Suomi toimii Barentsin euroarktisen neuvoston puheenjohtajana vuosina 2021-2023. Puheenjohtajakausi alkoi tällä viikolla Arctic Spirit -konferenssissa Rovaniemellä, jossa puheenjohtaja Pekka Haavisto avasi Suomen tavoitteita.

Haavisto kertoi konferenssissa, että Suomi aikoo nopeuttaa ilmastonmuutoksen vastaisia toimia Barentsin alueella kaksivuotisen puheenjohtajuuskautensa aikana. Ympäristö- ja ilmasto-ohjelma tulee olemaan keskeisessä roolissa Barentsin alueella.

Niin kutsutun Barentsin neuvoston tehtävänä on vahvistaa Barentsin alueen maiden yhteistyötä. Barentsin neuvostoon kuuluvat Suomen lisäksi myös Islanti, Norja, Ruotsi, Tanska ja Venäjä sekä Euroopan komissio.

Suomen puheenjohtajakautta on valmistellut ulkoministeriön Barents-työryhmä, jota on johtanut Barentsin ja pohjoisen ulottuvuuden suurlähettiläs Jari Vilén. Tässä kolme pääkohtaa, joita Vilén nostaa Suomen puheenjohtajakauden tavoitteiksi.

1. Luonnon monimuotoisuuden suojelu

Suomen puheenjohtajakauden yksi tärkeimmistä teemoista on ilmasto. Suurlähettiläs Jari Vilén kertoo, että jo ensimmäisistä neuvotteluista lähtien luonnonsuojelu ja ilmasto ovat olleet tärkeitä Barentsin neuvostolle, sillä arktisen alueen herkkä luonto tarvitsee jo nyt toimenpiteitä.

Suomen puheenjohtajakaudella panostetaan erityisesti alkuperäislajien suojeluun ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Yksi konkreettinen toimenpide liittyy lohijoissa valtavasti lisääntyneen kyttyrälohiin.

- Etsimme yhteisiä keinoja siihen, miten kyttyrälohiepidemiaa voitaisiin hallita ja miten ne voisi poistaa kestävällä tavalla, kertoo Vilén.

Myös naalien heikkoon tilanteeseen halutaan puuttua tällä puheenjohtajakaudella. Tästä uhanalaisista eläimestä on tullut Suomen puheenjohtajakauden symboli, ja sen elinympäristöä pyritään näiden tulevien vuosien aikana edistämään.

- Yli 20 vuoteen Suomessa ei ole nähty naalin onnistunutta pesintää. Olisihan se hieno symbolinen päätös puheenjohtajuuskaudelle, jos saisimme seuraavan kahden vuoden aikana ensimmäisen naalinpennun syntymään Lapin tuntureilla.

2. Saamelaisilla keskeinen rooli yhteistyökumppanina

Saamelaiskäräjät ja ministerit ovat keskustelleet Barentsin alueen asioista hyvissä ajoin ennen puheenjohtajakauden aloittamista. Barentsin neuvosto on muun muassa alkanut suunnitella SAMIT-nimistä suurta alkuperäiskansatapaamista Brysseliin vuodelle 2023.

Tavoitteena on, että saamelaiskäräjät tulee auttamaan puheenjohtajakauden aikana erilaisissa sisällöissä Saamenmaalla.

- Saamelaiskäräjillä on keskeinen rooli, kun arvioidaan sitä, millaisia toiveita ja tarpeita on ennen kaikkea saamelaisten asioiden elinkeinon ja hyvinvoinnin suhteen, sanoo Jari Vilén.

3. Toiminta lähellä Barentsin alueen ihmisiä

Tavallisesti Barentsin neuvosto on toiminut eri maiden edustajien ja poliitikkojen yhteistyöllä. Nyt puheenjohtajakaudellaan Suomi haluaa tuoda neuvoston toimia lähemmäs ihmisiä.

Suomen puheenjohtajakausi tulee näkymään Barentsin alueen ihmisten arkielämässä jo neuvoston järjestämien tilaisuuksien läsnäololla. Tapahtumia tullaan järjestämään maakunnissa, jotka ovat mukana yhteistyössä, kuten Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Pohjois-Karjalan alueilla, kertoo Vilén.

- Meillä on konkreettisia projekteja, joihin olemme pyytäneet ja hakeneet mukaan niin maakuntien, kaupunkien, kuntien ja järjestöjen edustajia. Meillä on käytettävissä tähän uudet resurssit.

Barentsin neuvosto haluaa tukea monenlaisia tapahtumia ja hankkeita yli rajojen.

- Ne voivat olla vaikkapa jalkapallojoukkueen yhteistoiminta rajan ylitse, ammattitaitokilpailua koululaisten kesken vaikka käden taidoista ja kokkikilpailuja. Menemme niin lähelle ihmistä kuin se on mahdollista, ideoi suurlähettiläs Jari Vilén.