Tähän turmaan päättyi mäkihyppääjä Pekka Yli-Niemen elämä. DC-3:n jäännöksiä tutkitaan Maarianhaminassa marraskuussa 1963. Kuva: Olavi Kaskisuo / Lehtikuva

Pekka Yli-Niemi liiti mäkikotkana pitkälle, mutta lentäjänä hän putosi kahdesti taivaalta. Aeron matkustajakoneen tuhoutuminen Maarianhaminassa 1963 koitui erämiehen kohtaloksi.

Hieno jahtipäivä hykerrytti 27-vuotiaan Erkki Yli-Niemen mieltä, kun hän ajoi perjantai-iltana 8. marraskuuta 1963 kohti kotikaupunkiaan Rovaniemeä.

-?Olin ollut kaverin kanssa hirvimetsällä Vanttauskosken takana kivaloilla. Me kumpikin ammuimme hirven, Yli-Niemi muistelee.

Iloinen tunnelma vaihtui täydeksi tuskaksi automatkan aikana. Radion ylimääräisessä uutislähetyksessä kerrottiin Aeron vuorokoneelle Maarianhaminassa tapahtuneesta traagisesta onnettomuudesta.

-?Radio rupesi pauhaamaan tätä asiaa. Tiesin jo silloin, vaikka nimiä ei mainittu, että se oli Pekan loppu nyt. Oli pakko pysäyttää auto.

Artikkeli on julkaistu ensi kertaa Urheilulehdessä 44/2021. Urheilulehdessä on joka viikko vastaavia pitkiä juttuja. Tilausohjeet ovat täällä.

Erkki Yli-Niemen 26-vuotias pikkuveli, huippuluokan mäkihyppääjä Pekka Yli-Niemi, oli perämiehenä onnettomuuskoneessa. Hän tuurasi lennolla työtoveriaan.

Erkki ehti kotiinsa äitinsä Fannyn luokse noin kymmenen minuuttia ennen kuin kaksi lentoyhtiö Aeron edustajaa saapui esittämään surunvalittelut. Televisiossa alkoi samalla erikoisuutislähetys lentoturmasta.

-?Mie olin vielä verisissä vaatteissani, Yli-Niemi huokaa.

Lehtori evp. Erkki Yli-Niemi muistelee veljensä Pekka Yli-Niemen olleen mäkihyppääjänä luonnonlapsi. Kunnon harjoitteluun Pekka syttyi vasta 1963, mutta ura katkesi marraskuun lentoturmaan Ahvenanmaalla. Kuva: Timo Sihvo

Nykyisin Kemissä asuva Erkki Yli-Niemi, 85, on veljensä tavoin syntynyt Turussa, jota ei tunneta varsinaisena mäkihypyn kehtona. Turun Seudun Ampujat oli houkutellut suomenmestaruuksia hirviampujana voittaneen veljesten Heimo-isän kaupunkiin. Rakennusmestarille oli junailtu työpaikka Kakolan vankilasta.

-?Annettiin kyllä avaimetkin, Erkki Yli-Niemi myhäilee.

Lappilaistaustainen perhe muutti jo ennen talvisotaa Rovaniemelle. Saksalaiset polttivat kauppalan Lapin sodan aikana lokakuussa 1944. Tuho sai suunnittelematonta lisäpotkua ammusjunan räjähtämisestä.

Yli-Niemien oli evakosta palattuaan rakennettava kotitalo uudestaan.

Mäkihyppy oli Rovaniemellä kovassa huudossa. Esikuvaa ei tarvinnut hakea kaukaa, sillä legendaarinen Tauno Luiro asui Yli-Niemien naapurissa.

Luiro ponkaisi Oberstdorfissa 19-vuotiaana 1951 hurjan ME-hypyn 139 metriä. Luiron ME rikottiin vasta 1961, jolloin jugoslavialainen Joze Slibar venytti samassa mäessä 141 metriä.

Tauno Luiro menehtyi keuhkotuberkuloosiin 1955. ME-mies sairasti myös diabetesta. Erkki Yli-Niemi kertoo veljensä olleen apurina, kun Luiro hyppäsi viimeisen hyppynsä.

