Teollisuusliitto arvostelee työvoimapulaa valittavaa elinkeinoelämää passiivisuudesta.

Suomen suurimman teollisuuden ammattiliiton mukaan yrityksissä on jätetty hyödyntämättä ne keinot, joilla teollisuus voisi itse helpottaa työvoimapulaa. Liitto on tehnyt alan luottamusmiehille kyselyn, jonka perusteella se tulkitsee, että vain pieni osa teollisuuden työpaikoista on nostanut työntekijöiden palkkoja tai järjestänyt koulutuksia rekrytointien edistämiseksi.

Kyselyyn vastasi runsas tuhat pääluottamusmiestä.

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo, että kyselytutkimuksen tulokset ovat tyrmistyttäviä, koska työvoimapula on yleistä teollisuuden yrityksissä.

- Teollisuudessa ei näytä olevan minkäänlaista palkkakilpailua osaavan työvoiman saannin varmistamiseksi. Yritykset eivät ole myöskään järjestäneet koulutuksia tai pyrkineet muuten vahvistamaan työvoiman osaamista, Aalto arvostelee.

Kyselyssä luottamusmiehiltä tiedusteltiin, onko työvoimapula nostanut työpaikan työntekijöiden palkkoja, jotta heitä ei saada rekrytoitua muualle. Yhdeksän kymmenestä vastasi muotoiluun, että ei ole. Uusien työntekijöiden rekrytoinnista ei kysytty erikseen.

Toinen kysymys koski sitä, onko työpaikalla otettu vuoden 2021 aikana käyttöön henkilöstön palkitsemisjärjestelmä rekrytointien nopeuttamiseksi. Vastaajista kahdeksan kymmenestä vastasi kieltävästi.

Yrityksiä edustavan Teknologiateollisuus ry:n selvityksen mukaan teknologia-alan yrityksiin tarvitaan 130 000 uutta työntekijää seuraavan kymmenen vuoden aikana. Työnantajajärjestö pelkää Suomen näivettyvän osaajapulaan.

Myös Elinkeinoelämän keskusliitto varoitti syksyllä, että talouden kasvu uhkaa taittua työvoimapulaan. EK ilmoitti syyskuussa, että yritysten luottamus Sanna Marinin (sd.) hallituksen kykyyn tehdä työllisyyttä edistäviä päätöksiä on heikentynyt.

Riku Aalto arvostelee, että elinkeinoelämällä ja teollisuudella olisi julkisen vallan sijaan käsissään nopeimmat keinot akuutin työvoimapulan helpottamiseksi, mutta ne eivät halua niitä käyttää.

Myös palkansaajakeskusjärjestö SAK moitti viime viikolla työnantajien puheita työvoimapulasta. SAK:n mukaan sen tuoreesta luottamushenkilöpaneelista käy ilmi, että rekrytointiongelmia on useammin työpaikoilla, joilla on huono maine työnantajana.

Työministeri Tuula Haatainen (sd.) sanoi puolestaan Ylen haastattelussa maanantaina, että asenneongelmat pahentavat työvoimapulaa ja suhtautumista vieraskielisiin ja viisikymppisiin pitäisi muuttaa.

Aalto: Teollisuuteen saatavissa satatuhatta uutta rekrytoijaa

Teollisuusliiton Aalto ehdottaa, että yritysten omat työntekijät valjastettaisiin rekrytoijiksi, jotka hyödyntäisivät omia verkostojaan.

Aallon mukaan teollisuuteen saadaan työvoimapulan ajaksi yli satatuhatta uutta rekrytoijaa lisää, kun käyttöön otetaan vähintään tuhannen euron rekrytointipalkkio työntekijätason tehtävien rekrytointeja varten.

- Toivon, että tämä ehdotus saa vastakaikua myös Teknologiateollisuus ry:ltä, Aalto heittää.

Teknologiateollisuus ehdotti syyskuussa osaajapulan ratkaisuiksi työperäistä maahanmuuttoa, koulutuspaikkojen lisäämistä ja täsmäkoulutusta.

Teollisuusliiton kyselyn mukaan työvoimapulaa on koettu 43 prosentissa työpaikoista. Eniten työvoimapulaa on puutuotealalla ja teknologiateollisuudessa. Lisäksi viidenneksessä työpaikoista arvioidaan syntyvän työvoimapulaa lähiaikoina.

Liiton mukaan suurimmassa osassa yrityksistä, eli kahdessa kolmesta, ei järjestetä kyselyn perusteella koulutusta, jolla päivitetään työntekijöiden osaamista ja pyritään ehkäisemään yrityksen työvoimapulaa.

Viidesosa työnantajasta järjestää kyselyn mukaan sen sijaan säännöllisesti osaamista vahvistavia koulutuksia. Lisäksi kymmenesosa suunnittelee niiden aloittamista. Eniten koulutusta on kyselyn mukaan autoalalla.

Lue lisää:

Asenneongelmat pahentavat työvoimapulaa, pohtii työministeri Tuula Haatainen: Suhtautumista vieraskielisiin ja viisikymppisiin pitäisi muuttaa

Voisiko parempi palkka ratkaista työvoimapulan? Kuopiolainen hotelliyrittäjä: "Ammattilaiselle pitää maksaa kunnolla"