Helsingin Meilahdessa sijaitsevaan kallioluolaan tuotiin tiistai-iltana poikkeuksellisen suuri määrä suomalaisia sotavainajia Venäjältä. Yksi heistä on todennäköisesti lentäjäluutnantti Håkan Strömberg.

Venäläisten etsijöiden löytämät suomalaiset sankarivainajat pääsivät kotimatkalle Viipurin kautta tiistaina. Kuva: Pertti Suominen

Koronaviruksen tuomat matkustusrajoitukset ovat vaikeuttaneet suomalaisten sotavainajien etsintöjä Venäjällä siten, että suomalaiset vapaaehtoiset eivät ole voineet olla lainkaan mukana työssä kahtena kuluneena kesänä.

Etsinnät eivät ole silti suinkaan loppuneet, sillä useat venäläiset vapaaehtoiset etsintäryhmät ovat tehneet tänäkin aikana täysillä töitä.

Kahden koronavuoden aikana venäläiset etsijät ovat löytäneet peräti 94 suomalaista kaatunutta, joiden jäänteiden henkilöllisyyttä päästään nyt selvittämään Suomessa sekä tuntolevyjen että dna-testien avulla.

Venäläisen Severo-Zapad -etsintäryhmän jäsenet erottelevat Karjalankannakselta löytämiään suomalaissotilaiden jäänteitä. Kuva: Pertti Suominen

Alkuviikosta ryhmä suomalaisia Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen edustajia pääsi vihdoin matkustamaan Viipuriin hakemaan jäänteet kotiin. Hakumatkalle tarvittiin tällä kertaa lupa poikkeuksellisen korkealta.

Venäjän Suomen-suurlähetystö auttoi lupabyrokratiassa. Lopulta suomalaisryhmä sai käsiinsä rajanylitysluvan, jonka allekirjoittaja oli itse Venäjän varapääministeri Tatjana Golikova.

Poikkeuksellinen menettely johtui Venäjän tiukoista koronavirussäännöistä. Golikova allekirjoittajana selittyy puolestaan sillä, että hän vastaa koronaviruksen vastaisesta taistelusta Venäjän hallituksessa.

Golikovan allekirjoitus matkustusluvassa on varustettu tittelillä, joka on käännetty suomeksi huolellisesti koko komeudessaan:

-?Venäjän federaation hallituksen varapuheenjohtaja, uuden koronavirusinfektion Venäjän federaation alueelle kulkeutumisen ja leviämisen ehkäisemiseksi perustetun operatiivisen esikunnan puheenjohtaja T. A. Golikova.

Kenttäpiispa emeritus Hannu Niskanen ja kirkkoherra Vladimir Dorotni siunasivat sankarivainajat kotimatkalle Pietari-Paavalin kirkossa Viipurissa. Kuva: Pertti Suominen

Suomalainen hakuryhmä matkusti maanantaina Viipuriin, jossa eri puolilta Karjalankannasta ja Laatokan Karjalaa löytyneet vainajien jäänteet odottivat jo valmiina Pietari-Paavalin kirkossa. Mukanaan ryhmällä oli Suomesta tuotuja pieniä valkeita arkkuja, joihin jäänteet pakattiin.

Arkkuja tuli lopulta yhteensä 60, vaikka venäläisten etsijöiden laskelmien mukaan suomalaissotilaita on löydöksissä yhteensä 94.

-?Osa jäänteistä on löydetty samasta paikkaa niin pahoin sekoittuneina, että heidän erottelunsa ei ole ollut vielä mahdollista. Tämä selittää arkkujen pienemmän määrän verrattuna vainajien arvioituun määrään, Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen puheenjohtaja Pertti Suominen kertoo.

Suomisen mukaan tällä kertaa löydösten joukossa on myös poikkeuksellisen paljon tuntolevyjä.

- Jäänteiden mukana löytyi yli 70 tuntolevyä, mikä helpottaa myöhempää tunnistamista suuresti.

Tiistai-iltana suomalaisryhmä palasi Viipurista Helsinkiin. Matkan päätteeksi kaikki 60 arkkua sijoitettiin Meilahdessa sijaitsevaan kallioluolaan odottamaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijoiden tekemiä luuanalyysejä ja vertailuja oletettujen sukulaisten dna:han.

Suomisen mukaan nyt löydetyistä sotilaista 79 oli kaatunut Karjalankannaksella ja 15 Laatokan Karjalassa. 38 heistä on talvisodassa kaatuneita ja 56 jatkosodassa kaatuneita.

