Kiristyvät koronarajoitukset tuskin aiheuttavat suurta vahinkoa taloudelle, ekonomistit arvioivat. Teollisuutta ja tuotantoketjuja vaivaavat ongelmat ovat kasvamassa koronapandemiaa isommiksi uhiksi.

Koronavirustartuntojen määrä on kasvussa Euroopassa ja rajoitusten kiristäminen on jälleen useamman maan hallituksen pöydällä. Ekonomistien Jukka Appelqvistin ja Tuuli Koivun mukaan koronapandemiaa suuremman uhan taloudelle muodostaa tällä hetkellä kuitenkin esimerkiksi komponenttipula. Kuva: Hanna Matikainen, Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Rajoitusten kiristykset ovat taas useamman maan hallituksen pöydällä, kun koronavirustartuntojen määrä on kääntynyt kasvuun etenkin Itä- ja Keski-Euroopassa. Kaiken kaikkiaan koronavirustartunnat ovat tällä hetkellä kasvussa yli puolessa EU-maista, Suomi mukaan lukien.

Sikäli miten rajoitukset koskevat ihmisten liikkumista ja kokoontumista, niistä eniten kärsii jälleen majoitus- ja ravintolapalveluita tarjoava sektori. Ekonomistit eivät kuitenkaan usko, että koronarajoitusten kiristymisellä olisi laajempia kielteisiä vaikutuksia pandemiasta Euroopan elpyvään talouteen.

Lue lisää: Kommentti: Rokottamattomien epidemia ei koettele vain kansanterveyttä - tätä menoa pian kärsii myös talous

Taloussanomien haastattelemien ekonomistien mukaan Euroopan taloudet ovat oppineet jo siinä määrin elämään pandemian kanssa, että hetkittäiset rajoitusten kiristykset tuskin aiheuttavat suurta talouden kasvuvauhdin hidastumista. He myös muistuttavat, että kasvu on kesän jälkeen ollut muutenkin hiipumaan päin sen kovimmasta vauhdista.

Näkymät ovat sellaiset, että siinä missä pandemia ei uhkaa taloutta enää entisessä määrin, erilaiset teollisuutta ja tuotantoketjuja vaivaavat ongelmat ovat kasvamassa nyt isommiksi uhiksi.

Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu arvioi, että koronapandemian aiheuttama talouden taantumauhka alkaa vähitellen olla takana päin.

-?Ajattelisin niin, että rajoituksista on opittu ja niitä myös osataan kohdentaa aiempaa tarkemmin. Lisäksi ihmiset ovat tottuneet niihin. Vaikka rajoituksia nyt kiristettäisiin, en odota, että niiden vaikutukset talouteen olisivat kovinkaan rajut.

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist toteaa, ettei talouden elpyminen ainakaan helpotu, jos tartunnat lähtevät taas joksikin aikaa kasvuun ja rajoituksia joudutaan niiden myötä kiristämään ja lisäämään. Koivun tavoin hänkään ei silti usko, että vaikutukset talouteen olisivat mitenkään kohtalokkaita.

Appelqvist huomauttaa, että pandemian aikana oikeastaan mikään ei ole mennyt täysin niin kuin on odotettu tai toivottu.

-?Kesällä tunnelmat olivat aika optimistiset. Silloin ajateltiin, että rokotukset pitävät huolen siitä, ettei sulkutoimia enää tarvita ja yhteiskunta voidaan pitää auki. Nyt kuitenkin on jouduttu toteamaan, että koronaviruksen deltavariantti on odotettua ärhäkämpi eikä rokotekattavuuskaan ole niin korkea kuin sen toivottiin olevan.

Lue lisää: Koronatilanne pahenee - asiantuntija uusien rajoitusten kannalla, mutta rokotettujen elämää ei tulisi enää rajoittaa

Ekonomistit katsovat, että aaltoilevaa koronavirustilannetta vakavamman uhan talouden kehitykselle muodostaa nykyinen komponenttipula. Lisäksi Kiinan kasvun hidastuminen ja Yhdysvalloissa vellova työvoimapula saattavat levittää varjonsa maailmantalouden ylle.

Talouden lisäelvytykselle Koivu ja Appelqvist eivät näe tarvetta, vaikka rajoitusten kiristyminen saattaakin aiheuttaa hetkellistä vahinkoa tietyille talouden aloille. Appelqvistin mukaan talouspolitiikka on tässä mielessä hankalassa raossa.

-?Heikkenevä talouskehitys puoltaisi sinänsä elvytystä, mutta siihen ei ole oikein mahdollisuuksia, jos ei haluta kiihdyttää inflaatiota. Tässä tilanteessa on hyvin vaikea löytää sellaista talouspolitiikkaa, joka olisi joka suhteessa optimaalista.