Rehtorit uupuvat, eivät tunne työn imua ja työhyvinvointi on menossa kaikilla mittareilla huonompaan suuntaan.

Kolmanteen Rehtoribarometrin kyselyyn vastanneista koulujen johtajista uupuneita oli 20 prosenttia, uupumisriskissä 45 prosenttia ja innostuneita vain 35 prosenttia. Uupuneiden ja uupumisriskissä olevien määrä on lisääntynyt keväästä 2019 lähtien.

Suomen Rehtoreiden puheenjohtaja Antti Ikonen ei löydä työhyvinvointia mittaavan tutkimuksen tuloksista edes valonpilkahduksia.

- Tilanne on kroonistunut. Vuosi sitten oli vielä voimaantumista ja sankaritarinoita ensimmäisenä koronakeväänä, mutta nyt säkin reunat ovat tulleet vastaan. Moni ei enää jaksa työtaakan alla.

Myös opettajat riskiryhmää

Vaikka Ikonen puhuu oman ammattiryhmänsä puolesta, hän nostaa esille myös opettajakunnan.

- Hyvien opettajien avulla Suomessa on menty pitkälle, mutta nyt on keskityttävä myös oppilaitosten ja koulujen johtamiseen. On kestämätön tilanne, että rehtorit uupuvat, se heijastuu muuhun henkilökuntaan, opettajiin sekä koululaisiin ja tulevaisuuteen, Ikonen sanoo.

Ikonen muistuttaa, että jo viime eduskuntavaalien jälkeen hallitusohjelmaan kirjattiin koulujen johtamisen kehittäminen. Se jäi koronan jalkoihin, mutta loputtomiin ei voida pitkittää tilanteen ratkaisua. Pallo lentää poliittisten päättäjien suuntaan.

- Meille on tehtävä visio mihin koulujen johtamisessa pyritään ja toimeenpiteet, joilla siihen päästään. Nyt on tilanne se, että lisätehtäviä vyöryy rehtorien pöydille hallitsemattomasti.

Kokonaisvastuu koulutuksen jatkumisesta kriisioloissa on jäänyt pitkälti rehtoreiden harteille, arvioi Ikonen.

Opetusministeri Li Andersson (vas.) on huolestunut tutkimustuloksesta. Hän vastasi Yle Uutisten kysymyksiin sähköpostilla. Hän pitää pitkittynyttä työhyvinvointia alaspäin vievää suuntaa vaarallisena.

- Suomalainen luottamukselle ja opettajien ammattitaidolle perustuva koulujärjestelmä rakentuu vahvasti paikallisesti kunnissa ja kouluissa tehtävien ratkaisujen varaan. Tämä edellyttää myös vastuunkantoa työntekijöiden jaksamisesta. Opetuksen järjestäjän on turvattava kouluille riittävät resurssit opetukseen, oppilashuoltoon ja oppimisen tukeen.

Anderssonin mukaan koulujen johtamisen kehittäminen on tärkeä osa hallituskauden aikana toteutettua noin 300 miljoonan euron laajuista Oikeus oppia-ohjelmaa, eikä se ole jäänyt koronan jalkoihin.

- Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt hankkeen, jossa työstetään varhaiskasvatuksen ja esi- sekä perusopetuksen valtakunnallista johtajuuden koulutuskokonaisuutta. Työn on määrä valmistua vuoden päästä, Andersson kertoo.

Lukion rehtoreilla menee kehnoimmin

Suomen rehtorikunnassa näkyy myös eriytymistä. Lukioiden rehtoreille koronatoimet ja samaan aikaan käynnissä olleet toisen asteen koulutusuudistus ja ylioppilaskirjoitusten painoarvon kasvu ovat aiheuttaneet kovat työpaineet. Se näkyy rehtoribarometrissä, jossa lukioiden rehtoreiden tilanne erottuu huonoimpana.