Viipurin tulli sinetöi arkut ja laatii tarvittavat dokumentit rajan ylittämistä varten. Kuva: Pertti Suominen

Puheenjohtaja Pertti Suominen lausui Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen muistosanat kotiuttamisen muistotilaisuudessa Viipurissa Pietari-Paavalin kirkossa. Kuva: Pentti Killström

Mukana on muun muassa peräti 24 sotilaan ryhmä, jonka jäänteet löytyivät yhdestä ainoasta korsusta Karjalankannakselta Viipurin läheltä Pien-Peron alueelta.

-?Heidän tunnistamisensa tulee olemaan hyvin vaikea tehtävä, sillä jäänteet ovat sekoittuneet niin pahasti. He ovat jalkaväkirykmentti 68:n sotilaita, ja heidän kaatumisensa liittyy talvisodan taisteluihin, Suominen kertoo.

Korsulöydön teki Severo-Zapad -niminen etsintäryhmä, jonka nimi kääntyy suomeksi Luode.

Venäjän puolella toimii useita vapaaehtoisia etsintäryhmiä, joista tunnetuin on Karjalan Valli ja sen johtaja Vjatsheslav Skokov. Tälläkin kertaa mukana on runsaasti heidän löytämiään jäänteitä.

Kannaksen löydöistä useimmat ovat tehneet German Saks, Sergei Zagatski, Aleksei Tuzov ja Aleksandr Kolojarski. Vladimir Nikolajev on tehnyt puolestaan löytöjä Vuosalmesta.

Laatokan Karjalasta useimmat löydöt on tehnyt Nikolai Mehannikov.

Yksi kiinnostavimmista löydöistä on etsijäpariskunta Nina Stolepovan ja Oleg Stolepovin tekemä läpimurto, sillä heidän uskotaan löytäneen lentäjäluutnantti Håkan Strömbergin jäänteet Kärkijärven alueelta. Strömberg ammuttiin alas huhtikuussa 1943.

- Tapahtumatietojen perusteella voi päätellä, että kyseessä ovat todennäköisesti Strömbergin jäänteet. Oletettavasti hän pääsi siis nyt tällä matkalla Suomeen, Suominen sanoo.

Luutnantti Håkan Strömberg kuvattuna Kontupohjassa kesäkuussa 1942. Alkuperäisen kuvatekstin mukaan hän on Hirvaksen lentotukikohdassa kunnostamassa kalastusvehkeitään, ja takana hänellä on tuolloin juuri 101 sotalentoa. Kuva: SA-kuva

Suomisen mukaan Venäjältä on vuosien saatossa saatu tuotua Suomeen nyt yhteensä noin 1?500 kaatuneen jäänteet. Heistä 413 on pystytty tunnistamaan tähän mennessä.

-?Oletamme, että näistä uusista löydöksistä merkittävä määrä pystytään tunnistamaan, sillä tuntolevyjä on tällä kertaa niin paljon, Suominen sanoo.

Nyt Suomeen tuoduista jäänteistä 10 on löydetty laajasti ottaen Ihantalan alueelta, 8 Äyräpäästä ja 8 Vuosalmelta. Mukana on myös Summasta sekä Laatokan Karjalasta Suurimäen ja Rautamäen taistelupaikoilta löytyneitä jäänteitä.

Lue lisää: Inga ja Vladislav ovat löytäneet tänä vuonna jo 18 suomalaista sotavainajaa - jäänteet he vievät kotiin, koska muualla ei ole turvallista

Lue lisää: Peruskallion sisässä Helsingissä on luola, jonne suomalaisten sankarivainajien jäänteet tuodaan - näin heidät yritetään tunnistaa

Tunnistaminen vie aikaa, sillä Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys joutuu etsimään seuraavaksi kaatuneiden sukulaisia dna-näytteiden saamista varten. Työtä ohjaa jo sodan aikana voimassa ollut periaate, että kaatuneet pitää tuoda takaisin kotiin.

-?Toivotaan, että ensi kesänä koronarajoitukset olisivat vihdoin sellaisia, että suomalaisetkin pääsisivät mukaan etsintöihin. Venäläisille etsijöille on myös annettava kiitosta siitä, että tämä työ on jatkunut kaikista rajoituksista huolimatta.

Kirkosta arkut siirrettiin linja-autoon ja kotimatka alkoi. Arkkuja kantamassa Pentti Killström, Jarkko Väänänen ja Vladimir Dorotni. Kuva: Pertti Suominen

Kun valkeat pikkuarkut lähtivät Venäjältä kotimatkalle, Viipurin tulli kävi ensin sinetöimässä arkut kirkossa, jonka jälkeen pidettiin pieni muistotilaisuus.

Narvan marssi soi lopuksi pitkään, kun arkut kannettiin yksitellen Suomeen lähteneeseen linja-autoon.