Suomalaiset ovat menettäneet kymmeniä miljoonia nettihuijauksiin tänä vuonna. Varo, varmista ja varoita -nyrkkisääntö auttaa suojautumaan.

Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva; Varo, varmista ja varoita -kampanja

Suomalaisilta on varastettu erilaisin netti- ja puhelinpetoksin tämän vuoden kuluessa 35 miljoonaa euroa. Näistä noin 13 miljoonaa on sijoitushuijauksia ja saman verran yleensä Microsoftin nimissä tehtäviä teknisen tuen puhelinhuijauksia sekä toimitusjohtajahuijauksia ja rakkaus- ja nigerialaishuijauksia.

Todelliset luvut lienevät paljon suurempia. Samaan aikaan estettyjä ja palautettuja huijauksia on vain 20 miljoonan euron edestä.

Viranomaiset ovat aloittaneet yhdessä liike-elämän kanssa Varo, varmista ja varoita -kampanjan, jonka sisältö on tiivistetty alla:

tekstiviestissä tai sähköpostiviestissä tulevia linkkejä.

IT-tuen nimissä tulevia odottamattomia puheluita.

pankin, poliisin tai muun viranomaisen nimissä tulevia odottamattomia puheluita.

hakukoneen ehdottamia linkkejä pankkien tai viranomaisten sivuille.

nettisivuilta ponnahtavia yllätysvoittoja tai arvontoja.

keneltä viesti tai puhelu tuli. Pankit ja viranomaiset soittavat harvoin odottamatta. Varmista, onko saamasi puhelu varmasti väitetyltä taholta. Kysy asiakkuudestasi jotain sellaista, johon vain oikea edustaja osaa vastata tai soita takaisin puhelinvaihteen kautta.

että kirjaudut verkkopankkiin tai viranomaisen palveluun oikean verkkosivun kautta.

pankkiasi, jos olet menettänyt rahaa tai huomaat antaneesi tietojasi huijareille. Ole heti yhteydessä pankkiisi ja kerro mitä on tapahtunut, että he voivat yrittää estää tunnustesi väärinkäytön.

yritystä tai viranomaista, jonka nimissä huijari on lähestynyt sinua.

läheisiäsi, jotta he osaavat varoa huijauksia.

muita tekemällä rikosilmoitus poliisille.

Erityisessä vaarassa ovat ikäihmiset. Yli 60 prosenttia teknisen tuen huijausten ja yli 50 prosenttia tietojenkalastelun uhreista on yli 60-vuotiaita. Sijoitushuijauksien uhreista noin 40 prosenttia on 30-50-vuotiaita. Silti kuka tahansa voi joutua huijarin uhriksi, sillä kiire, huomiokyvyn herpaantuminen tai herkkä elämäntilanne altistavat.

Lue lisää: Poliisia työllistävät uudenlaiset huijaukset, rahoja ei saa takaisin - "Ihmisille syntyy jonkinlainen sokeus"

Lue lisää: "Löysin kotitieltäsi avaimet, otin niistä valokuvan"- näinä hetkinä lankeat helpoimmin huijaukseen

Huijaukset tulevat yleisimmin sähköpostissa. Ihmisiä lähestytään aktiivisesti myös tekstiviesteillä, puhelinsoitoilla, WhatsApp-viesteillä ja muussa sosiaalisessa mediassa. Viesteissä on usein painostava tai kiireen sävy. Myös hakukonetuloksiin nousee toisinaan linkkejä esimerkiksi pankkitunnuksia kalasteleville huijaussivuille.

Turvallisin tapa päästä oikealle verkkosivulle on kirjoittaa selaimen osoitekenttään suora osoite (esimerkiksi kanta.fi tai nordea.fi). Osoite kannattaa tallentaa kirjanmerkiksi. Myös puhelinsovelluksen käyttäminen on turvallista, jos sellainen on tarjolla.

Pankit, Kela ja poliisi eivät koskaan pyydä pankkitunnuksia tai muita tietoja, joilla kirjaudut palveluihin. Myöskään Microsoft ei pyydä henkilötunnusta, pankkitunnuksia tai kuvia ajokortista, passista tai muusta henkilöllisyystodistuksesta.

Huijatuksi joutumisen huomattuaan kannattaa olla nopea. Mitä nopeammin saat yhteyden esimerkiksi pankkiisi, sitä suuremmalla todennäköisyydellä rahat saadaan takaisin.

Kampanjan takana ovat finanssialan toimijat, Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskus, Kuluttajaliitto, poliisi, Digi- ja väestötietovirasto, Kela ja Microsoft.