Pikaruokaketjujen hohto työpaikkoina on haalennut opiskelijoiden silmissä. Niistä kyllä haetaan vieläkin tärkeää työkokemusta, mutta nostetaan helposti kytkintä, kun uusi työpaikka löytyy.

Näin uskoo STTK Opiskelijoiden puheenjohtaja, Metropolia ammattikorkeakoulussa sairaanhoitajaksi opiskeleva Markus Kutvonen.

- Pikaruokaketjuihin liittyy nuorten keskuudessa stigma, että ne ovat huonoja työpaikkoja, eikä Hesburger-kohu ollut ainakaan omiaan houkuttelemaan opiskelijoita, hän miettii.

Myös palvelualojen ammattiliitto PAM:in mukaan työolot ovat alan iso ongelma.

Asiasta lisää: Jasmin Ristolainen ja 11 muuta nuorta kertovat karuista työoloista Hesessä - hampurilaisketjun mukaan joskus ei ole pidetty taukoja

Pohjalaismaakunnissa McDonald's ravintoloita pyörittävä Mika Rajamäki ei usko, että kohut ovat vaikuttaneet nyt alueella käynnissä oleviin rekrytointeihin. Hän on tyytyväinen, että epäkohtia otettiin esiin, mutta harmittelee, että se leimasi koko alan.

Kaikilla ketjuilla näyttää kuitenkin olevan pohjalaismaakunnissa vaikeuksia löytää riittävästi työntekijöitä.

Jopa Etelä-Pohjanmaalle avattavalla, hiljattain Suomeen rantautuneella KFC:llä on koko ajan Seinäjoella haku päällä. Sama tilanne on Burger Kingillä ja kaupunkiin joulukuussa avattavalla toisella McDonald'silla.

McDonald'siin tarvittaisiin 80 työntekijää, mutta tähän mennessä on onnistuttu palkkaamaan vasta 50.

Osa tekee vain vuoron pari viikossa

Pikaruokaketjut työllistävät usein nuoria, joten luulisi työvoimaa löytyvän. Esimerkiksi vuoden 2019 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vähintään puolet yli 18 vuotiaista opiskeljoista työskenteli opintojen ohella.

STTK:n Markus Kutvosen mielestä edelleen plussaa on se, että pikaruokaravintoloihin pääsee töihin ilman koulutusta. Ne myös tulevat monia muita työpaikkoja paremmin vastaan työtuntien sovittelussa, mikä on opintojensa ohessa työskentelevälle tärkeää.

Yrittäjä Mika Rajamäki kertoo, että heillä on lukuisia työntekijöitä, jotka haluavat tehdä vain vuoron tai pari viikossa.

- Kokoaikaisten palkkaaminen helpottaisi työvuorolistojen tekoa, mutta voimme olla myös erittäin joustavia. On laajat aukiolot ja suuret volyymit, jolloin voimme tarjota paljon työtunteja isolle työntekijämäärälle.

Välillä nuorten odotukset epärealistisia

Rajamäki selittää työvoiman vilkasta vaihtuvuutta iällä ja elämäntilanteella. Pohjalaismaakuntien McDonald'seissa tyypillinen työntekijä on 18-20-vuotias ja vasta haeskelemassa työuraansa.

STTK Opiskelijoiden puheenjohtaja Markus Kutvosen mukaan pikaruokaketjut ovat kuitenkin edelleen niitä työpaikkoja, joista opiskelijat keräävät tärkeää työkokemusta.

- Kun kokemusta kertyy, vaihdetaan esimerkiksi kauppaan, joka saatetaan kokea paremmaksi paikaksi työskennellä, hän kertoo.

Kutvosen mukaan ainakin nuoremmilla myös saattaa olla epärealistisia käsityksiä työstä ja varsinkin palkasta.

Näin hän kertoo, miten vastuut ja velvollisuudet ovat välillä hukassa:

Palkka ei aina ratkaise valintaa

Vuoden 2019 Nuorisobarometrista ja Tilastokeskuksen koululaistilastoista selviää, että 17-vuotiaista ja nuoremmista toisen asteen opiskelijoista oli töissä 53 prosenttia. Työssäkäynti on kuitenkin yleisintä yliopisto- ja ammattikorkeakouluopintojen yhteydessä.

Naiset käyvät miehiä yleisemmin opintojen ohella töissä. Toisaalta erot tasaantuivat noin 25-vuotiaana. Opintojen edistyessä myös hakeudutaan yhä enemmän oman tulevan alan töihin.

Tuoreempia lukuja ei ole vielä saatavissa.

- Pitää odottaa puolisen vuotta seuraavaa tilastojulkistusta. Sitten jo näkee koronan vaikutuksia opiskelijoiden työllistymiseen opintojen ohessa, kertoo tutkija Jukka-Pekka Jänkälä Tilastokeskuksesta.

STTK:n syksyllä 2020 teettämästä kyselystä käy jo ilmi, että esimmäisellä koronakesällä oli vaikutusta kesätyöpaikkojen saamiseen.

STTK kysyi nuorilta myös, mikä heille on työnteossa tärkeintä. Yllättävää ei ole, että palkka on ykkönen. Töissä käydään, jotta tullaan toimeen.

Raha ei kuitenkaan ole ainoa, joka ratkaisee. Markus Kutvosella on näkemystä siitä, mikä muu vaikuttaa, kun etsii töitä opintojen rinnalle.

Pohjalaismaakunnissa työssäkäynti opintojen ohessa oli 2019 tilaston mukaan maan keskiarvoa yleisempää. Sama tilanne oli myös Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Kanta-Hämeen ja Lapin maakunnissa sekä Ahvenanmaalla.

Etelä-Pohjanmaan TE-toimiston johtaja Katri Lehto selittää opiskelijoiden työintoa pohjalaismaakuntien kulttuurilla, joka kannustaa vahvasti työn tekemiseen. Syynä on myös opintoihin liittyvien etuisuuksien mataluus.

- Työn teolla nuoret pyrkivät saamaan asumisen ja elämisen kustannuksia katettua, ja mahdollisesti välttävät opintolainan nostamisen, Lehto miettii.

Asiasta voi keskustella perjantaihin 19. marraskuuta kello 23 asti.