Helsingin Sörnäisiin suunniteltu uusi suuri autotunneliprojekti etenee. Helsingin kaupunginhallitus päätti aamun kokouksessaan esittää kaupunginvaltuustolle tunnelin rakentamista. Tunneliprojektin toteuttaminen on sidottu päätöksessä tiukasti muiden vähäpäästöisen liikennnehankkeiden kuten raideliikenteen toteuttamiseen kaupungissa.

Sörnäisten autobaanalle suunnitellusta jättimäisestä autotunnelista on syntynyt suuri poliittinen riita. Tunneliprojektia on puitu kaupunginhallituksen kokouksissa jo kahdesti ennen tänään tehtyä päätöstä.

SDP:n ryhmä jakaantui kahtia

Tunnelin rakentamista kannattivat kokoomus, SDP:n kaupunginhallituksen jäsenistä toinen, perussuomalaiset, RKP, KD ja Liike Nyt. Vihreät ja vasemmistoliitto vastustivat hanketta.

Kaupunginhallituksen kokouksessa esiteltiin muun muassa viranomaisselvityksiä, joiden pohjalta arvioitiin tunnelin toteuttamisen ja toteuttamatta jättämisen vaikutuksia liikennesuunnittelun kokonaisuuteen tulevina vuosina.

SDP:n apulaispormestari Nasima Razmyar vaati maanantaina tunnelipäätöksen jättämistä pöydälle. Hän kertoi SDP:n valtuustoryhmän kaipaavan selvitystä siitä, miten liikenne alueella järjestettäisiin, jos tunnelia ei toteutettaisi.

Hän oli huolissaan siitä, että tunneliprojekti hylättäisiin vailla vaihtoehtoja ja tietoa siitä, mitkä olisivat tunnelin toteuttamatta jättämisen vaikutukset.

Razmyar myönsi, että kokonaisuus on monimutkainen. Myös SDP:n sisällä tunnelista on käyty viime aikoina varsin vilkasta ja kriittistä keskustelua. Kaupunginhallituksessakin ryhmä jakaantui kahtia.

SDP:n valtuustoryhmän johdon pelkona on ollut se, että rivit voisivat rakoilla jopa niin, ettei tunneli lopulta saisikaan riittävää kannatusta.

Tunneliprojekti etenee valtuuston käsiteltäväksi

Seuraavaksi kiistellyn Sörnäistentunnelin rakentaminen menee kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi. Valtuusto päättää lopulta tunnelin tarpeellisuudesta ja mahdollisesta rakentamisesta.

Tunnelin ymprillä on käyty pokkeuksellisen kovaa poliittista peliä, sillä tunneliprojekti kuului puolueiden vastikään yhdessä sopimaan kaupungin budjettiin. Myös tunnelia nyt jyrkästi vastustavat vihreät ja vasemmistoliittokin olivat mukana sopimassa budjetista, johon tunneli sisältyi. Perussuomalaiset eivät olleet mukana budjettisovussa.

Kaupungin viranomasselvitykset siis puoltavat tunnelin rakentamista. Selvitysten perustella ajoneuvoiikenne kävisi suorastaan mahdottomaksi, jos tunnelia ei rakennettaisi. Tunnelia on kritisoitu muun muassa autoliikenteen lisääntymisellä.

Selvitysten perustella tunneli nähdään tärkeäksi siksi, että lukuisat muut alueelle suunnitellut projektit ovat riippuvaisia tunnelin rakentamisesta. Läpiajoliikenne haluttaisiin viedä maan alle, jotta Hermannin rantatielle jäisi enemmän tilaa jalankululle ja pyöräilylle. Myös liikenteen melu- ja päästöhaitat vähenisivät.

