Pitkittynyt korona-aika näkyy työntekijöiden mielenterveydessä. Muut sairauspoissaolot ovat jopa vähentyneet, mutta psyykkisistä syistä johtuvat poissaolot lisääntyneet huomattavasti.

Tämä käy ilmi Ylen A-studion tekemästä kyselystä työterveyspalveluja tarjoaville terveysyrityksille ja suurille kaupungeille.

Työntekijöiden mielenterveyspoissaolot ovat lisääntyneet jo ennen pandemiaa, mutta korona-aika näyttää kiihdyttäneen kasvua.

- Mielenterveyspoissaolojen kasvun kiihtyminen viittaa siihen, että tässä on mukana myös korona-aikaa, lääkärikeskus Aavan yritysasiakkaiden asiantuntijalääkäri Timo Vänttinen sanoo.

Työterveyden asiantuntijoiden mukaan syitä kasvuun ovat ainakin koronapelko lähityössä, työyhteisön puute ja muut vaikeudet etätyössä sekä työstä palautumisen mahdollisuuksien väheneminen.

A-studion kyselyyn vastasi kuusi terveysyritystä ja 11 kaupunkia. Kysely lähetettiin 12 kaupungille ja seitsemälle terveysyritykselle.

Lähes kaikilla vastaajilla mielenterveyshäiriöistä johtuvien poissaolojen osuus kaikista sairauspoissaoloista on kasvanut.

Osuuden kasvuun on vaikuttanut myös se, että muut sairauspoissolot, kuten flunssat ja tapaturmat, ovat vähentyneet.

Suurinta mielenterveyspoissaolojen kasvu on julkisen puolen työntekijöillä. Poissaolojen määrä on kasvanut jopa kymmeniä prosentteja.

Kovia kasvulukuja kaupungeissa

Esimerkiksi Joensuun kaupungilla psyykkisten syiden osuus sairauspoissaoloista oli ennen koronaa 17 prosenttia ja tänä vuonna jo 32 prosenttia.

Kaupungin työntekijöiden mielenterveyspoissaolojen määrä on kasvanut lähes 70 prosenttia. Vuonna 2019 poissaolopäiviä oli reilut 700, tänä vuonna jo yli 1 200 päivää.

Joensuun henkilöstöjohtaja Sari Lempiäinen kertoo, että henkinen kuormittuneisuus on näkynyt erityisesti varhaiskasvatuksen ja koulun työntekijöillä jo ennen koronaa.

Pahiten koronaepidemia on jyllänyt pääkaupunkiseudulla, ja se näkyy myös mielenterveyspoissaoloissa.

Mielenterveys oli jo aiemmin Helsingin kaupungin työntekijöiden yleisin sairauspoissaolojen syy. Korona-aikana sen osuus on kasvanut ja on jo yli 40 prosenttia kaikista poissaoloista.

Viime vuodesta lähtien mielenterveyshäiriöistä johtuvien poissaolopäivien määrä on kasvanut lähes 20 prosenttia ja poissaolijoiden määrä yli 25 prosenttia.

- Korona-aika ei ole tuonut varsinaisesti uutta. Jo aikaisemmin esiin tulleet masennus tai ahdistuneisuushäiriöt ovat voimistuneet ja tulleet näkyviksi, Helsingin työterveyden toimitusjohtaja Tiina Pohjonen sanoo.

Ahdistuneisuushäiriöistä kirjoitetut poissaolot ovat lisääntyneet Helsingissä erityisesti alle 35-vuotiailla työntekijöillä.

Lääkäri: Valtaosa työntekijöistä voi aiempaa huonommin

Mielenterveyspoissaolojen korostuminen korona-aikana on havaittu myös terveysyrityksissä, jotka huolehtivat suomalaisten enemmistön työterveydestä.

- Psyykkisten syiden osuus sairauspoissaoloista on kasvanut korona-aikana. Tämä muutos alkoi jo muutama vuosi ennen koronaa, mutta on korostunut nyt. Psyykkisistä syistä sairauspoissaololle jäävien määrä on kasvanut, Mehiläisen johtava työterveyslääkäri Annika Jalli sanoo.

