Infektioylilääkäri Asko Järvinen povaa jonkinlaisten rajoitusten paluuta rokottamattomien aikuisten suojelemiseksi.

Koronatilanne voi tartuntojen määrällä mitattuna olla jouluna koko Suomen epidemia-ajan pahin. Viidennen epidemia-aallon odotetaan silloin olevan huipussaan. Näin arvioi infektioylilääkäri Asko Järvinen (vas. ylh.). Kuva: Emilia Anundi, Joonas Salli, Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva, Vesa Moilanen / Lehtikuva

Koronaepidemian viides aalto Suomessa nostaa vahvasti päätään. Viime päivinä on raportoitu suurimmista tartuntaluvuista koko pandemian aikana, muun muassa torstaina 1?259 ja perjantaina 1?191 uutta tartuntaa.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin infektioylilääkäri Asko Järvinen arvelee, että tartuntojen määrä jatkaa yhä kasvuaan seuraavien viikkojen ajan.

Lue lisää: Korona­tilanne pahenee - asiantuntija uusien rajoitusten kannalla, mutta rokotettujen elämää ei tulisi enää rajoittaa

-?Luulen, että noususuuntaus jatkuu vielä kuukauden ajan, Järvinen sanoo.

Silloin viidennen aallon huippu osuisi juuri jouluksi.

Lue lisää: Pääkirjoitus: Paine rokottamattomia kohtaan kasvaa - yhteiskunnan jakolinja voi käydä vielä kalliiksi

-?Lohtuna on se, että kun tietty taso on saavutettu, epidemia-aalto alkaa jälleen hiipua. Uskon tämän aallon hiipuvan jouluun, Järvinen sanoo.

Jos nyt liikutaan 1?100-1?200 tartunnassa per päivä, millä tasolla voidaan olla kuukauden päästä?

Järvisen mukaan se riippuu siitä, miten paljon ihmiset käyvät testissä. Hän huomauttaa, että tälläkin hetkellä moni koronainfektio jää todentamatta, kun kahdesti rokotettuja lieväoireisia ei enää pääsääntöisesti testata.

Infektioylilääkäri Asko Järvinen ei ole yllättynyt siitä, että tartuntamäärät huitelevat nyt ennätyslukemissa Suomessa ja myös muualla Euroopassa. Kuva: Emilia Anundi

Eikö ole paradoksaalista, että Suomen 12 vuotta täyttäneestä väestöstä 80,8 prosenttia on rokotettu kahdesti koronaa vastaan, mutta tartuntaluvut huitelevat siitä huolimatta ennätyslukemissa? Eikö pitäisi käydä juuri päinvastoin, että tartuntamäärien pitäisi olla minimissä?

-?Minua tämä ei yllätä. Kaikissa pandemioissa myöhemmät aallot ovat aina olleet voimakkaimpia. Osittain siksi, että ihmisten pelko tautia kohtaan vähenee, mikä näkyy yleisessä käyttäytymisessä.

-?Lisäksi virus on muuttunut huomattavasti tartuttavammaksi ja pystyy tarttumaan rokotesuojankin läpi, eli rokotus ei estä saamasta tartuntaa. Tämä on vielä se aika vuodesta, jolloin hengitystieinfektioita aiheuttavat virukset yleensäkin leviävät, Järvinen sanoo.

Järvinen huomauttaa, että tartuntamäärät ovat Suomessa toistaiseksi olleet hyvin matalia: vain noin kolme prosenttia väestöstä on sairastanut koronaviruksen laboratoriovarmennetusti.

-?Se kolme prosenttia on ollut kaiken tämän sairaala- ja tehohoidon tarpeen takana. Rokottamattomien osuus riittää hyvin siihen, että sairaala- ja tehohoidon tarve jatkuu vielä pitkään, Järvinen sanoo.

Järvinen sanoo, että rokotuksista puhuttaessa on tärkeä tehdä ero lievän ja vakavan tautimuodon välille. Rokotuskaan ei estä saamasta lieväoireista tartuntaa, mutta se estää vakavan tautimuodon erinomaisesti.

Noin kolme prosenttia suomalaisista on sairastanut koronan laboratoriovarmistetun testin perusteella. Kuva: Joonas Salli

-?Rokotettu ei yleensä sairasta tautia kovin vakavana, korkeintaan vähän rajumpana flunssana, Järvinen sanoo.

THL:n mukaan rokottamattomalla on 19-kertainen riski joutua sairaalahoitoon koronainfektion takia ja peräti 33-kertainen riski joutua tehohoitoon.

Sen johdosta Järvinen ei näe kolmansien rokoteannosten kiirehtimistä mitenkään tarpeellisena, sillä kahden annoksen antama suoja vakavaa tautimuotoa vastaan säilyy erittäin hyvänä kuuden kuukauden jälkeenkin.

-?Rokotuksilla virusta ei pystytä hävittämään tai tukahduttamaan eikä tartuntoja estämään täysin. Esimerkiksi Kanadasta on saatu dataa, että rokotuksen suoja tartunnan saamiselta ei ole täydellinen, Järvinen sanoo.

Asko Järvisen mukaan rokotuksilla ei saada sars-cov-2-virusta hävitettyä tai tautia tukahdutettua kokonaan. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Taustalla on se, että ihmisen limakalvoille on äärimmäisen vaikeaa - käytännössä mahdotonta - muodostaa pysyvää immuniteettia hengitystieinfektion aiheuttavia viruksia vastaan.

-?Näyttää siltä, että kolmannella rokotuskerralla ei saataisi merkittävää lisätehoa aikaan. Sillä todennäköisesti saataisiin tartuntamäärät hetkellisesti alas, kunnes kolmannen annoksenkin teho lieväoireista tautia vastaan hiipuisi muutamassa kuukaudessa, Järvinen miettii.

Järvinen pitää todennäköisenä, että Suomessakin joudutaan turvautumaan Keski-Euroopan tavoin jonkinlaisiin rajoituksiin tartuntamäärien hillitsemiseksi.

-?Kyse on siitä, että joudutaan rajoittamaan rokottamattomien aikuisten tartuntariskiä kontakteja vähentämällä, jotta sairaan- ja tehohoito eivät ylikuormitu. Sairaanhoidossa noin 70 prosenttia on rokottamattomia, tehohoidossa lähes kaikki. Päättäjät joutuvat pohtimaan, mitkä keinot ovat oikeita, välttämättömiä ja suhteessa järkeviä, Järvinen sanoo.

Viime vuonna moni - varsinkin ikäihminen - vietti joulun ilman läheisiään. Käykö nyt samoin?

Järvisen mukaan eristäytymiseen ei ole tarvetta. Ainakaan, jos on kahdesti tai kolmesti rokotettu. Silloin riittävät normaali varovaisuus ja henkilökohtaiset tartunnanestomenetelmät kuten hyvä käsi- ja yskimishygienia ja tarvittaessa etäisyydet sekä kasvomaskin käyttö. Sekä se, että jos on yhtään hengitystieoireita, ei osallistu, vaan jää kotiin sairastamaan.