Suomen tuleva häivittäjähankinta on paljon muutakin kuin konekauppa. Päätös kertoo, mihin seuraan Suomi haluaa kuulua.

Suuntia on neljä.

Suomi voi jatkaa jotakuinkin nykyistä linjaa ja valita Super Hornetin. Toinen vaihtoehto olisi kääntyä vielä läheisempään Ruotsi-kumppanuuteen ja valita Gripen, ja kolmas päätyä yhteiseurooppalaiseen Eurofighteriin tai ranskalaiseen Rafaleen.

Entäs se neljäs vaihtoehto?

Se olisi vielä nykyistäkin tiiviimpi olisi yhteistyö Naton ja Yhdysvaltojen kanssa F-35:n kanssa. Koneesta on tulossa yleisin hävittäjämalli Nato-maissa tulevina vuosina.

Suomella ja USAlla on jo nyt läheinen kahdenvälinen suhde puolustuspolitiikassa, kuvailee johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak Ulkopoliittisesta instituutista. Suhde perustuu siihen, että meillä on tällä hetkellä käytössä amerikkalaiset F-18 Hornet -hävittäjät ja niihin hankitut aseet ja järjestelmät.

Hävittäjävalinta tulkitaan ulkopolitiikaksi, halusi Suomi sitä tai ei

Hävittäjähankinta ei ole pelkästään lentokoneen valinta vaan myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

- Jos Suomi valitsisi jonkun muun kuin amerikkalaisen hävittäjän, se varmaan lähentäisi Suomen puolustus- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä sen maan kanssa, Salonius-Pasternak arvioi.

- Samaan aikaan poliittisten päättäjien pitäisi hahmottaa, miten ylläpidetään suhdetta Yhdysvaltoihin, koska se ei enää yhtä selvästi perustuisi tällaiseen yhteiseen käyttökokemukseen ja tarpeeseen.

Entäpä, jos hävittäjävalinta kohdistuu Yhdysvaltoihin?

- Silloin turvallisuuspoliittinen signaali on pienempi, koska jatketaan nykytiellä, Salonius-Pasternak kiteyttää.

Jos valinta päätyy muuhun kuin ruotsalaishävittäjään, tutkijan mukaan poliitikkojen pitäisi varautua selittämään Ruotsin suuntaan, että Suomi arvostaa maiden välistä yhteistyötä, vaikka maat lentävät eri koneilla.

Päättää Suomi mitä tahansa, se kumartaa jonnekin ja pyllistää toisaalle

Ilmailu- ja avaruusteollisuuteen keskittyvän FlightGlobal-verkkojulkaisun toimituspäällikkö Craig Hoyle pitää Suomen valintaan merkittävänä koko Euroopan mittakaavassa, mutta ennen kaikkea päätös kertoo paljon Suomen tulevasta linjasta.

- Muutos olisi merkittävä, jos Suomi päättäisi lopettaa amerikkalaisten koneiden käyttämisen.

Jos taas Suomi valitsee edelleen amerikkalaisen koneen, se olisi Hoylen mukaan suuri pettymys eurooppalaisille.

Hän vertaa Suomen kauppaa Sveitsin päätökseen, joka oli kooltaan lähes puolta pienempi kuin Suomen. Sveitsi ilmoitti kesällä, että se on päätynyt amerikkalaiseen F-35-hävittäjään. Sveitsissä olivat ehdolla samat koneet kuin Suomessa ruotsalaista Gripeniä lukuunottamatta.

- Päätöspäivään saakka eurooppalaiset olivat voitonvarmoja.

Eurooppalaiset valmistajat ja Sveitsin oppositio ovat arvostelleet äänekkäästi Sveitsin päätöstä. Keskiviikkona Sveitsin parlamentti ilmoitti, että se asettaa työryhmän selvittämään, onko hävittäjien vertailu tehty oikein.

Kun tarkastelee koneiden myyntimääriä, voi joka tapauksessa havaita, että amerikkalainen F-35 parantaa jatkuvasti asemiaan Euroopassa, muusta maailmasta puhumattakaan.

F-35 on nousemassa uudeksi Nato-koneeksi

Euroopan ilmatilaa valvoo tällä hetkellä tiukimmin Eurofighter. Hävittäjämalli ei ole kuitenkaan onnistunut keräämään Euroopassa merkittävästi uusia tilauksia, Saksaa ja mahdollisesti Espanjaa lukuunottamatta. Molemmat valtiot ovat koneen valmistajamaita.

Alla olevan grafiikan luvut ovat FlighGlobal-sivuston julkaisusta World Air Forces 2021. Eri maiden ilmavoimia vertaileva tilasto on koottu Cirium fleets -analyysivustolta saaduista tiedoista.

