Oppositio ja hallitus kävivät eduskunnassa perinteisen juupas-eipäs -mittelön.

Kokoomus lähti ryhmäjohtaja Kai Mykkäsen johdolla mukaan perussuomalaisten välikysymykseen. Vasemmistoliiton ryhmäjohtaja Jussi Saramo tuskastui kokoomuksen populismiin perussuomalaisten siivellä. Kokoomuksen varapuheenjohtaja Häkkänen kehotti hallitusta katsomaan peiliin.

Välikysymyskeskustelun tunteikkaimman puheenvuoron käytti ryhmäjohtaja Jussi Saramo (vas).

Saramo oli ryhmäpuheessa kertonut käyneensä Puolassa, ja miten enää 2?000 Valko-Venäjän puolella olevaa turvapaikanhakijaa ei muodosta uhkaa Puolalle, jonka rajalla on monikertainen määrä rajavartijoita, poliiseja ja sotilaita.

Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) ihmetteli ensimmäisenä Saramon puheita ja sanoi Saramon pitävän pakolaiskriisiä Puolan luomana kriisinä.

Saramo hiiltyi Räsäsen kommentista, ei kuitenkaan Räsäselle.

Jussi Saramo. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

- Totta kai Valko-Venäjä on syyllinen tähän siirtolaisten väärinkäyttöön, kuten sanoin. Totesin, että Puola on itse jatkanut tätä kriisiä sulkemalla rajat avulta, tiedotusvälineiltä, pitkittämällä kriisiä, työntämällä siirtolaisia takaisin, jättämällä tilanteen hoitamatta, Saramo sanoi.

Varsinaisen kiukkunsa Saramo kohdisti kokoomukseen, joka oli lähtenyt mukaan perussuomalaisten välikysymykseen.

Saramo jätti puheenvuoronsa lopuksi kutsumasta kokoomusta hyödylliseksi idiootiksi.

- Tässä on kyse todella halpahintaisesta populistisesta politiikasta, jota perussuomalaiset tässä salissa harjoittavat aina, lietsotte vihaa kaikkia siirtolaisia kohtaan. Kysymys kuuluu, miksi kokoomus on lähtenyt tähän mukaan.

- Ulkomailta tiedämme, että ette te siitä kostu. Miksi kukaan äänestäisi perussuomalaisten kevytversiota? Te olette joka tapauksessa huonompi versio tästä vihanlietsonnasta. Te avaatte sille tien. Te olette hyödyllisiä - anteeksi, te ehkä tiedätte sen sanonnan. No, tiedätte sen itsekin, Saramo sanaili.

Välikysymyskeskustelussa ei voittajaa voinut julistaa.

Hallituksen pääsanoma oli, että oppositio on itse langennut hybridivaikuttamisen ansaan, yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan horjuttamisesta.

Välikysymys koski Suomen varautumista hybridivaikuttamiseen maan rajoilla.

Oppositio vaati lakiin hätätilapykälää, ja mahdollisuutta luopua määräajaksi turvapaikkahakemusten vastaanottamisesta.

Välikysymyksessä viitataan Valko-Venäjään, joka on ajanut turvapaikanhakijoita Liettuan ja Latvian rajoille, ja nyt Puolan rajalle.

Maat ovat pitäneet rajansa kiinni ja tällä on koko EU:n, myös Suomen, hyväksyntä.

Muistissa Suomessa on Venäjän hybridioperaatio 2015-2016, jolloin Suomen oli pakko päästää 1?800 turvapaikanhakijaa kahden pohjoisen raja-aseman kautta Suomeen.

Uutta lainsäädäntöä ei ole tullut.

Sisäministeri Krista Mikkonen (vihr) vakuutteli, että Suomella on aina keinot turvata kansalaistensa turvallisuus.

