Julkisoikeuden dosentti Matti Muukkosen mukaan tilanne voi muuttua laittomaksi irtisanomiseksi, jos asiaan liittyy painostusta. Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen mukaan omaa irtisanoutumista ei voi kääntää mitenkään laittomaksi irtisanomiseksi.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) mukaan Tomi Lounema kantoi täyden vastuun eroamalla keväällä 2020 HVK:n toimitusjohtajan paikalta. Marin lisäsi Louneman irtisanoutuneen itse. Louneman mukaan hänellä ei ollut Marinin lausunnon jälkeen muita vaihtoehtoja. Kuva: Markku Ulander, Timo Heikkala / Lehtikuva

Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtajan paikalta keväällä 2020 maskisotkun vuoksi eronnut Tomi Lounema pitää ovea auki mahdollisille jatkotoimille erojupakkaan liittyen.

- On aika luontevaa pitää sekin ovi raollaan. En ole tällä hetkellä selvittelyä käynnistämässä, Lounema muotoilee IS:lle.

Julkisoikeuden dosentti, yliopiston lehtori Matti Muukkonen kirjoitti lauantaina Twitterissä, että "oikeuskäytännön valossa näyttää siltä, että asiassa on suoritettu laiton irtisanominen".

Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen ei yhtynyt näkemykseen.

Muukkonen sanoo IS:lle, että "kun ollaan tilanteessa, jossa työsopimussuhteinen henkilö irtisanoutuu itse ja siihen liittyy painostus- tai pakottamistoimia, niin se saattaa muuttua laittomaksi irtisanomiseksi".

Lounema erosi HVK:n toimitusjohtajan paikalta pääministeri Sanna Marinin (sd) ilmoitettua, ettei Lounemalla ole enää hänen luottamustaan.

Pian tämän jälkeen työ- ja elinkeinoministeriön silloinen kansliapäällikkö Jari Gustafsson soitti Lounemalle ja toimitti saman viestin.

- Sain pitkänäperjantaina lukea Ilta-Sanomien nettisivuilta, että pääministeri on menettänyt luottamuksen, mitään ennakkovaroitusta siitä ei tullut. Tuollaisissa tehtävissä se tarkoittaa sitä, että kenkää tuli. Perään vielä kansliapäällikkö sanoi, että nyt on lähdettävä ja ratkaisu on tehtävä nopeasti, Lounema kertaa.

Louneman mukaan hän oli antamassa ministeriölle selvitystä pieleen menneistä maskikaupoista, mutta pääministerin ulostulo katkaisi keskustelut.

- Tuo (pääministerin julkinen ilmoitus) on kaikkein kovin ja tylyin tapa tehdä se, kuitenkin samaan aikaan on TEM:n kanssa asian selvittely käynnissä.

Marin kommentoi lauantaina Sdp:n puoluevaltuuston kokouksessa Louneman lähtöä sanomalla, että "hänhän itse irtisanoutui omasta tehtävästään".

- Jos aivan teknisesti katsotaan, niin näin toki. Jos pääministeri laittaa arvovaltansa peliin ja ilmoittaa median kautta, että asia on näin, ei siinä ole mitään neuvoteltavaa, se on ihan selvä juttu, Lounema sanoo.

Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskisen mielestä Lounemalla olisi ollut mahdollisuus ilmoittaa, ettei hän tee heti eropäätöstä, käyttää asiantuntijoita ja keskustella asiasta Marinin ja Gustafssonin kanssa.

Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskisen mukaan rikossyytteen kaatuminen ei ei ratkaise luottamuspulaperusteen olemassaoloa. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva

Louneman mukaan ajatus kuulosta täysin mahdottomalta.

- Ei sellaista otsikkoa voi tulla, että pääministeri palauttaa luottamuksen käytyään puhelinkeskustelun.

Louneman mukaan hänelle merkittävintä on maineen palautuminen ja faktojen esilletulo.

-Johtamani laitos joutui tekemään jotakin sellaista, mitä sen ei kuulunut edes tehdä, ja kun meni pieleen, niin heitettiin heti bussin alle.

Syyttäjä päätti marraskuun alussa jättää nostamatta syytteen Lounemaa ja kahta muuta HVK:n entistä johtajaa vastaan luottamusaseman väärinkäyttämisestä.

Louneman tapaus on kirvoittanut kovaa väittelyä Muukkosen ja Koskisen kesken.

Keskustelu alkoi, kun Muukkonen kommentoi sähköpostitse Koskisen aiheesta IS:lle antamia lausuntoja.

Muukkonen toi esiin, ettei tapausta voi käsitellä virkamiesoikeudellisena vaan työoikeudellisena kysymyksenä, sillä HVK:n toimitusjohtaja ei ole virkasuhteinen, vaan työsopimussuhteinen.

Lounema ei ole näin ollen Muukkosen mukaan osakeyhtiön toimitusjohtajaan tai valtion liikelaitoksen toimitusjohtajaan rinnastettavissa oleva henkilö.

Koskisen mukaan omaa irtisanoutumista ei saa käännetyksi millään laittomaksi irtisanomiseksi.

- Jos irtisanoutumisen pätemättömyyden perusteena väitettäisiin olevan viranomaisen edustajan (TEM:n kansliapäällikön ja pääministerin) mahdollisesti harjoittama painostus ja virheellinen menettely, miten tämän voisi näyttää toteen kummankaan kohdan osalta? Koskinen kysyi ja viittasi asiantuntijakirjoituksiinsa toimitusjohtajien erottamisesta.

- En epäile tätä yhtään ja tunnen kyllä tuotantoasi. Ongelma on se, ettei tämä "toimitusjohtajuus" päde tässä, Muukkonen jatkoi.

Koskisen mukaan Louneman sopimusta voi ilman muuta kutsua toimitusjohtajasopimukseksi.

- Olen ollut noin 4?000 työsopimuksen päättämisriidassa, joten ehkä osaan jotenkin ennakoida, mitä pyritään ja osataan näyttää, Koskinen sivalsi.

- Älä nyt hermostu. Asiassa on huomioitava se, ettei HVK ole liikelaitos, vaan hallinnonalan laitos, Muukkonen pitäytyi kannassaan.

Julkisoikeuden dosentti Matti Muukkonen katsoo, että HVK:lle annettiin alkuvuodesta 2020 uusia tehtäviä hoidettavaksi jopa lainvastaisesti. Kuva: Juuli Aschan

Koskinen sanoo IS:lle oudoksuvansa sitä, että Lounema pitää kohteluaan painostuksena.

- Hän meni suorittamaan irtisanoutumisen hetimmiten, eikä huolehtinut omista oikeuksistaan. Siitä saa sen vaikutelman, että hän itsekin näki, että on syytä irtisanoutua.

Muukkosen mukaan keskustelun aika on nyt, kun rikostutkinta on ohi.

- Kaikki ikään kuin totesivat, että siellä on alle puoli vuotta tehtävässään ollut henkilö, joka on mokannut, mutta minkä takia tehtävä ylipäätään annettiin sinne hoidettavaksi? On täysin aiheellista nostaa esille, kohteliko oikeusjärjestys häntä oikeudenmukaisesti vai ei.

Koskisen mielestä sekä Lounema että Marin epäonnistuivat tapauksen hoitamisessa.

- Marinin kanta tuli hänelle yllättäen, sen olisi pitänyt tulla aivan muulla tavalla pääministeriltä, eihän näitä asioita hoideta julkisuuden kautta. Kumminkin päin meni huonosti.