-?Tauno ei jaksanut enää kantaa suksiaan. Pekka kantoi ne hänelle torniin.

Ounasvaaran Hiihtoseuran mäkitallista löytyi myös Antti Hyvärinen, joka voitti ensimmäisenä suomalaisena mäkihyppääjänä olympiakultaa. Hyvärisen huippuhetki osui Cortinan kisoihin 1956.

Pekka Yli-Niemi sijoittui seitsemänneksi Sveitsin mäkiviikolla 1957. Kuva: Lehtikuva

Pekka Yli-Niemi teki läpimurron voitettuaan poikien suomenmestaruuden. 1957 hän hyppäsi Holmenkollenin kisojen nuorten kisassa toiseksi. Pekka oli silloin 19-vuotias opiskelija ja voittaja Veikko Kankkonen 17-vuotias lahtelainen viilaajaoppilas.

-?Pekka oli tyylihyppääjä. Hyppäsi kyllä pitkiäkin hyppyjä. Hän oli sutjakka kaveri kaikin puolin, vuoden 1964 Innsbruckin olympiakisojen kultamitalimies Kankkonen, 81, kuvailee.

Yli-Niemi ponkaisi SM-hopealle 1959. Samana talvena hän oli toinen myös Puijolla ja Ounasvaaran kisoissa.

Kolme vuotta myöhemmin Yli-Niemi voitti Ounasvaaralla venyttäen uuden suurmäen mäkiennätykseksi 87 metriä.

-?Muistan kun kuuluttaja Esko Kähkönen ilmoitti, että Ounasvaaran kisat voivat alkaa, koska äiti-Fannykin on paikalla, Erkki Yli-Niemi mainitsee.

Seuraavana talvena velipoika sijoittui parhaana suomalaisena yhdeksänneksi Saksan-Itävallan mäkiviikolla.

Pekka Yli-Niemi (5. vasemmalta) yhteiskuvassa muiden suomalaisten mäkihyppääjien kanssa 1962. Kuva: Ensio Ilmonen / Lehtikuva

Pekka Yli-Niemi suoritti varusmiespalveluksen ilmavoimissa. Hän työskenteli myöhemmin kesävänrikkinä Karjalan lennostossa.

Yli-Niemi oli joutua surman suuhun kaksitasoisen Viiman ohjaimissa 4. heinäkuuta 1960. Yhteyskone rysähti metsään sotaharjoituksiin liittyvän lennon yhteydessä Sippolan Enäjärvellä, joka kuuluu nykyään Kouvolaan.

Yli-Niemi tunnettiin mäkihyppääjänä pehmeistä alastuloistaan, mutta Viima katkoi pudotessaan puita, oikeanpuoleiset tasot murtuivat ja runko katkesi ohjaamon takana. Yli-Niemi ja tähystäjänä toiminut toinen vänrikki selvisivät kuin ihmeen kaupalla ilman vammoja.

Rovaniemeläinen ei jäänyt sotilaslentäjän uralle. Hän pyrki ja pääsi "Jumpalle" eli Helsingin yliopiston voimistelulaitokselle.

Mäkihyppääjästä ei tullut jumppamaikkaakaan, sillä hänet valittiin vuoden jumppaopintojen jälkeen Aeron lentoperämieskurssille.

Pekka Yli-Niemi pääsi Aeron leipiin käytyään lentoperämieskurssin. Kuva: Erkki Yli-Niemen arkisto

Pekka Nykänen siteeraa kirjassaan Kuolemanlento - Finnairin tragedia Maarianhaminassa 1963 Yli-Niemen koulutuskorttia, jonka mukaan mies oli ohjaajana päättäväinen mutta liian reipas.

Kouluttaja totesi puolisvuotislennolla Yli-Niemen ohjaamisen joustavaksi. Toiminta ei kuitenkaan ollut aina tarkistuslistojen mukaista. Lentoonlähdöissä Yli-Niemellä oli taipumusta vetää liian pystyyn. Korjaukset pystysuunnassa olivat liian suuria vielä seuraavalla puolivuotislennollakin, vain kuukausi ennen Maarianhaminan onnettomuutta.

