Koronaepidemian torjunta on ottanut takapakkia ja rajoituksia on jälleen otettu käyttöön. Eilen tiistaina esimerkiksi pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä antoi tiukan maskisuosituksen ja laajan etätyösuosituksen. Hallitus neuvottelee tilanteesta ensi viikolla.

Evoluutiobiologi Tuomas Aivelo arvioi eilen Ylen Ykkösaamun haastattelussa, että koronapandemia on kohta loppusuoralla.

- Rokotekattavuus on niin suuri, että alamme koputella sitä vaihetta, jolloin pandemia loppuu. Pandemia kestää yleensä 2-4 vuotta. Tässä on kaksi vuotta oltu, Aivelo sanoi.

Mitä asiaan sanovat virusopin professori, dosentti Ilkka Julkunen Turun yliopistosta ja epidemiologian professori Pekka Nuorti Tampereen yliopistosta?

Kauanko tämä vielä kestää?

- Tämä on miljoonan euron kysymys. Lyhyt vastaus: Sitä ei pysty sanomaan varmuudella kukaan. Meillä ei ole kokemusta tämäntyyppisestä pandemiasta. Influenssoista on, ei koronaviruspandemiasta, Nuorti vastaa.

Viruksen leviäminen jatkuu heikon rokotuskattavuuden alueilla. Matalan tulotason maat ovat omaa luokkaansa, maat, joissa viisi prosenttia väestöstä on rokotettu, hän huomauttaa.

- Emme tiedä kauanko immuniteetti kestää koronavirusta vastaan, kuinka usein joudutaan rokottamaan, Nuorti kuvailee.

- Kestoa on vaikea arvioida, riippuu rokotekattavuudesta. Tilanteeseen vaikuttaa myös se, mitä lasten rokotusten osalta päätetään, sanoo puolestaan Julkunen.

Tällä hetkellä 81 prosenttia yli 12-vuotiaista on saanut kaksi rokoteannosta. Rokotetutkin voivat saada tartuntoja ja jossain määrin myös levittää virusta.

- Oleellista kuitenkin on, että meillä on 1,5 miljoonaa rokottamatonta, lapset ja 19 prosenttia muusta väestöstä, Julkunen painottaa.

- On ollut paljon mahdollisuuksia ottaa rokote. Osa ihmisistä ei vain ole toistaiseksi ottanut rokotusta, mikä pitkittää epidemiaa. Tämän viruksen kohdalla nykyinen koko väestön 71,3 prosentin rokotekattavuus ei ole riittävä, hän sanoo.

Pandemia tulee varmasti laantumaan, mutta siihen voi mennä Julkusen mukaan vielä kuukausia.

Rokotusten ja taudin sairastamisen synnyttämä immuniteetti heikkenee ajan myötä, jolloin rokotetut ja sairastaneet voivat palautua ainakin osin alttiiksi koronavirusinfektiolle.

- On varsin epätodennäköistä, että koronavirusinfektiot saataisiin kokonaan loppumaan, ja se jäänee kiertämään influenssan tapaan, Julkunen muistuttaa.

Kauanko elämme vielä erikoisjärjestelyjen kanssa?

- Mahdollisesti kuukausia. Kolmas rokoteannos vaikuttaa hitaasti epidemiaan. Kesälläkin ajateltiin, että olemme epidemian loppusuoralla. Sitten tuli viruksen deltamuunnos, ja rokotekattavuus ei kasvanut kuten odotettiin, Julkunen kuvailee.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on arvioinut, että rokottamattomalla on 19-kertainen riski joutua koronaviruksen takia sairaalaan kuin rokotetulla, ja jopa 33-kertainen riski joutua tehohoitoon.

Voidaanko niin sanottuun normaaliin palata. Milloin?

- Kyllä normaaliin palataan. COVID-19 on jatkossa yksi virus muiden virusinfektioiden joukossa. Vakavaakin tautimuotoa tulee esiintymään, mutta sen todennäköisyys pienenee merkittävästi, jos on ottanut tarjotut rokotusannokset tai jo sairastanut itse infektion. Mutta on vaikea sanoa, milloin. Rajoitusten purkamiseen voi mennä useampia kuukausia, sanoo virusopin professori Ilkka Julkunen.

- Miten määrittelemme pandemian lopun? Nyt näemme, että Euroopassa on paljon rokotettuja, kokonaisuutena rokotuskattavuus on suurimpia maailmassa, silti sairaalahoitoon joutuneiden ja kuolleiden määrät ovat nousussa Euroopassa, vastaa epidemiologian professori Pekka Nuorti.

Syiksi hän listaa deltamuunnoksen, sen, että rokotuskattavuus ei riitä ja ihmisten kontaktit ovat lisääntyneet. Nämä ylläpitävät taudin leviämistä.

- En pysty antamaan aika-arviota. Ei ole tietoa, johon se perustuisi, Nuorti sanoo.

Aiemmat pandemiat ovat muuttaneet yhteiskuntia ja ihmisten käytöstä.

- Meilläkin on sopeutuminen edessä. Olemme hämmentävässä tilanteessa: Euroopassa on aika korkea rokotuskattavuus, silti siellä on pandemian pahin tilanne. Rokotukset yksin eivät pidä epidemiaa kurissa. Tilanne on vakava, pahin koko pandemian aikana, eikä ole selvää, mihin ollaan menossa, Nuorti kuvailee.

Suomessa Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä käsittelee mahdollisia lasten rokotuksia ja kolmannen rokoteannoksen aikataulua ensi viikolla.

Voit keskustella aiheesta torstaihin 25.11. klo 23:een asti.

Lue lisää aiheesta:

"Koronatilanne on huolestuttava", sanoo pääministeri Marin - hallitus neuvottelee tilanteesta ensi viikolla, eduskunta palasi maskien käyttöön

Lasten ja nuorten koronatartunnat ovat lähteneet jyrkkään kasvuun - infektiolääkäri varoittaa huolestuttavasta suunnasta nuorten oireissa

Ylen päivittyvä seuranta: Uusimmat uutiset koronavirustilanteesta