Mari Laaksosen ajotyylistä näkee heti, että hän on pyörinyt autolla Helsingin ydinkeskustassa yli 20 vuotta.

Silmänräpäyksessä hän hoksaa ensimmäisen tyhjän parkkiruudun 10 minuutin ajelun jälkeen ja sujauttaa autonsa taskuparkkiin.

- Viimeinen vitsaus on kaupungin asentamat pyöräparkit pysäköintiruuduissa! Sillä menetettiin kaduilta kaksi autopaikkaa per kadunpätkä, Laaksonen tuohtuu.

Laaksonen omistaa siivousalan yrityksen, CleanMarin Oy:n, jonka asiakkaista valtaosa on ydinkeskustassa.

Yrityksen toistakymmentä autoa suhaa päivän aikana kohteesta toiseen, joten vapaan parkkiruudun etsiminen on ammattilaisille kuin toinen työ.

-Yrityspysäköintilupa maksaa yhdelle autolle vuodessa 740 euroa. Lupa takaa vasta sen, että on oikeus pysäköidä kadun varteen - se ei missään nimessä takaa, että minulle olisi pysäköintipaikka.

Laaksonen ei ole huoliensa kanssa yksin, sillä hän edustaa myös Helsingin Yrittäjiä järjestön puheenjohtajana.

Helsingin Yrittäjien tänä syksynä tekemässä kyselyssä nousi jälleen kerran vahvasti esille yrittäjien huoli kadunvarsipysäköinnin kohtalosta ja hinnoittelusta.

Kyselyyn vastasi vajaat sata keskustassa toimivaa yrittäjää, joista 80 prosenttia katsoo, ettei maanpäällisiä eikä lyhytaikaisia pysäköintipaikkoja ole keskustassa riittävästi. Yli 70 prosenttia vastaajista pitää pysäköintiä liian kalliina arkisin.

Ydinkeskustan kaduilta katoaa satoja parkkiruutuja

Helsingin keskustasta on hiljattain kadonnut kymmenittäin parkkiruutuja esimerkiksi siltatyömaan alta Kruununhaasta.

Myös Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelman mukaan uusien ratikkareittien toteuttaminen edellyttää kadunvarsipaikkojen poistamista.

Uusien ratikkareittien varrelta vähenee 180 kadunvarsipaikkaa lähivuosina. Vaikka poistuvien ruutujen määrä on noin 370, kaupunki myös lisää vinopysäköintiä sivukaduille.

Ruutuja poistuu muun muassa Fredrikinkadulta, Runeberginkadulta, Topeliuksenkadulta ja Nordenskiöldinkadulta.

Kaupunkitilasta on pulaa, sanoo Helsingin liikenne- ja katusuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen.

- Jos saisimme autoja maan alle, voisimme käyttää katutilaa myös kaupunkilaisten muihin tarpeisiin.

Parkkiruudun hinnan määrää jatkossa kysynnän ja tarjonnan laki

Tulevaisuuden suuntaviivat pysäköinnin järjestämiselle ja sen hinnoittelulle on tänä syksynä koottu Helsingin pysäköintipolitiikka -luonnokseen. Poliittiseen päätöksentekoon se etenee tulevana keväänä.

Kaupungin pysäköintipolitiikan mukaan pysäköinnin hinnoittelua ohjaa jatkossa kysynnän ja tarjonnan laki.

Käytännössä se tarkoittaa, että kaupunki tavoittelee joustavaa pysäköintiä, jossa hinta määräytyy parkkiruudun käyttöasteen mukaan.

Mitä enemmän ruudut ovat käytössä, sitä kalliimpaa niihin on pysäköidä.

- Hinnoittelun avulla saamme pysäköintipaikkoja paremmin käyttöön lyhytaikaiselle pysäköinnille, joka on keskustan saavutettavuuden ja asioinnin kannalta tärkeää, Putkonen toteaa.

Kadunvarsipysäköinnin hinnoittelu vaikuttaisi niin asukas- kuin yrityspysäköintitunnuksiin, ja se heijastuisi myös lyhytaikaiseen asiointipysäköintiin.

