Seksuaalisen nautinnon hakemisen hinta voi olla joskus kova. Tutkijat ovat huolissaan siitä, että rakastelijoiden piehtarointi Gran Canarian saaren herkillä hiekkadyyneillä tuhoaa alueen harvinaisia kasveja.

Maspalomasin dyynit ovat tutut myös suomalaisille matkailijoille. Kuva: Zuma / MVphotos

Maastopalot ovat runnelleet viime vuosina pahasti Kanariansaarten herkkää luontoa. Nyt aluetta uhkaavat tutkijoiden mukaan myös toiset vaarat. Tällä kertaa tuhojen aiheuttajina toimivat sadat seksuaalisia unelmiaan hiekkadyyneillä toteuttavat ihmiset.

Tiedelehti Journal of Environmental Management kertoo, että seksi Gran Canarian saaren harvinaisilla dyyneillä uhkaa ainakin kahdeksaa kasvilajia. Erityisesti vaarassa on suomalaisten matkailijoiden hyvin tuntema Maspalomasin hiekkadyynien ranta, joka sijaitsee Gran Canarian pisimmällä rannalla. Asiasta kertoi CNN.

Dyyniseksin aiheuttama uhka on mittava. Luonnon tuho ei jää tutkimuksen mukaan vain kasveihin. Vaikutukset leviävät kasvien tuhouduttua myös eläimiin, joista ensimmäisinä ovat vaarassa liskot.

Maspalomasin hiekkadyynit ovat luonnonsuojelualue. Kyseessä on Euroopassa harvinainen liikkuvien dyynien ekosysteemi. Ennen koronaviruspandemiaa alueella vieraili vuosittain noin 14 miljoonaa turistia.

Tutkijaryhmään kuuluivat Leví García-Romero, Carolina Peña-Alonso, Patrick A. Hesp, Antonio I. Hernández-Cordero ja Luis Hernández-Calvento.

Professori Patrick A. Hesp kertoo tiedesivusto The Conversationilla, että vuorokaudessa arviolta sadat ihmiset harrastavat seksiä dyyneillä.

Tutkijat selvittivät vuodesta 2018 lähtien dyyneillä 298 tiedetyn seksin harrastamiseen käytetyn alueen kasvillisuutta. Tuhoja oli tullut kahdeksalle kasvilajille. Näistä kolme kuuluu kotoperäisiin dyynilajeihin. Kotoperäisiä lajeja ovat muun muassa Phoenix canariensis, Schizogyne glaberrima ja Plocama pendula.

Pahiten kärsineet alueen kasvit ovat tutkimuksen mukaan Tamarix canariensis ja Launaea arborescens.

Dyyniseksin vaurioittamista kasvilajeista suomalaisille tutuin on todennäköisesti kanariantaateli (Phoenix canariensis) Se on Kanariansaarilla alkuperäisesti kasvava taatelien suvun palmulaji. Kanariantaateli kasvaa vähitellen suureksi ja puumaiseksi. Sen haaraton, tasapaksu runko on melko sileä. Runko on yleensä 10-14 metriä korkea ja jopa 75-90 senttimetriä paksu.

Aiheesta kertoi aiemmin myös Helsingin Sanomat.