Lähimetsässä on jännittynyt tunnelma, kun auto kaartaa pihaan ja ulos astelee kylän vanhin, 90-vuotias Lauri Keränen yhdessä puolisonsa Elvi Keräsen kanssa. Kylän ensimmäiset metsämummo ja metsäukki ovat saapuneet leikkimään lasten kanssa.

- Minä olen kylän vanhin, kertoo 90-vuotias Lauri Keränen lapsille, jotka kerääntyvät kättelyjonoon.

Lauri ja Elvi Keränen tervehtivät jokaisen lapsen vahvalla kädenpuristuksella. Lauri Keränen ohjeistaa lempeästi kättelykäden valinnassa. Kun vasemman käden kurarukkanen on eksymässä Keräsen kättelyyn, osoittaa hän sormellaan oikeaa rukkasta. Pian oikea pieni käsi löytääkin kättelyyn.

Tutustumisen jälkeen lapset ja aikuiset leikkivät metsäbingoa. Päivähoitolapset tuovat Lauri ja Elvi Keräselle käpyjä katsottavaksi.

- Piiri pieni pyöri, lapset siinä hyörii, kuuluvat laulun sanat, kun päivähoitopaikka Karhulan lapset leikittävät metsämummoa ja metsäukkia.

Lauri ja Elvi Keränen pysähtyvät myös miettimään omaa lapsuuttaan ja vapaa-aikaansa.

- Muistan sota-ajan oikein hyvin. Olin silloin sotilaspoikana. Kotona piti hoitaa lehmiä, hevosia ja porsaita. Ei siinä paljon leikkiaikaa jäänyt, kertoo Lauri Keränen.

- Aina piti jotakin touhuta ja tehdä: juosta talosta taloon, kantaa pilkkeitä ja vettä, pohtii Elvi Keränen.

Sukupolvien kohtaamisesta hyvää mieltä

Metsämummo- ja metsäukkitoiminta käynnistyi Paltamossa marraskuussa 2021. Toimintamallin takana on luonnossa liikkumista painottava perhepäivähoitopaikka Karhula. Tarkoituksena on, että metsämummu tai -ukki olisi parin viikon välein mukana päivähoitolasten metsäretkillä.

- Tällä on erittäin suuri merkitys. Metsä on hyvin tärkeä Suomelle, samoin kuin lapset, jotka ovat tulevaisuus, korostaa Lauri Keränen.

Puoliso Elvi Keränen oli vaikuttunut ja ihmeissään saadessaan kutsun.

- Ajattelin, että ei voi olla totta, meidätkin otetaan huomioon. Tämä on suuri elämys meille, iloitsee Elvi Keränen.

Paltamo ei ole ensimmäinen kunta, jossa ikäihmiset ja lapset kohtaavat luonnossa. Lahdessa ympäristömummo- ja vaaritoiminta käynnistyi vuonna 2013 aktiivisen asukkaan aloitteesta, joka halusi itse ympäristömummoksi.

- Ensimmäinen ympäristömummo ehdotti meille, että voisi tehdä vapaaehtoistoimintaa päiväkotimaailmassa ja tuoda ympäristötietoutta lasten arkeen, kertoo Lahden ympäristöpalvelujen kestävän kehityksen ohjaaja Sari Knuuti.

Kaupunki kiinnostui asiasta heti ja kehitystyöhön lähti mukaan myös päiväkodin johtaja. Toiminnassa on ollut mukana 10 mummoa ja vaaria. Lahdessa toiminta on koronan takia tauolla, mutta jatkuu niin pian kuin se on mahdollista. Päiväkodit haluavat lapsille kiireetöntä yhdessäoloa isovanhempien sukupolvea edustavien kanssa.

- Kaikilla lapsilla ei ole isovanhempia lähellä tai ollenkaan, eikä kaikilla seniori-ikäisillä ole lapsenlapsia tai he ovat kaukana. Sellaisille ihmisille tämä on valtavan hyvää mieltä tuova toimintamalli, Knuuti tiivistää.

Yhdessäolo jatkuu metsäleikkien jälkeen

Paltamon Mieslahdessa metsäretken jälkeen ensimmäinen lapsi uskaltaa jo kahvipöydässä Elvi Keräsen syliin kertomaan kuulumisiaan.

Perhepäivähoitaja Hanna Karhu kertoo olevansa onnellinen ensimmäisestä metsäpäivästä ikäihmisten kanssa.

- Oli ihana nähdä, miten tuli vuorovaikutusta lasten ja ikäihmisten välillä. Nyt on varattuna muutamia metsäretkipäiviä ikäihmisten kanssa jatkoonkin. Ja toki toivomme, että myös Lauri ja Elvikin käy meillä säännöllisesti, Hanna Karhu pohtii.

Kahvin jälkeen Elvi ja Lauri Keränen istuvat vielä hetkeksi sohvalle lasten kerääntyessä ympärille. Metsämummo alkaa lukea kirjaa, kun metsäukki jutustelee lasten kanssa. Keskustelussa käyvät muun muassa lasten iät ja lasten vanhempien etunimet. Viisivuotias Sanni Korhonen tiivistää lasten tunnelmat: parasta päivässä oli piiri pieni pyörii -leikki, ja toiveissa on leikkiä lisää ensi kerralla.

- On tosi hauska heidän kanssa leikkiä. Heistä tulee hyvä mieli, Sanni Korhonen kiteyttää.

Millä tavoin eri sukupolvien kohtaamisia voitaisiin lisätä? Voit keskustella aiheesta 20.11. klo 23 asti.