Energian kallistuminen nostaa asumisen ja autoilun hintaa sekä yrittäjien ja teollisuuden kuluja lähivuosina.

Perussuomalaisten Taloustutkimukselta tilaamassa raportissa keskitytään erityisesti siihen, miten ilmastopolitiikka ja energian hinnannousu näkyy kansalaisten lompakossa.

Energian hinnat ovat nousseet erittäin voimakkaasti tänä vuonna. Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Pasi Holm kertoo, että sähkön ja liikennepolttoaineiden hinta pysyttelee vielä ensi vuonna korkealla tasolla. Nousupainetta on seuraavinakin vuosina.

Raportin mukaan liikennepolttoaineiden hinta nousee ensi vuonna 20-35 prosenttia, sähkön 20-30 prosenttia ja kaukolämmön 15-35 prosenttia tähän vuoteen verrattuna. Holm korostaa, että laskelma on varovainen ja maltillinen.

- Helenin asiakkaat Helsingissä ovat jo tämän huomanneet, kun yhtiö on nostanut kaukolämmön hintaa 30 prosenttia. Hinnannousu liittyy paljon siihen, mitä polttoainetta oma energiayhtiö käyttää. Helen on poikkeus, koska se käyttää 90 prosenttisesti fossiilisia polttoaineita kaukolämmön tuotannossa, Holm kertoo.

Holmin mukaan alueiden välillä on suuria eroja hintojen nousussa, koska valtaosa energialaitoksista ei käytä kivihiiltä ja turpeen käyttö on voimakkaasti vähentynyt.

Päästöoikeuksien kallistuminen valuu sähkö- ja bensalaskuun

Taloustutkimuksen laskelmassa energian kallistuminen kasvattaa suomalaisten kotitalouksien menoja noin 1,6 miljardilla eurolla ensi vuonna. Kotitalouksien ostovoima vähenee keskimäärin 1,6 prosenttia. Pasi Holmin mukaan tämä tarkoittaa, että mahdolliset palkankorotukset menevät energialaskuun.

Raportissa olevien kahden esimerkkiperheen menot kasvavat asuinpaikasta, asunnon lämmitysmuodosta ja autoilun määrästä riippuen noin 1 200 ja 800 euroa vuodessa.

Energian kallistumisen syynä ovat koronapandemian jälkeinen voimakas talouskasvu, energiavarastojen alhainen taso ja päästöoikeuksien hinnannousu. Energialähteiden, kivihiilen, maakaasun ja öljyn sekä päästöoikeuksien hinnannousu heijastuu lopulta aina kuluttajien laskuun.

Erityisesti päästöoikeuksien lyhyessä ajassa tapahtunut hinnannousu kasvattaa sähkön, kaukolämmön ja liikennepolttoaineiden hintoja, koska näiden tuotanto kuuluu päästökaupan piiriin. Esimerkiksi Neste tarvitsee päästöoikeuksia liikenteen ja lämmityksen polttoaineiden valmistukseen.

Päästöoikeuksien hinta on noussut nopeasti kolminkertaiseksi.

- Vuonna 2019 päästöoikeuden hinta oli 25 euroa hiilidioksitonnilta, viime syksynä jo 60 euroa, ensi vuonna arviolta jo 75 euroa hiilidioksiditonnilta, Holm sanoo.

Euroopan unioni myös laskee päästöoikeuksien määrää pikkuhiljaa, mikä myös nostaa niiden hintaa.

Mistä sähkön ja bensan veroale katetaan?

Perussuomalaiset haluaa hallituksen maltillistavan kunnianhimoisia ilmastotavoitteitaan.

Puheenjohtaja Riikka Purran mukaan Suomen tulisi siirtää hiilineutraaliustavoitettaan vuodesta 2035 viidellätoista vuodella eteenpäin vuoteen 2050. Tämä on EU:n tavoite.

- Sama aikataulu kuin kilpailijamaissa parantaisi Suomen suhteellista kilpailukykyä, Purra sanoo.

Purran mukaan ilmastotoimet asettavat kansalaiset epätasa-arvoiseen asemaan, koska energian korotukset vaikuttavat erityisesti työssäkäyviin ja syrjäseuduilla asuviin.

- Rakennusten lämmityksen ja tieliikenteen osalta ilmastotoimien vaikutukset kohdistuvat voimakkaasti keski- ja pienituloisiin kotitalouksiin. Vaikka liikenne etenee sähköiseen suuntaan, ei pienituloisella ole mitään mahdollisuutta hankkia uutta, vähäpäästöistä autoa. He eivät hyödy sähköautoille annettavista kannusteista ja verohelpotuksista, Purra toteaa.

Perussuomalaiset ehdottaa, että nykyisiä kotitalouksien sähkön ja liikennepolttoaineiden veroja laskettaisiin neljänneksellä. Purran mukaan tämä laskisi kotitalouksien kuluja ja kasvattaisi ostovoimaa.

Tällä ehdotuksella edellä mainittujen esimerkkiperheiden menot laskisivat noin 500 ja 250 euroa vuodessa. Veroale aiheuttaisi kuitenkin lähes miljardin euron vajeen valtion verokertymään. Millä tämä katettaisiin?

Purran mukaan perussuomalaiset esittelee piakkoin varjobudjettinsa, jossa esitellään useita säästökohteita.

Myös päästöoikeuksien määrä pidettäisiin PS:n vaihtoehdossa nykytasolla seuraavana kahtena vuotena. Suomi ei kuitenkaan tee yksin päätöksiä oikeuksien määrästä, vaan ne päätetään EU-pöydissä.

Miten realistisella pohjalla päästöoikeuksia koskeva ehdotus on?

Tutkimusjohtaja Pasi Holmin mielestä päästöoikeuksien määrän jäädyttäminen voisi olla vaihtoehto tukiratkaisuille, joita Euroopassa suunnitellaan kotitalouksille energian hinnannousun takia.

Holmin mukaan on hyvä, että ilmastopolitiikassa esitetään erilaisia skenaaroita ja vaihtoehtoja, poliitikot lopulta ratkaisevat, mitä asioita painotetaan.

Voit keskustella aiheesta 23.11. kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Kuka kärsii ja kuka hyötyy, kun Suomi siirtyy puhtaaseen sähköön? Ilmastopaneeli listasi 6 seikkaa, jotka uhkaavat oikeudenmukaisuutta

Sähkön hinta nousi korkealle, edullisen sopimuksen tekeminen on nyt myöhäistä - puolen vuoden päästä hintoihin odotetaan tuntuvaa muutosta

Bensa kallistui yli psykologisen rajan pääkaupunkiseudullakin - asiantuntija: "Kannattaa totutella, jos kaksi euroa tuntuu pahalta"

Pannaanko autoilijat maksamaan fossiilisten päästöjen haitat? IMF-raportti: Polttoaineet Suomessa 1,6 miljardia euroa liian halpoja

Miten Suomessa tuetaan tulevaisuudessa pienituloisia energiaköyhyydessä? Yle kysyi suurimmilta eduskuntaryhmiltä ilmastotoimista