Helsingin pelastuslaitoksen ex-pelastuskomentaja Simo Weckstén vaatii pelastusalalle suurta muutosta.

- Pelastustoimessa keskitytään liikaa minuuttien tuijottamiseen, hän sanoo.

Helsingin pelastuslaitoksen ja Teknologian tutkimuskeskuksen (VTT) jo seitsemän vuotta sitten tekemä tutkimus osoitti, että muutaman minuutin muutos toimintavalmiusajassa vaikuttaa vain hyvin vähän asuntopaloissa uhrien auttamiseen.

Toimintavalmiusaika on se aika, jolloin pelastuslaitoksen ensimmäisen yksikön on oltava onnettomuuskohteessa hälytyksen saamisen jälkeen.

- Tutkimus kertoi, että jos Helsingissä toimintavalmiusaika saataisiin lyhenemään minuutilla jokaisessa asuntopalossa, niin yli kymmenen vuoden aikana voitaisiin estää yksi kuolema tai vakava henkilövahinko, Weckstén kertoo.

"Ensimmäiset pari minuuttia ovat kriittistä aikaa"

Suomi on jaettu kolmeen riskialueeseen, joille sisäministeriö on asettanut toimintavalmiusajat.

Ensimmäiseen riskialueeseen kuuluu lähes koko Helsinki ja suuria osia isoista kaupungeista.

Weckstén jäi viime vuonna eläkkeelle Helsingin pelastuskomentajan tehtävästä.

Johtaessaan Suomen suurinta pelastuslaitosta hän pohti usein, millainen merkitys sillä on, jos toimintavalmiusajassa tapahtuu pieniä muutoksia.

Asiaa ryhdyttiin tutkimaan Helsingissä.

Ensimmäinen Helsingin pelastuslaitoksen tutkimus valmistui vuonna 2009. Siinä aineistona oli 20 000 hälytystehtävää.

- Tutkimus osoitti jo silloin, että toimintavalmiusajoilla on marginaalinen merkitys, kun puhutaan alle kymmenen minuutin toimintavalmiusajoista.

Vuonna 2014 valmistunut asuntopalotutkimus puhui samaa.

Kuten grafiikka osoittaa, niin vuoden 2014 tutkimuksen mukaan esimerkiksi yhden minuutin viivästys toimintavalmiusajassa lisää vain muutaman prosentin henkilövahinkojen todennäköisyyttä.

Mikä selittää sen, että muutaman minuutin muutos toimintavalmiusajassa ei vaikuta juurikaan uhrien auttamiseen?

- Tulipalossa ensimmäiset kahdesta kolmeen minuuttia ovat kriittiset. Jos et saa niiden aikana sammutettua paloa tai poistuttua asunnosta, vaikeuksia tulee, sanoo Weckstén.

Asunnon oven on estettävä palon leviäminen rappuun 30 minuutin ajan

Helsingin pelastuslaitoksen ja VTT:n tutkimus selvitti henkilövahinkoja asuntopaloissa.

Toimintavalmiusajan muutoksen merkitystä omaisuusvahinkoihin ei ole tutkittu.

- Käytännössä syttymishuoneiston omaisuusvahingot ovat pääsääntöisesti syntyneet, ennen kuin pelastusyksikkö ehtii paikalle, Weckstén sanoo.

- Rakennusmääräysten mukaan Suomessa kerrostaloasuntojen rappukäytävän oven on estettävä palon leviäminen rappukäytävään 30 minuutin ajan.

"Katsantokanta on liian mustavalkoinen"

Simo Weckstén katsoo, että toimintavalmiusaika on saanut liian suuren merkityksen suomalaisessa pelastustoiminnassa.

Samaa mieltä on myös Satakunnan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Pekka Tähtinen.

- Mielestäni toimintavalmiusajassa katsantokanta on liian mustavalkoinen.

- Jokainen minuutti onnettomuuskohteessa on uhreille ja muille tuskallisia. Toimintavalmiusajalla on siinä mielessä merkitystä. Mutta vahinkojen kannalta pieni viive ei ole kohtuuton. Tarkoitan muutamien minuuttien viivettä, Tähtinen sanoo.

Yksi minuutti tarkoittaisi kymmentä uutta pelastusasemaa

Pelastusalalla jokainen minuutti on arvokas.

Helsingin pelastuslaitos selvitti kuusi vuotta sitten, miten Helsingissä pelastuslaitokset voisivat parantaa yhden minuutin verran toimintavalmiusaikaansa.

