Koko Suomea järkyttänyt henkirikos ei vaikuttanut Helsingin koulujen toimintatapoihin. Sen sijaan jo aiemmin alkaneita kiusaamisen vastaisia toimia on jatkettu.
Poliisin selvityksen mukaan viranomaiset toimivat Koskelan henkirikoksen osalta niin kuin pitikin. Kuva: Seppo Solmela, kuvankäsittely IS
Kolmea 16-vuotiasta poikaa epäillään samanikäisen pojan murhasta Helsingissä.
Näin alkoi Ilta-Sanomissa keskiviikkona 9.12.2020 julkaistu uutinen, jonka synkät tapahtumat tultaisiin pian tuntemaan Koskelan teinisurmana.
16-vuotias uhri löydettiin kuolleena maanantaina, mutta hän menetti henkensä perjantai-iltana 4. joulukuuta. Siitä tulee pian kuluneeksi vuosi.
Tapausta on perattu juurta jaksain paitsi itse rikoksen kannalta, myös viranomaisten toiminnan kannalta. Poliisi päätyi selvityksessään siihen, että viranomaiset - koulussa ja lastensuojelussa - tekivät sen mitä heidän tulikin tehdä.
Siitä huolimatta nuori ihminen kuoli. On aiheellista kysyä, onko mikään muuttunut vuoden aikana?
Uhrin entinen opettaja kertoo Ilta-Sanomille tietävänsä, että positiivista kehitystä on tapahtunut. Helsingin kaupunki on ryhtynyt kartoittamaan oppilaiden oppimiskykyä kaikissa kouluissa. Lisäksi kiusaamisen vastaista koulutusta on järjestetty kaupunginlaajuisesti.
Paljon muutakin olisi vielä tehtävä, opettaja sanoo. Ensinnäkin erityisopetukseen ja oppilaiden seulontaan pitäisi saada lisää resursseja, paljon.
Opettajan mukaan olisi tärkeää, että lapset tietävät omasta osaamisestaan, oppimisen haasteistaan ja persoonansa piirteistä.
- Ovat haasteet sitten vaikka lukivaikeus tai mitä vaan. On hyödyllistä, jos lapselle kerrotaan jo ennen murrosikää, että sinulla on nyt tällainen ominaisuus, mutta sinua tuetaan ja autetaan. Se auttaa lasta ymmärtämään ja myös suojautumaan mahdollisilta vaikeuksilta oppimisessa ja auttaa saamaan tukea.
- Lapsi myös osaa paremmin pyytää tukea ja sanoittaa ongelmansa. Ongelma saa nimen ja tavan tulla hoidetuksi.
Kuva: Juha Metso, kuvankäsittely IS
Opettajan mukaan sama pätee nepsy-lapsiin, eli lapsiin, joilla on neuropsykiatrisia vaikeuksia. He tarvitsisivat paljon enemmän tukea ja ymmärrystä, kuin mitä nyt on tarjolla.
- Lähikouluperiaate, siis se että lapsen tulisi saada käydä omaa lähikouluaan, vaikeuksista ja diagnooseista huolimatta, on hieno ajatus. Kannatan sitä todellakin. Toteutukseen tulisi kuitenkin liittää tarpeeksi vahva tuki lähikouluun. Tässä on vielä mielestäni melkoinen railo hienon ajatuksen ja sen toteutuksen välillä.
Opettaja pitää mahdollisena, että Koskelan tapauksen lopputulos olisi voinut olla erilainen, jos uhri ja myös hänet murhanneet nuoret olisivat olleet paremmin ja aiemmin selvillä uhrin ja itsensä tilanteesta.
- He kaikki tarvitsivat apua, jota ei osattu antaa riittävästi ja tarpeeksi ajoissa. Viranomaiset eivät olleet laiminlyöneet tehtäviään, mutta yhteiskunnan rakenteita pitää kehittää ja parantaa, ettei näin kävisi enää koskaan.
Tutkimusten mukaan esimerkiksi autismikirjon lapset ja nuoret kokevat selkeästi enemmän kiusaamista kuin muut ikäisensä. He ovat haavoittuvampia kiusaamiselle, koska heidän sosiaaliset taitonsa ovat useimmiten heikommat kuin muilla. He eivät osaa puolustautua, mikä monesti lisää vettä kiusaajien myllyyn.
Toiseksi tarvittaisiin enemmän ja parempaa tiedonvaihtoa viranomaisten välillä, mutta se vaatisi todennäköisesti muutoksia lakiin, opettaja arvelee.
- Rikostutkijakin kysyi minulta, oliko uhrilla lääkitys ja minkälainen lääkitys. Enhän minä voi mitenkään tietää tuollaista. Harvoin opettajalle näytetään mitään oppilaiden terveystietoja. Näemme kyllä usein psyykkisesti erittäin huonokuntoisia oppilaita ja yritämme huolehtia heidän arjestaan ja oppimisestaan.
Kolmanneksi, erityislapsia varten tarvittaisiin enemmän erityisluokkia. Nyt oppilaat opiskelevat yleisopetuksen ryhmissä eli "tavallisissa luokissa", jotkut myös pienryhmissä ja erityisluokilla. Tätä kutsutaan inkluusioksi. Tavallisissa luokissa opiskelevat lapset eivät useinkaan saa riittävää tukea oppimiseensa.