Grafiikassa on käytetty myös lentokonevalmistajilta saatuja lukuja. Kaikki luvut eivät välttämättä ole täysin ajantasalla, sillä tilanteet eri maiden ilmavoimissa muuttuvat koko ajan.

Eurofightereita on valmistajan mukaan mantereella noin 540 kappaletta. Tosin näistä Itävallan viisitoista konetta ovat vanhoja malleja, ja maa pyrkii niistä eroon.

Amerikkalainen viidennen sukupolven F-35 on alustavien myyntitilastojen perusteella jo kirimässä Eurofighterin rinnalle. Noin 450 koneesta kuitenkin valtaosa on vasta alustavasti valittuja eikä lopullista tilausta ole vielä tehty.

Esimerkiksi Norjaan on tilattu 52 kappaletta F-35-hävittäjiä, mutta tilausvahvistusta odottaa yhä 24 konetta. Suurin kysymysmerkki saattaa olla Britannia. Maa on alustavasti kertonut tilaavansa noin 140 kappaletta F-35-konetta, mutta varmoja tilauksia on ilmeisesti vasta 25.

Silti ei ole liioittelua sanoa, että F-35:stä on tulossa uusi Nato-kone, vaikka kaikki muutkin hävittäjät ovat Nato-yhteensopivia. Amerikkalaiskone saattaa sitä paitsi päästä neuvottelemaan kaupoista vielä ainakin Kreikassa, Espanjassa ja Tsekissä.

- F-35 on luonnollinen seuraaja amerikkalaiselle F-16-koneelle, joka on nykyinen hallitseva Nato-hävittäjä. On eri asia, onko sillä Naton ulkopuoliselle Suomelle merkitystä, sanoo FlightGlobalin toimituspäällikkö Craig Hoyle.

Ranskalaista Rafalea on myyty Ranskan lisäksi Kreikkaan ja ainakin alustavasti käytettynä Kroatiaan.

Lukumääräisesti heikoimmilla Euroopassa ovat amerikkalainen Super Hornet ja ruotsalainen Gripen. Gripenin E/F-mallia on myyty Ruotsiin, ja vanhempia C/D malleja käytetään Ruotsin lisäksi Tsekissä ja Unkarissa vuokrattuina. Super Hornetia ja sen elektronisen sodankäynnin versiota Growleria on alustavasti myyty vain Saksaan.

Charly Salonius-Pasternak muistuttaa, ettei Suomen hävittäjävalinta ratkea toki sillä perusteella, kuinka suosittu jokin kone on muissa maissa tai Nato-maissa.

- Suomi hankkii kokonaispaketin, joka sopii parhaiten olemassa olevaan puolustusjärjestelmään. Kyse ei ole siitä, että hankitaan ehkä objektiivisesti paras yksittäinen hävittäjäkone, vaan hankitaan paras paketti, joka parhaiten sopii Suomeen.

Muualla maailmassa peli on jo selvä

Amerikkalainen F-35 on tällä hetkellä ainut myynnissä oleva länsimainen viidennen sukupolven hävittäjä. Sitä on alustavasti myyty suuria määriä muun muassa Yhdysvaltoihin, Australiaan ja Japaniin.

Tilannekuvan muodostaminen, tiedon jakaminen, aseistus, rungon muoto ja sitä kautta häive eli heikko havaittavuus tutkassa ovat ominaisuuksia, jotka erottavat viidennen sukupolven neljännestä sukupolvesta, kertoo Maanpuolustuskorkeakoulun ilmasotaopin opettaja, majuri Lasse Louhela.

Ulkopoliittisen instituutin Charly Salonius-Pasternak tosin arvioi israelilaistutkimuksiin vedoten, että F-35:n häiveominaisuuksien merkitys vähenee ajan myötä.

Amerikkalaisten lyömiseksi Euroopassa on meneillään kaksikin viidennen sukupolven hävittäjähanketta. Uusien hävittäjien vakuutetaan hyödyttävän myös neljännen sukupolven koneita, siis Gripeniä, Rafalea ja Eurofighteria.

Eurooppalaisen hävittäjän valinta kertoisi siitä, että Suomessa uskotaan eurooppalaisiin viidennen sukupolven hävittäjiin. Niitä kehittävät juuri samat maat, jotka kauppaavat neljännen sukupolven koneitaan Suomeen. Tosin ero viidennen ja neljännen sukupolven välillä on häilyvä.

Kun eurooppalaiset koneet haastavat F-35:tä, toista tarjolla olevaa amerikkalaiskonetta, Super Hornetia valmistava Boeing on jäänyt vähemmälle huomiolle. Super Hornetin valinta ei silti olisi valtava yllätys, sillä Suomi käyttää tällä hetkellä Boeingin valmistamaa niin sanottua klassista Hornetia.

Boeingin uskosta voittoon kertoo sekin, että Super Hornet kilpailee kaikin voimin suuresta tilauksesta myös Kanadassa F-35:n ja Gripenin kanssa.

