Mitä hyvinvointialue tarkoittaa arjessani?

Kun aiemmin sosiaali- ja terveyspalveluista vastasivat kunnat ja sairaanhoitopiirit, jatkossa niistä huolehtivat uudet hyvinvointialueet.

Tammikuun vaaleissa valittavilla aluevaltuustoilla on valta päättää, miten palvelut käytännössä hoidetaan.

Rakensimme yhdessä asiantuntijoiden kanssa kolme esimerkkiperhettä, jotka edustavat tilastojen mukaan tyypillisiä suomalaisia perheitä. Kuvitteellisten perheiden avulla voit tutustua siihen, miten hyvinvointialueet muuttavat suomalaisten elämää.

Heidi Taipaleen esikoinen Jenna syntyi jo ennen kuin äiti oli selvinnyt teini-iästä. Hänestä tai tytön isästä ei ollut vanhemmiksi. Oli kiire elää omaa villiä nuoruutta.

Vanhemmat tarvitsivat yhteiskunnan apua vaikean eroprosessin takia - ja siksi, että nuoressa perheessä oli väkivaltaa. Eron jälkeen Jenna-tyttärelle ja isälle järjestettiin valvottuja tapaamisia.

Vanhempien oli todettava, etteivät he pysty huolehtimaan Jennasta, vaikka he saivat monenlaista apua ja olivat esimerkiksi lastensuojelun avohuollon asiakkaita.

Lopulta Jenna otettiin huostaan ja sijoitettiin pysyvästi toiselle paikkakunnalle.

Heidillä alkoi uusi elämä, kun hän sai apua päihde- ja mielenterveysongelmiinsa. Hän pääsi kiinni arkeen muun muassa toimintaterapian ansiosta. Heidi sai myös osa-aikaisen työn vakuutusmyyjänä.

Sitten Heidi tapasi Mikan. He menivät naimisiin ja saivat Elias-pojan. Heidi olisi halunnut myös esikoisensa asumaan saman katon alle, mutta siitä ei tullut mitään. Onneksi Jennalla oli hyvä sijaisperhe, jonka luona hän sai asua täysi-ikäiseksi saakka.

Nyt Jennan murrosiän kipuilut ovat jo tasoittuneet. Hän opiskelee ammattioppilaitoksessa ja on osa sekä äitinsä että isänsä uusperheitä. Jennan oppilaitoksessa toimii opiskelijahuolto, ja hänellä on vielä parin vuoden ajan mahdollisuus myös lastensuojelun jälkihuoltoon.

Kuopus Elias on toistaiseksi selvinnyt vähemmällä kuin sisarpuolensa. Kouluterveydenhuollossa hän ei ole tarvinnut laastaria suurempaa hoitoa, eikä hänen ole tarvinnut käydä esimerkiksi koulukuraattorilla tai koulupsykologilla.

Silti uusperheen elämä ei ole pelkkää juhlaa. Mika-isä ei enää pysty tekemään työtään autonkuljettajana. Hänen selkänsä vaurioitui työtapaturmassa, ja ainakin toistaiseksi Mika joutuu liikkumaan pyörätuolilla. Seuraavaksi hänen on opiskeltava kokonaan uusi ammatti, mutta sitä ennen edessä on pitkä kuntoutus fysioterapiassa.

Emma Tavalan raskaus on sujunut ilman terveysmurheita. Äitiysneuvola on ollut hänelle tärkeä tuki ja turva, sillä aviopuoliso Aleksi joutuu matkustamaan runsaasti työnsä vuoksi. Molempien vanhemmat asuvat yli sadan kilometrin päässä, joten heistä ei ole apua arjessa.

Emma on kaveriporukkansa ensimmäinen, joka saa lapsen: se hirvittää häntä. On kuitenkin lohduttavaa, että Emma tietää voivansa hakea tarvittaessa apua lastenneuvolasta.

Aleksi valittaa aina, että hän maksaa liikaa veroja, sillä ei koskaan käytä julkisia sosiaali- ja terveyspalveluita. Hän käy tarvittaessa yksityisellä lääkäriasemalla työterveyshuollon kautta.

Aleksin muisti ei ole aivan aukoton, sillä ainakin kerran hän on käynyt keskussairaalan päivystyksessä murrettuaan kylkiluunsa lätkäporukkansa harjoitusottelussa. Lisäksi Aleksilta on leikattu viisaudenhammas sairaalassa, ja perheen muukin suun terveydenhuolto hoidetaan julkisella puolella.