- Selvityksen mukaan Helsinkiin pitäisi rakentaa vähintään kymmenen uutta pelastusasemaa. Minimissään pelkästään näiden palkkakuluihin kuluisi lähes 20 miljoonaa euroa vuodessa, Weckstén sanoo.

Pelastusalalla ollaan huolissaan resursseista. Entinen pelastuskomentaja katsookin, että toimintavalmiusaikavaatimuksia tulisi tarkastella kriittisesti.

- Toimintavalmiusaikoja ei pidä dramaattisesti pidentää, mutta toimintavalmiusaikojen merkitys täytyy ymmärtää. Ei pidä kuvitella, että niillä saavutetaan mitä tahansa.

- Meillä on yksittäisiä tapauksia, joissa toimintavalmiusaika on ollut merkittävä ja ihmisiä on pelastettu. Mutta ne ovat erittäin harvinaisia tapauksia, toteaa Weckstén.

Monessa muussa maassa toimintavalmiusajat ovat pidemmät kuin Suomessa.

- Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa ja esimerkiksi Norjassa toimintavalmiusaika on kymmenisen minuuttia tai vähän yli, kun meillä se on kuusi minuuttia ykkösriskialueilla, Wecksten sanoo.

Pelastusylijohtaja: Tarvitaan enemmän tutkimusta

Suomen pelastustoimintaa johtava pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka kaipaa lisää tutkimuksia eri onnettomuustyyppien toimintavalmiusajoista.

- Meillä on vielä riittämätön tietopohja lähteä tarkistamaan toimintavalmiusajan vaatimuksia suuntaan tai toiseen. Tarvitsemme lisää tutkimuksia, hän sanoo.

Helsingin pelastuslaitoksen ja VTT:n tekemä asuntopalojen toimintavalmiusaikatutkimus valmistui jo seitsemän vuotta sitten.

Miksi ministeriö ei ole tehnyt lisää tutkimuksia toimintavalmiusajasta?

- Ehkä voidaan todeta jonkinasteisena selittävänä tekijänä, että kysymys on myös voimavaroista. Meidän pitäisi pystyä panostamaan monitieteiseen tutkimukseen nykyistä huomattavasti enemmän.

Pelastusylijohtajan mukaan ministeriössä on odotettu sopivaa hetkeä tutkimusten tekemiselle.

- Käynnissä olevat hallintouudistukset ovat olleet myös muuttamassa hieman perusteita. Ehkä on odotettu aikaa parempaa. Ja nyt se aika on täällä.

- Me tarvitsemme uusia näyttöjä siitä, miten ja mihin suuntaan pelastustoimintaa on kehitettävä. Tähän meillä on tarkoitus panostaa.

Yhteistyö takkuaa ministeriön ja pelastusalueiden välillä

Helsingin entinen pelastuskomentaja Wecksten sanoo, että sisäministeriön ja pelastuslaitosten välinen yhteistyö ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla.

Weckstenin mukaan ministeriössä ei oteta huomioon päätöksissä sitä ammattitaitoa, jota on pelastuslaitoksilla. Ministeriön toivotaankin tekevän nykyistä enemmän yhteistyötä Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston kanssa.

Siihen kuuluvat kaikki Suomen 22 pelastuslaitosta.

- Toivoisin, että ministeriö ottaisi tiukemman otteen kumppanuusverkoston kanssa, Wecsten sanoo

Etelä-Savon pelastusjohtaja Seppo Lokka sanoo, että kentän ja ministeriön välisessä "yhteistyössä on aina kaksi osapuolta".

- Yhteistyössä on aina parantamisen varaa, Lokka muotoilee.

Erityisen tärkeää se on hänen mukaansa juuri nyt, kun vastuu pelastustoimesta on siirtymässä uusille hyvinvointialueille.

- Ministeriöllä on omat tehtävänsä, ja substanssiosaaminen on alueilla. Tässä tilanteessa ministeriön ja alueiden välinen yhteistyö on ehdottoman tärkeää, Lokka painottaa.

Pelastustoimessa koetaan, että yhteistyö ei ole tällä hetkellä parasta mahdollista. Miten te ministeriössä koette asian?

-Yhteistyötä voidaan aina varmasti kehittää. Itse näen, ettei ole mitään muuta mahdollisuutta kuin tehdä meille välttämätöntä kehittämistyötä yhdessä koko pelastusalan kaikkien toimijoiden kanssa, pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka vastaa.