Yhä useampi perhe on laittanut 5-vuotiaan lapsensa varhaiskasvatukseen.

Kun 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu käynnistettiin vuonna 2018, sen päätavoitteena oli lisätä 5-vuotiaiden lasten osallistumista varhaiskasvatukseen.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) julkaisi tänään kolme vuotta kestäneen kokeilun loppuraportin.

Raportissa kokeilua pidetään päätavoitteen osalta onnistuneena: kokeilukunnissa 5-vuotiaiden varhaiskasvatukseen osallistuminen lisääntyi kaikissa kokeilun vaiheissa enemmän kuin vertailukunnissa.

Kokeilussa oli mukana kolmen vuoden aikana kaikkiaan 33 kuntaa, joista 13 oli mukana kokeilun kaikissa vaiheissa. Näissä kunnissa 5-vuotiaiden osallistumisaste kasvoi 82 prosentista lähes 96 prosenttiin vuosien 2017-2020 aikana.

- Kokeilu on päässyt tavoitteeseensa. Neljän vuoden sisällä tapahtunut osallistumisasteen muutos on kokeilukunnissa suurempaa kuin muissa kunnissa, Karvin arviointiasiantuntija Julia Kuusiholma-Linnamäki kiteyttää.

Kuntalisä piti osan 5-vuotiaista kotihoidossa

Kokeilun arvioinnissa tarkasteltiin myös muita tekijöitä, jotka maksuttomuuden ohella vaikuttivat 5-vuotiaiden varhaiskasvatukseen osallistumiseen.

Suurin vaikutus oli kotihoidon tuen kuntalisällä: 5-vuotiaalla oli suurempi todennäköisyys olla kotihoidossa, jos perheen huoltaja oli kotona pienemmän sisaruksen kanssa ja perhe asui kokeilukunnassa, jossa tarjottiin kotihoidon tuen kuntalisää.

Joissain kokeilukunnissa kuntalisän saamiselle oli asetettu ehdoksi, että kaikki perheen varhaiskasvatusikäiset lapset pitää hoitaa kotona. Tällöin 5-vuotiaan osallistuminen maksuttomaan varhaiskasvatukseen tarkoitti sitä, että perhe menetti pienempien sisarusten osalta kotihoidon tuen kuntalisän.

Arviointiasiantuntija Julia Kuusiholma-Linnamäen mielestä kyseinen ehto on ristiriidassa lapsen subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden kanssa.

- Palvelujärjestelmän rakenteissa ei tulisi olla tekijöitä, jotka estävät edes välillisesti varhaiskasvatukseen osallistumista tai aiheuttavat perheille taloudellisia menetyksiä.

Mielikuvat varhaiskasvatuksen laadusta vaikuttavat

Toinen keskeinen tekijä sille, osallistuiko 5-vuotias varhaiskasvatukseen vai ei, oli vanhempien näkemys varhaiskasvatuksen laadusta.

Niissä perheissä, joissa varhaiskasvatuksen uskottiin edistävän lapsen kasvua ja oppimista, 98 prosenttia 5-vuotiaista osallistui varhaiskasvatukseen.

Toisin ajattelevien vanhempien 5-vuotiaista varhaiskasvatukseen osallistui 58 prosenttia.

- Varhaiskasvatuksen laadusta täytyy huolehtia, koska se on jo itsessään vetovoima, Kuusiholma-Linnamäki muistuttaa.

Myös erilaisilla kansallisilla ja paikallisilla lapsipoliittisilla linjauksilla havaittiin olevan vaikutusta lasten osallistumiseen.

Vuoden 2016 lakimuutoksessa varhaiskasvatuksen sallittua ryhmäkokoa suurennettiin ja lasten oikeutta osallistua varhaiskasvatukseen heikennettiin. Nämä palautettiin ennalleen kesken kokeilun elokuussa 2020.

Niissä kokeilu- ja vertailukunnissa, joissa subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajausta ja ryhmäkoon kasvattamista ei oltu otettu käyttöön, varhaiskasvatukseen osallistumisaste oli korkeampi.

- Linjaukset, joita tehdään, ovat myös viestejä perheille: onko kannattavaa viedä lapsi varhaiskasvatukseen vai pitää kotihoidossa. Kuntien myönteisellä asenteella varhaiskasvatusta kohtaan voitaisiin arvioinnin tulosten perusteella lisätä lasten osallistumista varhaiskasvatukseen, Kuusiholma-Linnamäki toteaa.

Osa perheistä rajautui pois maksuttomuuden piiristä

Kokeilussa kunnat tarjosivat 5-vuotiaille maksutonta varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa.

Jos osa-aikaisesta maksuttomuudesta halutaan jatkossa pysyvä ratkaisu, on Karvin raportin mukaan tietyistä asioista huolehdittava.

Ensinnäkin asiakasmaksujen määräytymisperusteet tulee yhdenmukaistaa, Kuusiholma-Linnamäki sanoo.

- Suurin osa lapsista on varhaiskasvatuksessa kuitenkin enemmän kuin sen 20 tuntia viikossa. Kunnilla on ollut erilaisia käytäntöjä siitä, miten he laskuttavat perheitä ylimenevästä osasta.

Myös maksuttomuuden järjestämisen tavat vaihtelivat kunnissa. Joissain kunnissa yksityiset päiväkodit tai perhepäivähoito oli rajattu kokeilun ulkopuolelle. Toisaalla taas maksuttomia palveluita oli tarjolla vain arkipäivisin aamupäivän aikana.

- Tällaiset rajaukset rajaavat myös osan perheistä pois maksuttomuuden piiristä. Järjestelmän pitäisi olla sellainen, että kaikilla perheillä, jotka haluavat lapsensa osallistuvan varhaiskasvatukseen, olisi siihen myös mahdollisuus, Kuusiholma-Linnamäki painottaa.

5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu päättyi heinäkuun lopussa. Elokuussa alkoi seuraava kokeilu, jossa 105 kuntaa tarjoaa 5-vuotiaille maksutonta esiopetusta vuoteen 2024 saakka.

Lisää aiheesta:

Lähes 18 000 viisivuotiaalle tarjotaan ilmaista varhaiskasvatusta ensi syksynä - kokeiluun osallistuu ennätysmäärä kuntia

Maksuton varhaiskasvatuskokeilu on tuonut lisää viisivuotiaita päivähoitoon - Osa huoltajista pitää lapsensa silti mieluummin kotona

Lue myös:

Kolmevuotiaan Vella Kyllösen perhe säästää nyt satoja euroja - kiitos maksuttoman varhaiskasvatuksen, josta on tullut arkea monessa kunnassa

Tuhannet 5-vuotiaat lapset aloittivat maksuttoman esiopetuksen - Meeri, 5, on tyytyväinen, kun eskarissa ei enää tarvitse nukkua päiväunia

Kotihoidon tuen kuntalisä pitää keskituloiset äidit pidempään pois töistä, mutta heidän lastensa kannalta se voi olla hyvä juttu