Yksi suuri hävittäjälaivue koko mantereelle

Hävittäjä ei ole enää pelkkä aselavetti vaan sen tehtävä on myös välittää tietoa. Mitä enemmän koneita on ja mitä tehokkaammin ne pystyvät välittämään tietoa toisilleen ja muille puolustushaaroille, sitä parempi kokonaiskuva taistelutilanteesta saadaan.

Yksi Yhdysvaltain sotavoimien keskeisiä tavoitteita on kaikkien puolustushaarojen reaaliaikainen linkittyminen datayhteyksien kautta. Ainakin Yhdysvaltojen näkökulmasta F-35:llä on tässä merkittävä tehtävä.

Kaikki Suomeen ehdolla olevat koneet on varustettu Nato-operaatioiden taistelunjohdossa käytettävällä Link 16 -tiedonsiirtojärjestelmällä.

F-35-koneet on kuitenkin suunniteltu ensisijaisesti toimimaan keskenään. Koneet käyttävät tiedonvaihtoon MADL eli Multifunction Advanced Data Link -nimistä järjestelmää. Ilmeisesti aivan kaikkea tietoa ei edes pystytä välittämään Link 16:n kautta, vaikka se koneessa onkin.

Valmistajan eli Lockheed Martinin mukaan MADL pystyy välittämään tietoa nopeasti, automaattisesti ja ennen kaikkea huomaamattomasti nykyiseen Nato-järjestelmään verrattuna.

Tiedon nopea välittäminen on yksi perusteista, joiden vuoksi Sveitsi päätyi viidennen sukupolven F-35:n. Maan liittoneuvosto perusteli koneen hankintaa muun muassa sen tehokkaalla ja täydellisesti verkottuneella sensorijärjestelmällä ilmatilan puolustamiseksi.

- Tilannetietoisuus on keskeinen ohjaajan päätöksentekoa tukeva tekijä lentotehtävällä, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun ilmasotaopin opettaja, majuri Lasse Louhela.

Louhelan mukaan nykypäivän ilmasodassa pärjää, jos ohjaaja kykenee muodostamaan oikean kuvan ympäristöstä ja uhkaavista tekijöistä vastustajaa paremmin ja nopeammin.

Lentääkö Suomi F-35:llä Yhdysvaltojen tiedusteluverkkoon?

Mutta kenelle kaikille kerätty tieto menisi?

Suomen naapurimaita saattaa kiinnostaa, välittäisivätkö Suomen mahdolliset F-35-koneet kaiken keräämänsä tiedon automaattisesti Yhdysvalloille ja Natolle. Hävittäjävalmistaja ainakin itse kiistää tämän.

- Eivät välitä. Suomi voi päättää itse, mitä tietoa se jakaa ja kenelle, vakuuttaa F-35:n myyntikampanjaa Suomessa vetävä Scott Davis.

USAlle F-35 on keskeinen hävittäjä, jonka avulla se pyrkii säilyttämään ylivoimansa Kiinan Chengdy J-20 ja Venäjän Su-57 häivehävittäjiä vastaan. Mitä enemmän eri mailla on F-35-hävittäjiä, sitä suuremman kokonaisuuden ne muodostavat.

Toistaiseksi Kiina ja Venäjä eivät ole viidennen sukupolven konemäärissä lähelläkään Yhdysvaltoja ja sen liittolaisia.

Craig Hoyle arvioi, että vuosikymmenen lopussa Euroopassa on suuri määrä maita, jotka käyttävät F-35-hävittäjiä.

- Keskinäisen toimintakyvyn ja operatiivisen toiminnan kannalta Suomella olisi teoriassa paljon enemmän kumppaneita F-35:llä kuin Gripenillä.

Kansainvälisissä julkaisuissa on spekuloitu, että Suomi kääntyisi Venäjän suuttumisen pelossa nimenomaan Gripenin suuntaan eikä amerikkalaiskoneeseen.

Elektronisen sodankäynnin erikoiskoneilla on suuri merkitys

Tiedon keräämiseen, jakamiseen ja vastustajan eliminoimiseen ei kuitenkaan välttämättä tarvita viidennen sukupolven konetta.

Amerikkalaisen Boeingin ja ruotsalaisen Saabin mahdollisuuksia parantavat niiden erikoiskoneet.

Boeingin Super Hornetin mukana Suomi saisi Growlereita. Ne ovat elektroniseen sodankäyntiin erikoistuneita koneita, joilla pystytään valmistajan mukaan sokaisemaan ja harhauttamaan vastapuolen elektronisia järjestelmiä ja tutkia.

Saab puolestaan tarjoaa Gripenien lisäksi Suomeen kahta GlobalEye-tutkavalvontakonetta. Koneita on myyty Arabiemiraatteihin, ja hiljattain Ruotsin hallitus päätti mahdollisesti kahden koneen hankkimisesta Ruotsiin.

