Mimma Lehtovaara
Yhdysvaltain demokraattisella puolueella on kaksi isoa ongelmaa: presidentti Joe Bidenin suosioluvut ovat heikentyneet ja välivaalit lähestyvät hyvää vauhtia.
Käänne näyttää tapahtuneen elokuun lopulla, jolloin Bidenin suosiokäyrät vaihtoivat paikkaa. Tuolloin nimittäin Bidenin toimet hyväksyvien amerikkalaisten määrä alitti niiden määrän, jotka eivät hyväksy Bidenin toimia.
Fivethirtyeight-sivusto kokoaa yhteen eri mielipidemittausten tietoja ja antaa näin ollen suuntaa-antavan kuvan kunkin presidentin suosiosta ja siitä, miten kansalaiset hyväksyvät tämän toimet. Kun Biden aloitti tehtävässään tammikuussa, hänen suosiolukunsa oli selvästi yli 50 prosentin ja epäsuosiolukunsa 36 prosentissa. Käyrät alkoivat pikku hiljaa lähestyä toisiaan, ja viime elokuun lopulla ne ristesivät niin, että epäsuosio nousi niskan päälle. Nyt vastaajista vajaa 43 prosenttia hyväksyy Bidenin toimet, kun taas liki 52 prosenttia ei tätä tee.
Kehitystä selittää osaltaan yhä jatkuva koronaepidemia. Tautiin on Yhdysvalloissa sairastunut Johns Hopkins -yliopiston keräämän tietokannan mukaan lähes 48 miljoonaa ihmistä, ja kuolleiden määrä on yli 770 000, eikä epidemia näytä talttumisen merkkejä. Yhdysvaltain koko väestöstä vasta noin 59 prosenttia on saanut täyden rokotussuojan.
Biden on viime aikoina yrittänyt saada epidemiaa aisoihin muun muassa työelämää koskevilla rokotusmääräyksillä, rokottamattomien työntekijöiden maskipakolla sisätiloissa tai testausvelvoitteilla. Jää nähtäväksi, miten nämä pyrkimykset onnistuvat, sillä niitä myös vastustetaan voimakkaasti.
Presidentin mainetta rapauttaa myös kaaokseen päättynyt Afganistan-operaatio. Yhdysvalloissa hyväksyttiin varsin laajalti Afganistanista vetäytyminen sinällään, mutta vetäytymisen tapa on arvioitu epäonnistuneeksi ja se palautti mieleen Vietnamin-sodan traumoja.
Kunkin presidentin kannatukseen vaikuttaa maan talouden ja työllisyyden näkymä.
Yhdysvaltain kuluttajahinnat nousivat lokakuussa nopeinta tahtia yli 30 vuoteen. Inflaatiotahti oli yli kuusi prosenttia, kun sekä polttoaine, autot että elintarvikkeet kallistuivat.
Kuluttajahintojen nousu on ollut ripeää, kun Yhdysvaltain talous elpyy koronakuopasta. Hintoja ovat nostaneet paitsi korkea kysyntä myös maailmanlaajuiset toimitusongelmat sekä pula työntekijöistä Yhdysvalloissa.
Maan työttömyysluvut ovat laskeneet viime vuoden syyskuun lähes kahdeksasta prosentista tämän vuoden lokakuun lukuun 4,6.
Bidenin järkälemäinen infrastruktuuripaketti rahoittaa muun muassa Yhdysvaltain liikenneverkon ja tietoliikenneyhteyksien parantamista, ja tämä osaltaan luo uutta työllisyyttä ja toimeliaisuutta.
Silti edes oma puolue ei kannata yli biljoonan dollarin pakettia varauksettomasti, muistuttaa Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkija Jani Kokko.
- Puolueen vasemmistosiipi haluaisi vielä enemmän julkisia satsauksia, mihin taas nämä maltilliset demokraatit ja presidenttikään eivät suoranaisesti ole valmiita.
Silti Kokko arvioi, että paketti voi olla Bidenille mahdollisuus nostaa kannatustaan.
- Se on sellaista politiikkaa, mitä molemmat puolueet tukevat. Liittovaltio antaa erittäin suuren taloudellisen kannustimen osavaltioille ja paikallishallinnolle, eikä sinällään kauheasti puutu siihen, mihin rahat käytetään.
Tutkija Kokko huomauttaa, että ilmastolainsäädäntö ja sosiaali- ja terveyspalveluiden ja koulutuksen uudistaminen ovat osaltaan aiheuttaneet kritiikkiä Bidenin hallintoa kohtaan, sillä ideologinen vääntö näiden aiheiden ympärillä on vahvaa.
Kongressin edustajainhuone hyväksyi hiljattain Bidenin toisen jättiuudistuksen eli sosiaaliturvapaketin. Se sisältää rahaa muun muassa yhteiskunnan turvaverkkojen laajentamiseen, terveydenhuoltoon ja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Seuraavaksi paketti siirtyy kongressissa senaatin käsiteltäväksi. Tästäkään paketista edes demokraatit eivät ole keskenään samamielisiä.
Niin kutsutuissa välivaaleissa valitaan Yhdysvaltain kongressin edustajainhuoneeseen kaikki 435 edustajaa ja kolmasosa sadasta senaattorista monien paikallisten päättäjien ohella. On hyvin mahdollista, että Bidenin demokraattinen puolue kärsii tuolloin tappion; näin käy lähes aina istuvan presidentin puolueelle.
Jo tällä hetkellä Bidenin kädet ovat jossain määrin sidotut, Kokko pohtii.
- Bidenin keinot politiikan läpiajamiseen ovat rajoitetut osaltaan siksi, että senaatissa demokraateilla on niin niukka enemmistö ja osaltaan siksi, että puolueen vasemmistosiipi tuntuu erityisesti edustajainhuoneessa aiheuttavan ongelmia.