Lue lisää: Niko tuli taas itkien koulusta kotiin - nyt äidillä on painavaa sanottavaa siitä, miksi nykykoulu on monille autismikirjon lapsille piinaa
Nykyiseen hallitusohjelmaan on kirjattu, että erityisopetuslainsäädännön ja siihen sisältyvän inkluusion toimivuutta on määrä tarkastella. Samoin ohjelma lupaa selvittää rahoituksen riittävyyttä oppilaiden yhdenvertaisuuden ja opettajien jaksamisen kannalta.
- Nyt moni erityislapsi on edelleen tuolla kaikkien keskellä kiusattavana, ilman diagnooseja, riittävää tukea ja kuntoutusta. Tilanne on monelle lapselle ja hänen vanhemmilleen ihan sietämätön. Antakaa kouluille lisää resursseja, opettaja sanoo.
Kuva: Outi Pyhäranta, kuvankäsittely IS
Syyskuussa 2021 Helsingin käräjäoikeus tuomitsi kolme poikaa nuorena henkilönä tehdystä murhasta. Oikeus arvioi poikien syyllisyyttä pääosin heidän käyttämänsä väkivallan määrän perusteella.
Yksi pojista sai noin kymmenen vuoden vankeusrangaistuksen. Toiselle pojalle tuomittiin noin yhdeksän vuotta ja kolmannelle noin kahdeksan vuotta vankeutta.
Myös viranomaisten toiminnasta heräsi kysymyksiä. Uhri oli lastensuojelun asiakas ja sijoitettu asumaan kodin ulkopuolelle. Häntä oli kiusattu jo alakoulussa.
Lue lisää: Koskelan murhasta tuomitut eivät valittaneet tuomiosta - käräjäoikeuden tuomio jää lainvoimaiseksi
Poliisi teki asiasta esiselvityksen kesällä 2021. Siinä se tarkasteli muun muassa koulukiusaamista, tukitoimien riittävyyttä ja uhrin katoamiseen liittyviä toimenpiteitä.
Lopputuloksena se päätyi siihen, ettei virkavelvollisuuden rikkomista koskevaa esitutkintaa ole syytä aloittaa.
Poliisin mukaan selvitysten perusteella vaikutti esimerkiksi siltä, että koulussa oli puututtu niihin kiusaamistilanteisiin, jotka ovat tulleet koulun henkilökunnan tietoon.
Käpylän peruskoulun rehtori Sirpa Kopsa vastaa puhelimeen, mutta pyytää lähettämään sähköpostia. Sitten hän kertoo, että Koskelan tapaukseen liittyviin kysymyksiin vastaa Helsingin kaupungin koulutuksen toimialajohtaja Satu Järvenkallas.
Helsingin kaupungin koulutuksen toimialajohtaja Satu Järvenkallas. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
Järvenkallas korostaa puhelimessa, että kiusaamisen vastainen työ on ollut viime vuosina vahvasti läsnä Helsingin kaupungin toiminnassa ja sen kehittämisessä. Esimerkiksi kaupungin kiusaamisen vastainen ohjelma on käynnissä nyt toista vuotta. Siinä on useita erilaisia toimenpiteitä, mutta keskeistä on vuorovaikutus- ja tunnetaitojen opettaminen kouluissa.
- Tämä on nähty meillä strategisesti tärkeänä. Myös joka toinen vuosi tehtyjen kouluterveyskyselyjen tuloksia on seurattu ahkerasti aina kaupungin johtoa myöten, Järvenkallas sanoo.
Koskelan henkirikos ei ole muuttanut koulutuksen toimialan toimintatapoja, Järvenkallas sanoo. Dramaattisille muutoksille ei ole ollut tarvetta.
- Totta kai me mietimme jatkuvasti, miten toimimme. Se (Koskelan henkirikos) oli vakava ja iso asia, mutta meidän ei ole tarvinnut muuttaa mitään radikaalisti, vaan jatkaa kehitystä valitulla tiellä. Perusasiat ovat olleet kunnossa.
Järvenkallaksen mukaan myös erityisopetukseen ja oppilaiden oppimisen tukemiseen on viime vuosina satsattu. Erityisesti koronavirusaikana koulut ovat saaneet lisämäärärahoja ja hankerahaa, jota on suunnattu juuri oppilaiden tukemiseen.
- Tämä asia on tärkeä ja siihen Helsingissä on kyllä panostettu.
Eduskuntatalon portaille tuotiin maaliskuussa kynttilöitä Koskelan henkirikoksen uhrin muistoksi. Kuva: JUSSI HELTTUNEN
Hieman samoilla linjoilla on myös Helsingin kaupungin lastensuojelun johtaja Saila Nummikoski. Hän vastaa kysymyksiin sähköpostilla.
Vastauksessaan Nummikoski kirjoittaa, että lastensuojelun toimintaa on tarkasteltava ja kehitettävä jatkuvasti suhteessa yhteiskunnan muutokseen ja eri ilmiöihin.
- Helsinki on kuluneena vuonna vahvistanut sekä lastensuojelun avo- että sijaishuollon henkilöstöä ja palveluja, jotta koronaepidemian aiheuttamasta palveluvelasta voidaan palautua ja turvata laadukkaat lastensuojelun palvelut niitä tarvitseville.
- Lastensuojelun monialaisia toimintamalleja kehitetään jatkuvasti yhteistyössä muun muassa perusopetuksen ja poliisin kanssa. Syksyllä on myös käynnistynyt toistuvasti tai vakavasti rikoksilla oireileville nuorille suunnattujen Toivo-työryhmien toiminta.
TetraSys Oy.