FlighGlobalin toimituspäällikkö Craig Hoyle pitää sekä Growlerin että GlobalEyen kykyjä merkittävänä lisänä, sillä koneita ei ole juurikaan nähty muiden maiden hävittäjäkilpailuissa.

- Growler on elektronisessa sodankäynnissä kyvykkäämpi kuin F-35, Hoyle sanoo.

GlobalEye puolestaan on valvonta- ja ennakkovaroitusjärjestelmä, joka on rakennettu Bombardierin pitkän kantaman lentokoneeseen.

- Se pystyy paljon enempään maalla, merellä ja ilmassa kuin tavallinen valvontakone.

Tulevaisuudessa hävittäjien kyky kerätä ja käsitellä tietoa sekä kyky vastustajan elektroniseen häirintään tulee paljon tärkeämmäksi kuin esimerkiksi häive.

- Joskus erikoisvarustellut koneet vain ovat parempia siinä tehtävässä sen tilalla, että yksi kone hoitaisi kaikki erilaiset tilanteet.

Salonius-Pasternak viittaa siis juuri Suomelle tarjottuihin erillisiin elektronisen sodankäynnin erikoiskoneisiin osana hävittäjäkauppaa.

- Varmaan juuri näitä eroja on etsitty Ilmavoimien ja Puolustusvoimien eri kokeiluissa nyt ihan viimeisten viikkojen aikana näissä skenaarioissa.

- Suurin kysymys ehkä on, miten Suomi rakentaa oman tiedustelujärjestelmänsä, jos valitaan tällainen kone. Dataa saadaan hyvin paljon enemmän. Miten sitä osataan hyödyntää rauhan aikana, mutta myös kriisi- tai sotatilassa, Salonius-Pasternak pohtii.

Suomen määrittelemät käyttökustannukset eivät saa ylittyä

Kesän jälkeen hävittäjävalmistajien julkisuuskampanjat ovat ottaneet uusia kierroksia.

Valmistajat ovat kutsuneet toimittajia auliisti tutustumaan tuotantolaitoksiinsa, osin hävittäjävalmistajien kustantamana. Toimitukset päättävät itse, ottavatko ne ilmaismatkoja vastaan. Muun muassa Yle on niistä kieltäytynyt.

Muut hävittäjävalmistajat näyttävät viestinnällään haastavan ennakkosuosikiksi arveltua F-35 nimenomaan sen käyttö- ja ylläpitokustannusten ja ehkä teollisen yhteistyön vuoksi. Koneen kuluja on kuitenkin ulkopuolisen vaikea saada selville, sillä käyttäjienkin antamat tiedot lentotuntihinnasta vaihtelevat 11 000 eurosta noin 30 000 euroon.

Johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak olisi kuitenkin yllättynyt, jos Puolustusvoimat ehdottaisi ratkaisua, josta he jo etukäteen tietäisivät, etteivät numerot pidä paikkansa eikä koneella voisikaan lentää niin paljon kuin tarvitaan.

Temppu heikentäisi Suomen kokonaispuolustusta ja uskottavuutta.

- Jos Puolustusvoimissa sisäisesti uskotaan omiin laskelmiin, ulkopuolisen on tavallaan luotettava siihen, Salonius-Pasternak tiivistää tilanteen.

FlightGlobalin toimituspäällikkö Craig Hoyle pitää kysymystä F-35:n käyttökuluista niin ikään vaikeana.

Hän arvioi, että F-35-koneiden määrä nousee lopulta kaiken kaikkiaan yli kolmeen tuhanteen. Suuri määrä voi vaikuttaa ylläpito- ja käyttökuluihin samalla tavalla kuin valmistusmäärien kasvu on laskenut koneiden myyntihintaa.

Entä mikä kone valitaan Suomessa, Craig Hoyle?

- Pelkäsinkin, että kysyt sitä.

• Katso alla olevasta videosta, mitä Hoyle vastaa kysymykseen.

Voit keskustella Suomen hävittäjähankinnasta sunnuntaihin 21.11. 2021 kello 23 asti. Napauta jutun jälkeen keskustele-painiketta.

Katso lisää:

Tutkijan visio Suomen hävittäjähankinnasta: Rafale, Typhoon tai Gripen 20 vuodeksi, sitten mukaan uuteen eurooppalaiseen projektiin

Tekoäly voittaisi jo nyt ihmisen oikeassa sodassa - ja sen ymmärtäminen on olennaista, kun Suomi tekee päätöksen historiallisesta hävittäjähankinnasta

Liian kallis, liian vanha, liian uusi? Näin hävittäjävalmistajat vastaavat kysymyksiin koneen heikkouksista ja vahvuuksista

F-35 faces stiff competition as European nations decide on future fighters