Olemme Kaakkois-Suomen rajavartioston rajapartion mukana Suomen ja Venäjän välisellä rajalinjalla pari kilometriä Lappeenrannan Nuijamaan rajanylityspaikalta etelään.

Kaakkois-Suomen rajavartioston vanhempi rajavartija Kimmo Hongisto on partioinut itärajalla jo 23 vuotta. Luvattomia rajanylittäjiä hän ei ole työssään juuri nähnyt.

- Onhan niitäkin tullut vastaan, mutta hyvin harvoin. Kyllä täällä rauhallista on, Hongisto sanoo.

Rajan rauhallisuuteen on selkeä syy: Venäjän tehokas rajavartiointi. Suurin osa Suomeen yrittäjistä jää kiinni jo Venäjän puolella, eikä koskaan pääse Suomen rajalle.

Nykyinen raja-aita ei estä ylitystä

Jos laitonta maahantuloa yrittävä kuitenkin pääsee rajalle, häntä ei käytännössä estä enää mikään ylittämästä rajaa.

Suomen rajalinjalla kulkee vain hontelo piikkilanka-aita, jonka ylittäminen ei ole ongelma.

- Nykyisellä aidalla ei ole rajan ylitystä estävää merkitystä. Se on tarkoitettu lähinnä estämään kotieläinten karkaaminen rajan ylitse, sanoo Kaakkois-Suomen rajavartioston apulaiskomentaja Jukka Lukkari.

Puolassa ja Baltiassa rakennetaan jo raja-aitoja

Liettuassa ja Puolassa rakennetaan nyt kovaa vauhtia massiivisia raja-aitoja estämään Valko-Venäjältä kyyditettyjä siirtolaisia ylittämästä rajaa. Viimeksi myös Viro on kutsunut reserviläisiä ylimääräisiin harjoituksiin rakentamaan raja-aitaa Venäjän rajalle.

Myös Suomessa on herännyt keskustelu raja-aidan tarpeellisuudesta.

- Viime kädessä aidan rakentaminen on poliittinen päätös, korostaa Kaakkois-Suomen rajavartioston apulaiskomentaja Jukka Lukkari.

Koko itärajan aitaamista hän ei kuitenkaan pidä järkevänä.

- Aivan umpimetsästä tuskin kukaan tulee lävitse. Rajanylityspaikkojen läheisyyteen aidan rakentaminen voisi tulla kysymykseen, Lukkari sanoo.

Rajakylässä

Ajalemme Nuijamaan kirkonkylän taajamaan. Se sijaitse vain parin sadan metrin päässä Venäjän rajasta. Täällä rajan läheisyys on arkipäivää.

Entinen rajavartija Kalevi Heikkinen puuhastelee omakotitalonsa autotallissa. Häntä ei asuminen rajan vieressä häiritse.

- Rauhan rajahan tämä on ollut jo hyvin pitkään, Heikkinen korostaa.

Viime aikoina hän on kuitenkin seurannut tarkasti Puolasta ja Liettuasta tulevia uutisia Valko-Venäjältä rajan yli pyrkivistä siirtolaisista.

- Ei se suoraan huolestuta, mutta jos yleisesti ajatellaan niin, on se aika vakava tilanne, Heikkinen sanoo.

Hänen mielestään Suomellakin pitäisi olla jonkinlainen kyky estää maastorajan ylittäminen.

- Jos ei heti suoraan rakenneta raja-aitaa, niin ainakin pitäisi olla valmius saada sinne nopeasti sellainen este, että ei ihan suoraan voi tulla rajan ylitse, Heikkinen sanoo.

Jatkamme matkaamme Nuijamaan kirkolle. Rajavyöhyke alkaa heti sen takana.

Leena Bovelan on menossa kirkon vieressä sijaitsevaan kirjastoon. Hän asuu vain kilometrin päässä rajasta Lappeenrannan Rapattilassa.

Hän ei usko raja-aidan pysäyttävän tulijoita.

- Jos ne haluavat tulla, niin kyllä ne sieltä jostain tulevat, Bovelan sanoo.

Itärajan kansaedustajat eivät innostu aidasta

Sdp:n lappeenrantalainen kansanedustaja Suna Kymäläinen nousi aikoinaan valtakunnan politiikkaan vastustamalla venäläisten kiinteistökauppoja Suomessa. Raja-aidan rakentamista itärajalle hän ei kuitenkaan kannata, erityisesti kustannussyistä.

- Muurien tai aitojen rakentaminen on tosi vaativaa ja sellaisia rahoja ei kyllä varmasti mistään löydy, Kymäläinen sanoo.

Hän jättää kuitenkin portin auki lyhyempien aidanpätkien rakentamiselle tarvittaville paikoille itärajalle.

Myöskään kokoomuksen lappeenrantalainen kansanedustaja Jukka Kopra ei lämpene aidan rakentamiselle itärajalle, vaikka ajatuksen aidasta nosti esille oman puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen.

Kopran mielestä itärajalle tarvitaan sen sijaan kyky rakentaa nopasti väliaikainen aita estämään maahantuloa.

- Meillä pitäisi olla valmius jollekin tietylle rajaosuudelle nopeasti pystyttää tällainen aita, Kopra sanoo.

Suomen ja Venäjän välillä on valtionrajaa noin 1 340 kilometriä, josta noin 1 290 kilometriä on maarajaa ja loppu vesirajaa. Suuri osa rajasta sijaitsee vaikeakulkuisilla erämaa-alueilla.

Lue seuraavaksi: Tällainen on Suomen ja Venäjän välinen raja - yksi maailman tarkimmin vartioiduista rajoista