terävöittämistä.

Kuva vuoden 2020 valtiopäivien avajaisista, jolloin Matti Vanhanen (kesk) oli puhemies. Kuva: Antti Hämäläinen

Vanhaselta ja sisäministeri Mikkoselta voisi kysyäkin, tarkoittivatko he myös Niinistöä.

Olisiko Niinistönkin pitänyt olla hiljaa?

Muiden syyttäminen on politiikassa kelpo ase, mutta hallituksen pyrkimys estää oppositiolta keskustelu rajaturvallisuudesta leimaamalla välikysymys liki epäisänmaalliseksi, menee tässä asiassa metsään ja kuulostaa enemmänkin keskustelun rajoittamiselta.

Tuore sisäministeri Mikkonen on paheksunut nyt useampaan kertaan, esimerkiksi lauantain Helsingin Sanomissa, että asialla tehdään "politiikkaa".

Kyse on kuitenkin ollut siitä, että lainvalmistelu asian suhteen ei ole edennyt. Asiasta on käyty jo vuoden 2015 pakolaistulvasta lähtien julkista keskustelua.

Lainvalmistelu ei edennyt edellishallituksen aikana, mutta kiireen kanssa asiaa ei ole pilattu tälläkään vaalikaudella.

Lue lisää: Kommentti: Suomi varautui jopa miljoonaan itärajan ylittäjään - salainen selvitys haudattiin "kassakaappiin" vuosiksi

Ehkä nyt, Valko-Venäjän ja Puolan rajalla nähtyjen kahakoiden jälkeen asiaan tulee vauhtia. Ehkä.

Mikkonenkin arvioi eduskunnassa, että valmiuslain pykäliä voidaan tarkastella, jotta mahdollisiin hybridivaikuttamisyrityksiin voidaan vastata nykyistä paremmin.

Mutta opposition vaatima "hätätilapykälä" turvapaikkahakemusten täydestä keskeyttämisestä ei ole perustuslain eikä EU:n lainsäädännön puitteissa mahdollinen, Mikkonen linjasi.

Samaan aikaan Ilta-Sanomat siis paljasti, että Maria Ohisalon (vihr) ja nyt Mikkosen johtamassa sisäministeriössä on valmisteltu sitä, että tuhansille kielteisen turvapaikkahakemuksen saaneille maahan tulleille annettaisiin oleskeluluvat.

Muutosta on valmisteltu julkisuudesta piilossa.

Haaparannan kautta Tornioon tuli syksyllä 2015 pakolaistulva. Sisäministeriö on valmisteollut hanketta, jolla ilman turvapaikkaa saaneet saisivat oleskeluluvan Suomeen. Kuva: Ville Honkonen

Merkittävä osa ilman oleskeluoikeutta Suomessa olevista on tullut maahan turvapaikanhakijoina vuosina 2015-16.

Onko tämä valmistelu "poliittista" tai ellei jopa "sisäpoliittista"?

Sitä voi miettiä.

Joka tapauksessa sekä opposition että hallituspuolueiden kansanedustajat tyrmistyivät uutisesta sen kuultuaan. Oppositiossa arveltiin, että Sanna Marinin (sd) hallitus tuntuu suorastaan kerjäävän ongelmia rajoille.

Lue lisää: Kansan­edustajat tyrmistyivät oleskelu­lupa­kaavailuista - "Marinin hallitus tuntuu suorastaan kerjäävän ongelmia rajoillemme"

Myös hallituspuolueista Sdp:n ja keskustan edustajat eduskunnan hallintovaliokunnassa tyrmäsivät Mikkosen ministeriön hankkeen.

Heidän mukaansa se ei ole hallituksen linjan mukainen.

- Jos turvapaikkaa ei myönnetä, pitää palautusten olla nopeita sekä tehokkaita, eikä tilanne saa missään tapauksessa muodostua sellaiseksi, että järjestelmä kannustaa oleskelemaan laittomasti Suomessa, Sdp:n ja keskustan valiokuntaryhmät totesivat kannanotossaan.

Voi vain kuvitella, millainen houkutustekijä sisäministeriön esityksestä toteutuessaan tulisi.

Sana leviäisi taatusti nopeasti esimerkiksi Pietarin ja Moskovan suurkaupunkien vierastyöläisjoukossa, jossa Suomen käytännöstä kuullut siirtotyöläinen voisi muuttua nopeasti poliittiseksi pakolaiseksi, joka ostaisi junalipun rajalle.

- Venäjän ei tarvitsisi edes työntää, he tulisivat kyllä ihan itse, arvioi IS:lle yksi rajapolitiikan ammattilainen.

Sitten kysymykseen, kuka käyttää ketä ja miten hyväkseen hybridisodankäyntiä koskevissa suunnitelmissaan.

Sitä voi vapaasti miettiä.

Se kannattaa kuitenkin muistaa, että nykyinen lainsäädäntö on julkista tavaraa, ja lakikirjat osataan lukea "vieraiden valtojen" lähetystöissäkin.

Sekään ei ole suuri salaisuus, että Suomessa on nyt puhuttu lainsäädännön aukoista kuusi vuotta ilman suurempia tuloksia. Valtiollisen rajaturvallisuuden yksityiskohdat sikseen, mutta sellaista ei voi salata, mitä ei ole.