Sotilaallinen konflikti Euroopan itäosissa ei ole niin todennäköinen kuin miltä se ehkä näyttää, sanoo sotilasasiantuntija. Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksen johtaja, eversti Petteri Kajanmaa arvioi Ylen aamun ja radion Ykkösaamun haastatteluissa, ettei aseellinen konflikti ajaisi minkään osapuolen etua.

- Haluaisin uskoa, ettei se ole niin todennäköinen kuin miltä se näyttää. Millään toimijalla ei tällä hetkellä tunnu olevan strategisia tavoitteita, jotka edellyttäisivät aseellisen konfliktin aikaansaamista, Kajanmaa arvioi Ylen aamussa.

Sotilaallisen konfliktin vaarasta on puhuttu viime viikkoina Puolan rajan siirtolaistilanteen ja Bosnia-Hertsegovinassa kärjistyneen sisäisen kriisin yhteydessä. Tilanne on jännittynyt myös Ukrainan rajalla, minne Venäjä on keskittänyt joukkojaan.

- Se on totta, että kaikki tapahtumat ajaa tietyllä tavalla Venäjän etua ja mahdollisesti parantaa heidän asemaansa. Venäjä on jo saavuttanut yhden tavoitteensa: Me olemme täällä keskustelemassa. Euroopan unioni ja Yhdysvallat puuttuvat asiaan. Heidän agendansa on pinnalla, Kajanmaa sanoo.

Venäjän joukot eivät riitä Ukrainan miehitykseen

Venäjä otti vuonna 2014 haltuunsa Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan. Sotatila on jatkunut Ukrainan itäosissa, missä Venäjä tukee Itä-Ukrainan separatistisia asejoukkoja.

Venäjä on hiljattain koonnut Ukrainan rajansa tuntumaan suuren sotavoiman. Ukrainan mukaan Venäjällä on rajan läheisyydessä jopa 90 000 sotilasta.

Eversti Kajanmaan mukaan Venäjän joukot ovat sotakelpoisia, mutta niiden tämänhetkinen määrä ei riitä esimerkiksi koko Ukrainan miehittämiseen.

- Näillä joukoilla voidaan edetä joitain kymmeniä tai sata kilometriä. Sitten tarvitaan lisää joukkoja, tukea, huoltoa ilmasta. Nämä joukot eivät riitä mahdottomiin, mutta niillä voidaan aloittaa sotatoimet, Kajanmaa arvioi radion Ykkösaamussa.

Yhdysvaltain tuki ei sisältäisi "tuomiopäivän aseita"

Yhdysvallat on ilmaissut tällä viikolla huolensa Venäjän asevoimien toiminnasta. Yhdysvaltojen arvioiden mukaan Putin saattaa harkita hyökkäystä Ukrainaan ensi vuoden alkupuolella.

Uutiskanava CNN:n mukaan Yhdysvallat harkitsee sotilaallisten neuvonantajien ja uuden kaluston, kuten aseiden lähettämistä Ukrainaan.

- Kalusto on sellaista, mitä Ukraina on kriisin aikaa pyytänyt: panssaritorjuntaohjuksia, ilmatorjuntaohjuksia. Mistään tuomiopäivän aseista ei ole kyse vaan hyvin ruohojuuritason suorituskyvystä.

Kajanmaa kuitenkin korostaa, että Yhdysvallat ei ole tehnyt aseiden tai neuvonantajien lähettämisestä virallista päätöstä. Erityisesti neuvonantajien osallistuminen voisi ajaa Yhdysvallat vaikeaan tilanteeseen, jos Venäjä aloittaa sotilaallisen operaation Ukrainassa.

- Jos neuvonantajat joutuisivat konfliktin osapuoleksi, niin se asettaisi Yhdysvallat hankalaan välikäteen. Heistä tulee silloin sodan osapuolia. He joutuisivat miettimään, osallistuvatko he Ukrainan puolustamiseen konkreettisesti vai pysyykö tuki poliittisella tasolla, Kajanmaa sanoo.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on vaatinut maan Nato-jäsenyyden vauhdittamista. Kajanmaa ei näe, että Nato auttaisi Ukrainaa sotilaallisesti ennen kuin maa on sotilasliiton varsinainen jäsen.

- En näe mahdollisuutta, että Nato lähtisi sotimaan sotaa Ukrainan puolesta, mutta Nato joutuu varmasti harkitsemaan, miten Natoon kuuluvat Ukrainan lähialueet kyetään suojaamaan.

Lue myös:

Asiantuntija: Venäjän välitön hyökkäys Ukrainaan ei ole näköpiirissä, mutta tilanne on silti "vakavasti huolestuttava"

"Huolestuminen Ukrainassa on lisääntynyt" - Presidentti Niinistö kommentoi tietoja Venäjän joukkojen keskittämisestä lähelle Ukrainan rajaa

Yhdysvallat harkitsee lisää aseistusta Ukrainalle - Tiedustelutietojen mukaan Venäjällä on valmius laajaan ja nopeaan hyökkäykseen