Kaupungin selvitysten mukaan erityisesti Kalasataman metroaseman ja kauppakeskus Redin välinen alue rauhoittuisi läpiajoliikenteen poistuessa. Kaupungin selvitysten mukaan Sörnäistentunneli parantaisi Kalasataman alueen jalankulkuympäristön viihtyisyyttä ja antaisi tilaa lisääntyville joukkoliikenneyhteyksille, kuten tulevalle Kalasatama-Pasila-raitiotielle sekä niin sanotulle Jokeri 0 pikaraitiotielle Meilahdesta Roihupeltoon.

Tunneliprojekti on sidottu vähäpäästöisten liikenneratkaisujen rakentamiseen

Kaupunginhallituksen päätöksessä tunnelin toteuttaminen on sidottu tiukasti vähäpäästöisten liikenneratkaisujen toteuttamiseen kaupungissa.

Tunneli vapauttaisi maanpäällistä tilaa myös Suvilahden ja Teurastamon tapahtuma-alueiden kehittymiselle siirtämällä autoliikennettä tunneliin. Tunneli yhteys siis helpottaisi yksityisautoilua, mutta perusteet tunnelin rakentamiseksi lähtevät joukkoliikenteen ja kävely-ympäristön kehittämisestä.

Kiistellyn tunnelin rakentamisen on suunniteltu alkavan jo ensi vuonna. Sörnäisiin suunnitellun 1,6 kilometriä pitkän autotunnelin olisi siis tarkoitus helpottaa pohjois-eteläsuunnan liikennettä etenkin laajentuvalla Kalasataman alueella.

Kalasatamassa asuu tällä hetkellä noin 8 000 asukasta. Kalasataman valmistuttua noin 2030-luvun lopulla alueella ennakoidaan olevan jo noin 30 000 asukasta ja yli 10 000 työpaikkaa.

Myös kaupungin virkamiesasiantuntijat myöntävät, että kokonaisuus on monimutkainen. Tunneli saattaa aiheuttaa liikennevirtaan pullonkauloja erityisesti Kustaa Vaasan tien risteykseen sekä Siltavuorenrannan suuntaan.

Tunnelin tämän hetkinen kustannusarvio on noin 180 miljoonaa euroa. Näillä näkymin tunneli olisi mahdollista avata liikenteelle 2030-luvun alkupuollla. Helsingin kaupunginvaltuusto on jo hyväksynyt tunnelin mahdollistavan kaavan vuonna 2018.

Tunneli on tarkoitus toteuttaa kahdessa vaiheessa

Molempiin päihin tunnelia on suunniteltu lähes 200 metrin ajorampit. Tunnelin ajorampit sijaitsisivat pohjoisessa päässä Hermannin rantatiellä Haukilahdenkadun eteläpuolella ja eteläisessä päässä Sörnäisten rantatiellä Vilhonvuorenkadun eteläpuolella.

Tunneli olisi tarkoitus toteuttaa kahdessa vaiheessa. Pohjoisen betonitunnelin ja suuaukon rakentaminen on suunniteltu vuosille 2022-2024. Ensimmäinen vaihe toteutettaisiin siis samassa aikataulussa kuin Kalasatamasta Pasilaan -raitiotiehanke.

Tunnelin loppuosan toteuttamiselle on varattu rahat investointiohjelmaan vuodesta 2028 alkaen.

Ensimmäisen vaiheen kustannusarvio on 50 miljoonaa euroa kuluvan vuoden 2021 kustannustasossa. Toisessa vaiheessa rakennettavan Sörnäistentunnelin loppuosan suunnittelua ja toteutuksen valmistelua siis jatkettaisiin. Tunnelin loppuosaa koskeva kustannusarvio tuotaisiin erikseen valtuuston päätettäväksi.

Voit keskustella aiheesta torstaina 18.11.2021 kello 23 saakka.

Lue myös:

180 miljoonaa euroa maksavan Sörnäisten­tunnelin rakentamishanke etenee - kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi suunnitelman

Sörnäisten autotunneli nytkähti eteenpäin - Helsingin valtuusto hyväksyi asemakaavan muutoksen alueelle