Nopeasti voimistunut "rokottamattomien epidemia" haittaa pian myös taloutta. Uusi koronanotkahdus rasittaisi muitakin kuin rokottamattomia, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.

Suomessa koronarokotteita on ollut keväästä asti saatavilla laajasti, helposti ja maksutta. Kuva: Silja-Riikka Seppälä / Lehtikuva

Talouden lupaavasti alkanut toipuminen koronakriisistä uhkaa tyssätä tai ainakin tuntuvasti heiketä, mahdollisesti jo alkavan talvikauden mittaan.

Tällainen ainakin hetkellinen uuvahdus tarkoittaisi äkillistä ja siksi yllättävääkin heikennystä verrattuna useimpien "oikeiden" talousennustajien yhä voimassa oleviin lähiaikojen odotuksiin.

Taloustunnelman ja -kasvun äkkiheikennys ei silti olisi niin suuri yllätys kuin äkkiseltään voi tuntua, sillä talouden kasvunäkymien ylle kasautuu paraikaa samanlaisia uhkia kuin aiempienkin korona-aaltojen aikaan:

Nopeasti leviävä uusi tartunta-aalto on jo pakottanut useiden euromaiden terveysviranomaisia harkitsemaan ja paikoin aloittamaankin uusia rajoitustoimia. Lisäksi yleisö on jo monin paikoin alkanut kiristää omaehtoisiakin varotoimiaan.

Uudestaan kiristyvät koronarajoitukset ja väenpaljouksia - ja kasvanutta tartuntariskiä - karttavien kansalaisten uudestaan lisääntyvä varovaisuus voivat kohonneiden koronariskien takia olla paikallaan.

Mutta taloudelle uusi tartunta-aalto sekä siitä seuraavat rajoitukset ja varovaisuus merkitsevät silti keljua käännettä.

Kun kansalaiset vähentävät - pakosta tai omasta tahdostaan - ihmisten ilmoilla liikkumistaan ja kaikenlaista asiointiaan, hiipuu palveluiden ja tavaroidenkin kysyntä.

Se taas merkitsee, että taloudellinen toimeliaisuus ja sitä myöten talouskasvukin vaimenevat vaisummiksi kuin ne olisivat ilman uudesta korona-aallosta heijastuvia haittavaikutuksia.

Sitä on toki vaikea ennalta aavistaa, kuinka paljon talouskasvu heikkenee - ja onko edessä pelkkä lyhytaikainen kasvunotkahdus vai uupuuko talous jonkinasteiseen minitaantumaan.

Jos rajoitukset jäävät nyt lievemmiksi ja kansalaiset tohtivat jo saamansa rokotesuojan turvin jatkaa arkiaskareitaan rohkeammin kuin koronakriisin alkupuolella, selvinnee talouskin vähäisemmin vaurioin kuin ensimmäisessä koronataantumassa.

Mutta joka tapauksessa on selvä, että nopeasti voimistuneen uuden tartunta-aallon talousvaikutukset ovat pelkästään haitallisia.

Ja vaikka taloushaitat jäisivät tässä aallossa viimekertaisia vähäisemmiksi, olisivat ne silti perin harmillisia, sillä esimerkiksi Suomen bruttokansantuote on vasta toipunut koronakriisiä edeltäneisiin mittoihinsa.

Tämänkertaisen tartunta-aallon taloushaitat ovat pääosin samaa lajia kuin koronakriisin aiemmissa vaiheissa, mutta silti tässä korona-aallossa - ja siksi myös talouden notkahduksessa - on yksi poikkeavakin ominaispiirre.

Suomen ja useiden muiden maiden terveysviranomaiset ovat luonnehtineet tätä neljättä (tai paikoin jo viidettä) tartunta-aaltoa "rokottamattomien epidemiaksi".