Maakuntien välilläkin on eroja. Lapissa, Keski-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa rehtorit ovat kyselyn mukaan kaikkien suurimmassa vaarassa menettää työkykynsä.

Ikonen kertoo, että rehtorin työn vapaus, juuri se, että päivä voi sisältää melkein mitä vain, on tähän saakka ollut ammattikunnalle vahvuus. Nyt silppuisuus on kääntynyt itseään vastaan, eikä kiitosta kouluille satele.

- Työn monipuolisuus on säilynyt kuormana, mutta ympäröivän yhteiskunnan tuki on hiipunut, ihmettelee Ikonen.

Opetusministeri Li Andersson vakuuttaa, että valtion taholta kouluille on tukea.

- Opetuksen järjestäjällä on kuitenkin myös työnantajan vastuu. Haasteita on ollut etenkin niissä kouluissa, joissa rehtori on syystä tai toisesta jäänyt yksin. Jaetusta johtamisesta ja esimerkiksi apulaisrehtorijärjestelmistä on hyviä kokemuksia, Andersson vastaa.

Pitkittynyt tilanne johtuu muustakin kuin koronakriisistä

Se, että rehtoreiden uupuminen on pysynyt keväästä 2019 lähtien vähintään ennallaan, kertoo Antti Ikosen mukaan siitä, että kaikki koulutuksen järjestäjät eivät ole ottaneet asiaa riittävän vakavasti. Esihenkilöt tarvitsevat tukea ja koulutusta.

Taustalla vaikuttaa myös se, että kun ikäluokat pienenevät ja koulut suurenevat, rehtorien kuormitus ei ole vähenemään päin.

Rehtorin työ on Ikosen mukaan muuttunut hallinnoinnista yhä enemmän ihmisten johtamiseksi ja koko kouluyhteisön tukemiseksi. Rehtoreiden koulutusjärjestelmä ja osaamisen kehittäminen ei kuitenkaan anna tähän eväitä, arvioi Ikonen.

Opetusministeri Li Anderssonin mukaan rehtorien koulutusjärjestelmää ajankohtaistaan ja vahvistetaan. Tämä viedään käytäntöön, kun varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen johtajuuden koulutuskokonaisuus on vuoden päästä valmiina.

Andersson pohtii myös kriisivalmiuden vahvistamista koulutuksen kautta ja johtajuusopintojen yhdistämistä työhön.

- Tulisi olla mahdollisuus joustavammin suorittaa johtajuusopintoja osana peruskoulutusta tai täydennyskoulutuksen ja jatkuvan osaamisen kehittämisen kautta. On myös tärkeää pohtia ja ajanmukaistaa koulutuksen sisältöjä ja laajuutta, linjaa opetusministeri.

Anderssonin mukaan johtamisessa on useita keskeisiä osa-alueita ja rehtorin tehtäväkenttä varsin laaja.

- Olisi hyvä miettiä esimerkiksi muutosjohtamiseen ja jopa kriisijohtamiseen liittyvien sisältöjen vahvistamista.

Vuoden 2021 rehtoribarometrin ovat toteuttaneet akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aro ja professori Minna Huotilainen Helsingin yliopistosta sekä australialainen professori Philip Riley. Tämänvuotisen tutkimuksen tuloksia on verrattu kahden aiemman vuoden barometrin tuloksiin. Tutkimusaineisto kerättiin loppukeväällä 2021. Kyselyyn vastasi 655 rehtoria.

Aiheesta voi keskustella 23. marraskuuta klo 23 saakka.

Lue myös:

Rehtoribarometri 2020: Koronakevät uuvutti ja stressasi rehtoreita - Tutkija: "Huonoin yö näytti olevan kevätjuhlaa edeltävä yö"

Unelma-ammatti uuvutti Saara Mälkösen - kysely kertoo dramaattisesta muutoksesta: jopa kuusi kymmenestä opettajasta harkinnut uranvaihtoa