-?Ei lentäjä kahta kertaa putoa, Veikko Kankkonen muistaa ystävänsä todenneen, kun puhuttiin ilmailun vaaroista.

Lentokapteeni Pekka Marttisen ohjaama Douglas DC-3, lempinimeltään "Sotka", starttasi 8. marraskuuta 1963 kello 17.09 Seutulasta kohti Maarianhaminaa. Yli-Niemi istui perämiehen paikalla, koska oli kahta päivää aiemmin sopinut kollegansa kanssa Ahvenanmaan-lennon hoitamisesta. Tämä oli puolestaan luvannut tuurata Yli-Niemeä pohjoisen keikalla.

Välilasku oli Turussa, josta Sotka jatkoi kello 18.20 sumussa matkaa. 20 vuotta vanha potkurikone putosi noin 40 minuuttia myöhemmin metsään lähelle Maarianhaminan lentokenttää ja murskaantui täysin. Onnettomuus vaati 22 uhria. Kolme koneessa olleista selviytyi hengissä, heidän joukossaan lentoemäntä.

-?Lähdimme seuraavana aamuna leirille kohti Rovaniemeä. Tunnelma oli kyllä matala, Kankkonen kertoo.

Onnettomuus vaati 22 uhria. Kuva: Olavi Kaskisuo / Lehtikuva

Olympiavoittaja Veikko Kankkonen on varma, että Yli-Niemi tähtäsi tosissaan vuoden 1964 Innsbruckin kisoihin.

Hän matkusti Rovaniemelle myös Pekka Yli-Niemen hautajaisiin. Neljä lentäjätoveria vartioi arkkua kirkossa. Ounasvaaran Hiihtoseuran hyppääjät seisoivat hautausmaalla kunniavartiossa. Yli-Niemi sai viimeisen leposijansa Tauno Luiron haudan läheltä.

-?Pekka sanoi, että hänen pitää lentää Rovaniemelle tekemään äidille pikkupuita, rovaniemeläinen Paavo Lukkariniemi, 80, muistelee kaiholla seuratoverinsa huumoripitoisia juttuja.

Lukkariniemen oma ura huipentui 1966, jolloin hän vei normaalimäen pronssin Oslon MM-kisoissa.

Tutkijalautakunta piti Maarianhaminan onnettomuuden lopullisena syynä päällikön virheellistä käsitystä lentokorkeudesta. Lautakunnan mukaan oli mahdotonta selvittää varmasti, oliko virheellinen käsitys johtunut korkeusmittarin virheestä vai inhimillisestä erehdyksestä.

Kävi ilmi, että koneen ohjaamossa oli ollut ja menehtynyt ylimääräinen matkustaja, sota-ajan hävittäjä-ässä Antti Joensuu, joka oli aikaisemmin työskennellyt Aeron lentokapteenina. Lautakunnan mielestä Joensuun ohjaamossa ololla ei ollut vaikutusta murhenäytelmään.

Nykänen kertoo kirjassa Pekka Yli-Niemen lopettaneen hyppyuransa keväällä 1963 keskittyäkseen liikennelentämiseen.

Erkki Yli-Niemi on eri mieltä. Hänen mukaansa Pekka tähtäsi Innsbruckin talvikisoihin, jotka pidettiin seuraavana talvena.

-?Hän oli ruvennut ensimmäisen kerran harjoittelemaan oikein tosissaan. Pekka oli ottanut kuukauden lomankin, joka jäi pitämättä.

Nykänen ei haastatellut teostaan varten Erkki Yli-Niemeä.

Veikko Kankkonen muistaa Pekan käyneen hyppäämässä kesällä 1963 Lahden muovimäestä. Kankkosenkin mielestä Ounasvaaran mäkikotka oli mukana tosimielellä.

Jäi ikuiseksi arvoitukseksi, kuinka pitkälle lahjakkaan Pekka Yli-Niemen siivet olisivat mäkihyppääjänä kantaneet. Häntä ei valittu koskaan olympialaisiin tai MM-kisoihin.

-?Pekka oli luonnonlapsi, Erkki Yli-Niemi sanoo.