Luonnehdintaa voi pitää syyllistävänä tai myötätuntoisena, mutta se on joka tapauksessa osuva, sillä suurin osa tämän tartunta-aallon vakavasti sairastuneista ja sairaalahoitoon joutuneista on ollut rokottamattomia.

Kasvava määrä rokotettujakin on saanut tartunnan, mutta suurin osa täyden rokotesarjan suojaamista on potenut lieväoireisen koronan kotihoidossa ja välttynyt sairaalahoitoa vaativalta vakavalta sairastumiselta.

Vain pieni osa sairaaloiden koronapotilaista on täysin rokotettuja, ja heidänkin sairaalahoidon tarpeensa johtuu useimmiten muista terveysvaivoista kuin koronasta.

Vuodeosastoilla ja eritoten teho-osastoilla onkin enimmäkseen rokottamattomia koronapotilaita.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on arvioinut, että rokottamattomilla on kahdesti rokotettuihin verrattuna lähes 20-kertainen riski joutua koronan takia sairaalahoitoon ja yli 30-kertainen riski joutua tehohoitoon.

Todennäköisesti virusta olisi liikkeellä, vaikka koko kansa olisi rokotettu kahteen tai kolmeenkin kertaan, mutta siinä tapauksessa vakavien tautimuotojen ja sairaalahoidon tarve jäisi pienemmäksi kuin nyt on laita.

Se olisi paraikaa toteen käyvää suotuisampi vaihtoehto paitsi kansanterveydelle myös taloudelle, sillä nykyistä kattavampi rokotesuoja vähentäisi vakavia tautitapauksia ja terveydenhuollon ylikuormittumista - ja säästäisi talouden uusien koronarajoitusten ja varotoimien haitoilta.

Jos rokottamattomien osoittelu tämän tartunta-aallon tai siitä seuraavien taloushaittojen syyksi tuntuu epäreilulta, saman asian voi ilmaista vähemmän osoittelevaan sävyyn puhumalla vaikka "liian matalamman rokotekattavuuden" haitoista.

Sitä on kuitenkin vaikea kiertää tai kaartaa, että tämän aallon enimmät terveys- ja taloushaitat olisivat olleet nykyistä kattavamman rokotesuojan avulla vältettävissä.

Viime vuonna ja vielä tämän vuoden alkupuolella oli toisin. Niin kauan kuin rokotteita ei ollut valmiina eikä nykyiseen tapaan saatavilla, oli koronavirus pääasiallinen syypää terveys- ja taloushaittoihin.

Tästä korona-aallosta ei voi syyttää pelkästään virusta, sillä tutkitusti tehokkaita rokotteita on hyvän aikaa ollut tarjolla laajasti, helposti ja maksutta.

Rokoteohjelman tarkoitus ja hyödyt ovat lisäksi olleet varsin kattavasti esillä, joten aihe on tuskin jäänyt huomaamatta.

Suurin osa Suomen ja useimpien muiden EU-maiden kansalaisista onkin ottanut täyden rokotesarjan, mutta osa kansasta on syystä tai toisesta jättänyt rokottautumatta.

Rokottamattomien vähemmistö on pienehkö mutta silti kyllin suuri, että neljäs tartunta-aalto on tosiasia.

Ainakin toistaiseksi rokottautuminen on Suomessa vapaaehtoista, ja rokotteen ottaminen tai ottamatta jättäminen on jokaisen yksityisasia.

Sen sijaan valinnan seuraukset eivät ole pelkästään yksityisiä.

Rokottamattomien yksityisistä valinnoista on jo seurannut yleisiä - enimmäkseen haitallisia - seurauksia.

Ensin kärsii kansanterveys, kun vakavien koronatapausten määrä kasvaa, terveydenhuolto kuormittuu ja muiden sairauksien hoito häiriintyy.

Seuraavaksi kärsii talous, kun monin paikoin jo kiristettävät rajoitukset ja kansalaisten varovaisuus vievät voimia kasvulta.