Mehiläinen on maan suurimpia työterveyspalvelujen tarjoajia. Sillä on noin puoli miljoonaa työterveysasiakasta.

Jallin mukaan Mehiläisen asiakkailla on ollut aiempaa enemmän ainakin ahdistuneisuutta, alakuloisuutta ja unihäiriöitä.

- Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät ovat olleet monin paikoin tosi kovilla. Palvelualoilla on ollut huolta työn jatkumisesta, Annika Jalli kertoo.

Lääkärikeskus Aavan asiantuntijalääkärin Timo Vänttisen mukaan viime aikoina valtaosalla työntekijöistä hyvinvointi on heikentynyt pitkittyneestä korona-ajasta johtuen.

Samalla työntekijöiden tilanne on entisestään polarisoitunut, sillä jo aiemmin työssä huonosti jaksaneet näkyvät nyt erityisesti poissaolotilastoissa.

Aavalla on reilut 100 000 työterveyden asiakasta.

Aluksi koronapelkoa, nyt palautumisvaikeuksia

Helsingin kaupungilla on lähes 40 000 työntekijää, joista noin 70 prosenttia on tehnyt korona-aikana lähitöitä, erityisesti hoito- ja kasvatusalalla.

Pandemian alkuvaiheessa heille tuli ahdistusta erityisesti sairastumisen ja taudin levittämisen pelosta. Myöhemmin ovat nousseet esiin myös palautumisongelmat ja etätyöläisillä työyhteisön puute.

- Työporukalla on valtavan iso merkitys hyvinvoinnin mahdollistajana ja luojana, ja sehän on tässä myös hävinnyt, Helsingin työterveyden toimitusjohtaja Tiina Pohjonen sanoo.

Myös terveysyrityksissä on havaittu työstä palautumisen vaikeudet, kun korona-aika on tuonut lisäkuormitusta ja sosiaaliset harrastukset, kulttuuritapahtumat, ravintolat ja matkailu ovat olleet samaan aikaan jäähyllä.

- Puhuisin poissaolojen sijaan ehkä jopa enemmän tuottavuusvajeesta, joka on meidän tietojemme mukaan viime aikoina kasvanut, Aavan yritysasiakkaiden asiantuntijalääkäri Timo Vänttinen sanoo.

Työntekijä on kyllä töissä, mutta ei tee yhtä laadukkaasti, luovasti ja tehokkaasti töitä kuin aiemmin.

Aavan asiantuntijalääkärin mukaan palautumisongelmia potevat nyt usein asiantuntijatyötä tekevät. Uusi ilmiö on johtajien väsyminen.

- Korona-ajan pitkittyessä tämä on johtanut työpaikoilla myös ristiriitatilanteisiin ja konfliktien lisääntymiseen ja sitä kautta mahdollisesti myös tähän uuteen ilmiöön eli johtajien väsymykseen, Aavan Timo Vänttinen sanoo.

Sinnittelyn jälkeen kyllästyminen

Mielenterveyssyistä johtuvat sairauspoissaolot ovat lisääntyneet siitä huolimatta, että työterveydessä on panostettu matalan kynnyksen palveluihin, kuten työpsykologikäynteihin. Niiden tarkoitus on auttaa työntekijöitä selviytymään ilman ongelmien kärjistymistä ja sairauslomia.

- Nuorten aikuisten mielen pahoinvointi on todella huolestuttavaa, Helsingin kaupungin työterveyden toimitusjohtaja Tiina Pohjonen sanoo.

Aavan asiantuntijalääkärin mukaan korona-ajan innostus- ja sinnittelyvaiheen jälkeen työntekijöihin on iskenyt nyt kyllästymisvaihe. Epätietoisuus tilanteen kehityksestä aiheuttaa huolta ja kritiikkiä.

- Tämä jonkin verran tempoileva viestintä, että annetaan erilaista viestiä eri viikoilla, ei ole ollut hyvinvointia edistävää, Timo Vänttinen sanoo.

Voit keskustella aiheesta 23.11. klo 23:een saakka.

Lisää aiheesta:

Työnantaja on nyt kiinnostunut myös unestasi ja parisuhteestasi - ja sille on syynsä, sanovat asiantuntijat