Enimmillään hinnat nousevat asukaspysäköintitunnuksissa 90 euroon kuukaudessa ja yrityspysäköintitunnuksissa 93 euroon kuukaudessa vuoteen 2029 mennessä. Maksu kolminkertaistuu nykyiseen 30 euroon verrattuna.

Pysäköintiruudussa tuntihinta kipuaa nykyisissä suunnitelmissa ykkösvyöhykkeellä jo yli seitsemän euron, jos vuosittainen maksimikorotus toteutuu.

Vuonna 2026 hinnoittelun on tarkoitus lopulta määräytyä ajantasaisen pysäköintitilanteen mukaan.

Hinnoittelu voisi olla esimerkiksi päivä- tai tuntikohtaista, jolloin asukas- ja yrityspysäköinnin olisi oltava osa mobiilisovelluksia.

Hintoja ei kuitenkaan voisi päivittää täysin reaaliaikaisesti käyttöasteen mukaan, jotta pysäköinnin hinta olisi käyttäjän ennakoitavissa.

Ensimmäisessä vaiheessa hintoja voisi muuttaa esimerkiksi kerran kuukaudessa.

Kivijalkaliikkeen yrittäjä: Pysäköintitärppejä asiakkaille?

Pisimmilleen vietynä pysäköinnin hinta voisi siis Helsingissä vaihdella myös ajankohdan tai vaikkapa tietyn katuosuuden mukaan.

Vaihteleva hinnoittelu vastaisi ainakin yrittäjä Noora Hautakankaan toiveeseen siitä, että asiakkaille voisi tarjota pysäköintitärppejä sellaiseen aikaan, kun liikkeessä on hiljaisempaa.

Hautakankaan second hand -vaatteita myyvät Relove-kivijalkaliikkeet sijaitsevat Fredrikinkadulla ja Töölöntorin laidassa. Kolmas liike on Stockmannin tavaratalossa.

Hautakangas sanoo, että yrittäjänä suhde kadunvarsipysäköintiin keskustassa on ristiriitainen.

- Haluamme kannustaa, että asiakkaat tulisivat meille julkisilla, mutta on myös paljon asiakkaita, jotka tuovat meille myyntiin tuotteita, niin he käyttävät todella paljon autoa.

Nyt Töölön liikkeen edessä on muutamia 30 minuutin ruutuja, mikä Hautakankaan mukaan edesauttaa nopea pistäytymistä liikkeessä.

- Vie vielä aikaa, että ihmiset tottuvat käyttämään läheistä pysäköintihallia. Ja totta kai on hyvä, että vaihtoehtoja tulee lisää, eikä niitä vain oteta pois.

Helsinki pohtii myös voisiko asiointipysäköinnin ensimmäinen tunti olla edullisempi kuin sitä seuraava tunti.

- Tällaisella hinnoittelulla voisi vaikuttaa siihen, että kadunvarsipaikat olisivat ensisijaisesti tarkoitettu lyhytaikaiseen pysäköintiin, liikenne- ja katusuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen sanoo.

Jo tällä hetkellä Helsingin kaupunki myöntää vähäpäästöisille ajoneuvoille 50 prosentin alennuksen pysäköintimaksuista kadunvarsipaikoilla maksuvyöhykkeillä 1 ja 2.

Pysäköintialennuksen saa, jos ajoneuvo täyttää Helsingin kaupungin asettamat päästökriteerit.

Edun saavat muutkin kuin helsinkiläiset, ja sen saa myös asukas- ja yrityspysäköintitunnukseen.

Juttua varten on haasteltu myös Helsingin kaupungin yleiskaavapäällikkö Pasi Rajalaa sekä Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksalaa.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 24.11. kello 23:een asti.

Lue myös:

Kaupungit hiljenevät - edes parkkimaksut eivät tuota entiseen malliin: Helsinki miljoonia euroa jäljessä viime vuodesta, Tampere uudestaan miinukselle

"Se oli kuin raaputusarpa" - muistatko nämä pysäköintilaitteet?