Perjantaina aloittanut sisäministeri Krista Mikkonen (vihr) vastasi hallituksen puolesta välikysymykseen. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

- Voimassa oleva laki mahdollistaa rajaliikenteen rajoittamisen ja rajanylityspaikkojen sulkemisen.

- Valtioneuvosto voi päättää rajanylityspaikan sulkemisesta määräajaksi tai toistaiseksi, jos sulkeminen on välttämätöntä vakavan yleiselle järjestykselle, kansalliselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle aiheutuvan uhan torjumiseksi.

- Akuutissa tilanteessa tehdään arvio siitä, millä tavalla toteutetaan velvollisuutta turvata tosiasiallinen mahdollisuus turvapaikanhakuun, Mikkonen totesi.

Ministerit toistelivat, että lakimuutoksia valmistellaan parhaillaan ja että valmiuslain muutosprosessi aloitetaan lähipäivinä.

Oppositio ei ollut tyytyväinen saamiinsa vastauksiin.

Kansanedustaja Antti Häkkänen (kok) halusi hallituksen katsovan peiliin.

Antti Häkkänen. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

- Nyt kun kuuntelimme hallituksen vastauksen, niin tässähän herää enemmän huolta kuin ennen tätä välikysymystä. Kokoomus, turvallisuusviranomaiset, tasavallan presidentti ovat huomauttaneet jo pidemmän aikaa, että Suomen turvallisuuslainsäädännössä on tiettyjä puutteita, jotka pitää korjata.

- Nyt SDP, vihreät, vasemmisto ja muut vastaavat tähän puhumalla, että tässä oppositio jotain hybridipeliä pelaa, että me jotenkin horjutetaan tätä turvallisuuspoliittista järkeä. Katsokaa peiliin, Häkkänen toivoi.

Kansanedustaja, puheenjohtaja Riikka Purra (ps) vaati Suomeen samoja lakeja kuin on Norjassa, Tanskassa ja Itävallassa.

Riikka Purra. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

- Mallia varautumisesta hallitsemattomaan laittomaan maahantuloon pitää ottaa Itävallasta, Norjasta ja Tanskasta, jotka säätivät tarvittavista hätätilapykälistä jo vuonna 2016 sitä edeltäneen vuoden syksyn turvapaikanhakijakaaoksen jälkeen.

- Näissä kolmessa maassa hallituksella on oikeus julistaa hallitsemattoman maahantulon uhatessa hätätila, jolloin rajoille tulevilla henkilöillä ei ole oikeutta jättää turvapaikkahakemusta ja heidät käännytetään takaisin. Eivätkö nämä maat kuulu kansainvälisiin sopimuksiin, Purra kyseli.

Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) piti oleellisena, että erotetaan oikeus hakea turvapaikkaa ja hybridioperaatiot.

Päivi Räsänen. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

- Kansainvälisten sopimusten noudattaminen ei voi ohittaa kansallisen turvallisuuden ylläpitoa. On erotettava toisistaan oikeus hakea turvapaikkaa ja ihmisten käyttäminen pelinappuloina yhteiskuntajärjestyksen ja kansallisen turvallisuuden horjuttamiseen, Räsänen totesi.

Hallituksen riveistä omista puheenvuoroista kehuttiin eniten kansanedustaja Matti Vanhasen (kesk) puheenvuoroa.

- Hallituksen puolelta on selkeästi kerrottu, ja me jokainen tiedämme sen muutenkin, että totta kai itsenäinen maa saa sulkea raja-asemansa. Me emme olisi keinottomia.

- Ei riitä, että olemme yhtenäisiä silloin, kun raja pitää puomilla sulkea. Tarvitsemme yhtenäisyyttä vastataksemme ihmisyydestä, vastuustamme ihmisinä, silloin kun sen hetki on. Tästä ei välikysyjien paperissa hiiskaista sanaakaan, Vanhanen totesi.

Välikysymysäänestys on perjantaina.

Edellisen kerran hallitus on kaatunut välikysymykseen vuonna 1958.