Kokko arvioi Yhdysvaltain talous- ja työllisyystilanteen olevan keskiössä, kun äänestäjät tekevät vuoden päästä ratkaisujaan; ihmiset kun äänestävät lompakoillaan. Toissijaisia ovat Kokon arvioissa ideologiset kysymykset, jotka liittyvät esimerkiksi koulutukseen, terveydenhoitoon ja julkisen hallinnon rooliin.
Bidenin esikunnasta on kerrottu julkisuuteen presidentin suunnitelmista asettua ehdolle seuraavissa presidentinvaaleissa, mutta virallista ilmoitusta presidentti ei ole antanut, eikä sitä välttämättä kovin pian ole tulossakaan. Lopulliseen päätökseen vaikuttavat monet asiat, esimerkiksi presidentin suosiolukujen kehitys.
Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak kiteyttää Bidenin suosion laskun ensinnäkin siihen tosiasiaan, että näin tuoreelle presidentille yleensä käy: luvut laskevat jonkin ajan päästä virkaanastujaispäivän jälkeen. Yhteiskunta on toisaalta niin kahtiajakautunut, että Bidenin suosion teoreettinen katto on matalammalla kuin takavuosien presidenteillä. Demokraattipuolueen sisäiset linjaerimielisyydet vaikuttavat niin ikään tilanteeseen. Lisäksi Afganistanista vetäytymisen sekasortoisuus osoitti suurvallan johtajan heikkoutta.
Välivaaleja ajatellen Bidenin infrapaketti saattaa osoittautua demokraattien kannalta hyväksi, Salonius-Pasternak arvioi.
- Jos se näkyy ennen välivaaleja, sillä voi olla vaikutusta. Ei niin, että projektit olisivat valmiita. Mutta jos viesti, että nyt on tulossa paljon rahaa ja se tarkoittaa ihmisille työpaikkoja, olisi mennyt läpi, silloin sillä voisi olla puolueelle ja Bidenille suuri merkitys.
- Silloin puolueella on aivan eri tarina kerrottavana välivaalien alla kuin jos näitä ei olisi tehty.
Salonius-Pasternak odottaa silti välivaalien tuloksesta hyvää Bidenin vastustajille eli republikaaneille. Siksi demokraattien tulisi nyt runnoa uudistuksia läpi, sillä välivaalien jälkeen se voi olla vieläkin vaikeampaa.
- Bidenin Valkoisessa talossa on ymmärretty, että kaikki nämä isot paketit pitää tehdä kerralla, sillä todennäköisemmin parin vuoden päästä tämä ei enää ole mahdollista.
Bidenilla saattaa olla vielä yksi ongelma, ja se on nimeltään Donald Trump. Taustalla häärivä aiempi presidentti ei ole vahvistanut tulevia aikeitaan, mutta hän ja esikuntansa käyvät jatkuvaa kampanjaa Bidenin hallintoa vastaan ja valmistautuvat täyttä päätä vuoden päästä pidettäviin välivaaleihin, joista republikaanit toivovat hyvää menestystä.
Jani Kokko arvioi, että Trumpin todellinen poliittinen pääoma on kuitenkin vähäinen.
- Hän on merkityksetön siinä mielessä, että hänellä ei ole oikeastaan minkäänlaista poliittista neuvotteluvalttia, sillä hän on vallasta syösty presidentti.
Trump on flirttaillut mahdollisuudella tavoitella toista presidenttikautta vaalivuonna 2024. Hän on arvellut odottavansa, että ensi vuoden välivaalit ovat ohitse ennen kuin kertoo ratkaisustaan.
- Luulen, että monet ihmiset ovat hyvin onnellisia päätöksestäni, Trump sanoi hiljattain Fox Newsille. Näkemyksestä ei tosin ilmene, tekeekö Trumpin päätös onnelliseksi hänen kannattajansa, vastustajansa tai mahdollisesti muut presidenttiehdokkuutta tavoittelevat republikaanit.
Republikaanien leirissä saatetaan Trumpin - kaaoksen mestarin - aktiivisuutta katsoa huolestuneenakin, Kokko pohtii.
- Kyllä tämäkin tietynlaista kaaosta republikaanien leirissä aiheuttaa: aikooko hän lähteä ehdolle vai eikö hän lähde ja miten puolue joutuu käymään nuorallatanssia siitä, kuinka vahvasti tukeutua häneen ja toisaalta minkälaista pesäeroa tehdään.
Trumpin rasitteena ovat vaalitappiot.
- Tuntuisi järjettömältä republikaanien kannalta, että otetaanpa tämä useat vaalit hävinnyt vanha valkoinen mies, jolla on erittäin ristiriitainen julkisuuskuva ja erittäin ristiriitainen politiikka, meidän presidenttiehdokkaaksemme ja katsotaan, mihin se riittää.
Ulkopoliittisen instituutin Salonius-Pasternak muistuttaa, että Trump on selvinnyt monista sellaisista liemistä, joihin joku toinen poliitikko olisi jo uponnut.
Trumpin toimisto lähettää päivittäin useita viestejä, joissa Biden saa huutia. Viime aikoina Trump esikuntineen on esimerkiksi lähestynyt potentiaalisia kannattajiaan muun muassa sähköposteilla, joissa kerrotaan, että Amerikan pelastamiseen on aikaa vain alle vuosi. Rahankeruu on täydessä vauhdissa.
- Sosialistiset demokraatit ovat tuhonneet taloutemme... toinen kausi vallassa olisi Amerikan loppu, sanotaan hiljan lähetetyssä viestissä, jossa pyydetään rahalahjoituksia.