Teknologia ja data heijastaa muun yhteiskunnan valtarakenteita. Teknologiassa ihminen on oletusarvoisesti normaalipainoinen, valkoinen heteromies, kirjoit" /> Teknologia ja data heijastaa muun yhteiskunnan valtarakenteita. Teknologiassa ihminen on oletusarvoisesti normaalipainoinen, valkoinen heteromies, kirjoit" />

YLE


Viime viikolla vietettiin veropäivää. Veropäivän yhteydessä keskustellaan säännöllisesti päivän tarpeellisuudesta. Kuka hyötyy verojen julkaisusta, ruokkiiko se kateutta, mitä väliä naapurin tuloilla on? Naapurin tai kössikaverin tuloilla ei ehkä mitään. Mutta sillä, keitä suurituloisimpien listalla keikkuu, on väliä.

Veropäivän aamuna Ylen Aamussa keskusteltiin listan kärjestä ja siitä, miten sinne pääsee. Taloustoimittaja Juha-Matti Mäntylä totesi listalla olevan vuosi vuodelta enemmän nuorehkoja teknologiajättien omistajia. Miehiä, voisin itse lisätä, sillä viidenkymmenen suurituloisimman suomalaisen joukkoon mahtui vain kaksi naista.

Samana aamuna julkaistiin uutinen suomalaisen ruuankuljetusyhtiö Woltin yrityskaupoista. Yhdysvaltalainen Doordash osti Woltin historiallisen suurella summalla. Kauppasummaa tai siitä syntyviä verotuloja kiinnostavampi on kuitenkin Woltin perustajan Miki Kuusen haastattelu Helsingin Sanomien Visiossa. Yrityskauppa ei ollut uusi ajatus, vaan keskusteluja oli käyty vuosia. "Toimialalla kaikki tuntevat toisensa ja vuosien aikana on ollut keskusteluita." Kuusi kertoi.

Kaikki tuntevat toisensa. Se tuo synergiaetuja ja mahdollistaa Woltin kaltaisten jättikauppojen tekemisen, mutta kerryttääkö se samalla tulot niille ihmisille, jotka tuntevat toisensa?

Perjantaina 19.11. järjestetään Ylen ensimmäinen Tulevaisuustapahtuma Aurora. Kenen tulevaisuus, haluaisin kysyä? Auroraan ovat nimittäin päässeet puhumaan myös naiset, mutta lähinnä vain valkoiset, hyvätuloiset naiset. Maahanmuuttajataustaiset naiset saavat äänen vain Afganistanin tilannetta käsittelevässä keskustelussa.

Auroran pääteema on naiset ja teknologia. Pääpuhuja, humanoidirobotti Sophia the Robot on pisimmälle vietyjä ihmistä muistuttavia robotteja. Sophia the Robot on rakennettu tutkimaan tekoälyn vuorovaikutusta ihmisen kanssa. Robottipuhujan kiinnostavin kysymys onkin, kenen todellisuutta teknologia kertoo?

Tämä ei ehkä ole tarkoituksellista, mutta rakenteisiin piiloutunut rasismi, sovinismi ja taloudellinen epätasa-arvo heijastuvat myös teknologiaan.

Tietokirjailija Caroline Criado Perezin mukaan datasta puuttuu valtavasti tietoa naisista, sukupuolivähemmistöistä nyt puhumattakaan. Data heijastaa muun yhteiskunnan valtarakenteita. Teknologiassa ihminen on oletusarvoisesti normaalipainoinen, valkoinen heteromies.

Tämä ei ehkä ole tarkoituksellista, mutta rakenteisiin piiloutunut rasismi, sovinismi ja taloudellinen epätasa-arvo heijastuvat myös teknologiaan. Samaan aikaan yhteiskuntamme nojaa entistä enemmän teknologiaan, jolloin onkin ehkä aiheellista kysyä, kumpi meitä ohjaa? Jos tekoäly on rasistinen misogynisti, heijasteleeko tekoäly yhteiskuntaa vai yhteiskunta tekoälyä?

Suomi on mukana YK:n Generation Equality -ohjelmassa. YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin koordinoimassa ohjelmassa Suomi johtaa Naiset ja teknologia -kokonaisuutta. Ohjelmassa on tunnistettu muun muassa, että naiset pääsevät globaalisti miehiä heikommin teknologian ja internetin äärelle, teknologia ei tunnista sukupuolia tai näiden eroja ja naiset päätyvät teknologia-alalle miehiä vähemmän. Aiemmin syksyllä Heikki Valkama analysoi tämän johtuvan osittain tech bro -kulttuurista, jossa tosissaan pohditaan, voivatko naiset ylipäänsä työskennellä teknologian parissa.

Ohjelman tavoitteena on naisten ja tyttöjen määrän kasvattaminen teknologia-aloilla, sukupuolikuilujen kaventaminen, sukupuolen huomioiminen teknologian kehittämisessä ja verkkoväkivallan poistaminen.

Tavoitteet ovat yleviä ja hienoja. Ratkaisuja etsitään Pariisin tasa-arvohuippukokouksen kaltaisissa konferensseissa. Mutta jos konferensseissa ja huippukokouksissa ratkaisuja etsivät vain toisensa tuntevat, hyvin toimeentulevat länsimaiset ihmiset, niin kenelle ratkaisuja tehdään?

Emmi Nuorgam

Kirjoittaja on kaupunkisaamelainen toimittaja. Hän osallistuu Aurora tapahtumaan yhtenä puhujista.

Kolumnista voi keskustella 19.11. klo 23.00 saakka.

Katso myös:

Aurora Yle Areenassa

Onko tekoälyllä sukupuolta? Mitä emme vielä näe? Ylen Aurora-tapahtuma etsii vastauksia tasa-arvon isoihin kysymyksiin

jeudi 18 novembre 2021 08:45:00 Categories: YLE tulevaisuus

ShareButton
ShareButton
ShareButton
  • RSS

Suomi sisu kantaa

TetraSys Oy.

TetraSys Oy.