Rehellisesti aitoja kiinalaisia piuhoja!
Muun muassa näin markkinoivat verkkokauppansa tuotteita laukaalaiset Tatu, 10, ja Vilho, 8, Ahola. Nuoret kauppiaat ovat pyörittäneet Piuhakauppa.com:ia vuoden ajan.
Työnjako on selvä. Kauppias Tatu etsii piuhat ja hoitaa lähetykset maailmalle, kauppias Vilho hoitaa kirjaamisen ja saattaa sujauttaa mukaan kiitoskortin.
- Herään, syön aamupalan, menen kouluun, tulen kotiin, tyhjennän tiskikoneen ja käytän koiran ulkona. Jos isi on laittanut viestiä, että pitää tehdä tilauksia, niin teen ne, Tatu kuvaa arkipäiväänsä.
Vapaa-aikaakin kauppiailla on, ainakin viikonloppusin. Tilauksia ei muutoinkaan tule joka päivä, ja välillä kaksikko pitää vapaapäivän ja työskentelee pidempään seuraavana.
- Joskus tilauksia on tosi monta ja ne ovat tosi isoja. Silloin pitää tehdä tosi myöhään töitä, Tatu kertoo.
Alaikäisten yrittäjien määrä on kasvanut hienoisesti Suomessa jo pidemmän aikaa. Asiasta kertoo Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen.
Innostusta siivittää hänen mukaansa muun muassa yrittäjyyskasvatuksen lisääntyminen kouluissa.
- Lisäksi nuoret ovat huomanneet osa-aikaisen yrittäjyyden olevan hyvä tapa työllistyä esimerkiksi kesällä tai muiden lomien aikana, Malinen sanoo.
Suomessa on muutama sata alaikäistä yrittäjää, Suomen Yrittäjät arvioi. Noin 200 heistä on elinkeinonharjoittajia. Se on ainoa yritysmuoto, jossa alaikäinen voi toimia itsenäisesti. Lisäksi alaikäisillä on jonkin verran muita yritysmuotoja.
Tatu ja Vilho Aholan Piuhakaupan toiminimi on virallisesti isän nimissä.
Alaikäisten yritykset ovat Malisen mukaan hyvin vaihtelevia. Yleisimmin ne toimivat kaupan tai palvelun toimialoilla.
- Nuori myy esimerkiksi palveluna omaa osaamistaan, kuten pihanhoitoa, tai itse valmistamiaan tuotteita, kuten koruja tai harrastusvälineitä.
Kaikki alkoi ylimääräisestä ajasta. Sitä jäi Aholoille muutama viikko, kun kesälomareissu peruuntui viime vuonna.
- Piti keksiä jotain tekemistä. Keksimme yhdessä tällaisen yhteistyöjutun, että lapset saavat vähän taskurahaa ja ylimääräistä tekemistä, kauppiaiden isä Joni Ahola kertoo.
Hän jakaa yrityksen tuotot kolmeen osaan. Tatu saa yhden, Vilho saa toisen ja kolmas jää yritykselle.
- Jotkut tyhjentävät tiskikonetta, nuo myyvät piuhoja, Joni Ahola sanoo.
Isä ei ota työstään palkkaa, mutta saa toisenlaista hyötyä yrityksestä.
- Tykkään opetella uutta, enkä ole ennen pystyttänyt tai pyörittänyt verkkokauppaa. Tässä on jokaiselle jotain, hän kuvaa.
Bisneksessä on mukana koko perhe. Kauppiaiden äiti on nimetty vastuullisuusjohtajaksi, jonka tehtävä on varmistaa, että yritys kierrättää roskansa oikeaoppisesti.
Välillä perheyrityksen kauppiaat riitelevät siitä, miten hommat pitäisi hoitaa. Mutta miten riidat ratkeavat?
- Pahoilla tavoilla. Tappelemalla! huudahtaa Vilho.
- No ei yleensä, lisää Tatu.
Aluksi Piuhakaupasta löytyi kymmenkunta tuotetta ja jokaista oli varastossa viidestä kymmeneen kappaletta.
Sitten kiinnostus levisi, tavara alkoi käydä kaupaksi ja tuotteet olivat koko ajan loppu. Isä järjesti tuotteille varastotilan, johon niitä mahtui aiempaa enemmän.
Nyt tuotteita löytyy kolmisenkymmentä ja osaa niistä varastosta peräti sata kappaletta.
Parasta yrittäjyydessä on palkka. Siitä Tatu ja Vilho Ahola ovat yksimielisiä.
Molemmat laittavat tienestinsä säästöön.
- Minä ainakin haluan rahaa ja ostaa mitä haluan! sanoo Vilho.
Hän on ostanut tienesteillään PlayStation-pelikonsolin, Tatu tietokoneen, näytön ja Air Podit. Lisäksi kaksikko on hommannut yhteisen soutuveneen.
- Omalla rahalla ostetulla asialla on paljon enemmän arvoa kuin toiselta saadulla. Se on koko homman tausta-ajatus, mitä lapset eivät ehkä vielä ihan ymmärrä, Joni Ahola sanoo.
Esimerkiksi Tatun Air Podit ovat pysyneet tallessa jo vuoden ajan.
- Jos minä olisin ostanut ne hänelle, ne olisivat olleet viikon päästä kateissa, isä arvelee.
Voit keskustella aiheesta 26. marraskuuta kello 23.00 asti.
TetraSys Oy.