Viime aikoina Emman ja Aleksin käynnit terveyskeskuksessa ja työterveydessä ovat vähentyneet, sillä pikkuasioiden takia ei tarvitse enää vaivautua lääkärin vastaanotolle. Esimerkiksi reseptien uusiminen onnistuu verkon kautta. Molempien mielestä terveydenhuollon digipalveluita saisi olla nykyistäkin enemmän.

Matti ja Ritva Ikähongan on lähdettävä omasta kodistaan. Heidän terveytensä on mennyt niin huonoksi. Enää ei auta, vaikka viime vuosina kunnan työntekijät ovat parannelleet Ikähonkien omakotitaloa, jotta huonojalkainen Matti pärjäisi siellä.

Matin ensimmäiset kymmenen vuotta eläkkeellä menivät ilman tarvetta pyytää apua ulkopuolisilta. Sitten hän kaatui liukkaalla kadulla ja jalasta katkesi luu. Keskussairaalassa luun palat naulattiin yhteen ja jumpparit hoitivat hänet takaisin kävelykuntoon, mutta rakas hiihtoharrastus oli pakko lopettaa.

Ritva toimi miehensä omaishoitajana, mutta syöpään sairastuttuaan hän ei ole enää jaksanut. Pariskunta on saanut apua kotiinsa: ruokapalvelu tuo syötävää, ja kunnan myöntämän palvelusetelin ansiosta siivooja käy viikoittain.

Aluksi hoitaja vieraili Ikähonkien kotona kerran viikossa, viime aikoina käyntejä on tihennetty. Pariskunta sai avukseen myös turvapuhelinjärjestelmän, mutta sille ei ole ollut tarvetta.

Nyt kun kotiapu ei enää riitä, Ikähongat muuttavat palvelukotiin. Vaikka muutto ahdistaa, Ritva on onnellinen siitä, ettei sentään tarvitse lähteä terveyskeskuksen vuodeosastolle niin kuin hänen isänsä ja äitinsä aikoinaan.

Uudistuksen valmisteluun varattu liian vähän rahaa

Vuoden 2023 alussa voimaan tulevaa valtavaa sote-uudistusta valmistellaan suhteellisen pienellä rahoituksella.

Esimerkiksi Lapin hyvinvointialueen vuosittaiseksi rahoitustarpeeksi on arvioitu noin 830 miljoonaa euroa. Tulevalle vuodelle valmisteluun on varattu vajaat 2,9 miljoonaa euroa. Se ei riitä, arvioi Lapin hyvinvointialueen väliaikaisen toimielimen varapuheenjohtaja Riitta Luosujärvi.

- Arvion mukaan tarve on 2,5-3-kertainen, Luosujärvi laskee.

Ensi vuonna hyvinvointialueiden on huolehdittava tammikuussa valittavien aluevaltuutettujen kokouksista ja koulutuksista. Myös osa henkilöstöstä on palkattava jo vuoden 2022 aikana. Menoeriä ovat myös tietojärjestelmähankinnat ja konsulttipalvelut.

- Ehkä ei ole otettu huomioon, että aikataulu on todellakin päätön - siis hyvin tiukka. Tarvitaan paljon resursseja, jotta vuoden 2023 alusta päästään turvallisesti liikkeelle, Luosujärvi sanoo.

Osastopäällikkö Kari Hakari sosiaali- ja terveysministeriöstä arvioi, että noin kolmasosa tulevista hyvinvointialueista on tällä hetkellä "kohtuullisessa valmiudessa". Loppujen alueiden tilanne on vaikeampi.

Alueiden huoli valmistelurahojen riittävyydestä on kantautunut ministeriöön.

- Tuska on tunnistettu. Poliittisesti on luvattu, että lisää rahaa saadaan, Hakari sanoo.

Jutun esimerkkiperheiden rakentamisessa auttoivat hallitusneuvos Auli Valli-Lintu sosiaali- ja terveysministeriöstä, sote-asiantuntija Sirkka-Liisa Olli Lapin hyvinvointialueen väliaikaisesta valmistelutoimielimestä sekä hankejohtaja Mirva Salmela ja osallisuuskoordinaattori Heljä Rahikkala Sote-rakenneuudistus Lapissa -hankkeesta. Lisäksi lähteenä on käytetty Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut Lapissa -kyselyä sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Tietoikkuna-palvelua.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Osallistu keskusteluun hyvinvointialueista Yle Tunnuksella keskiviikkoon 24.11. kello 23 saakka.

Suomen ensimmäiset aluevaalit järjestetään 23.1.2022. Katso Yle Areenasta, mitä sinun on hyvä tietää vaaleista ja hyvinvointialueista.

Lue lisää: Yle kysyi kansanedustajilta aluevaaleista: lähes joka kolmas vastanneista haluaa päättämään sote-asioista - katso oman edustajasi vastaus