Nuoren kuntoutusraha herättää paljon kritiikkiä ja kysymyksiä. Nuori voi saada noin 800 euroa kuukaudessa Kelalta, jos hänen työ- tai opiskelukykynsä on olennaisesti heikentynyt. Rahan määrä on sama riippumatta, asuuko nuori vielä kotona huoltajan kanssa vai yksin.

Keskustelu käynnistyi Ylen maanantaina julkaisemasta jutusta: "Kotona asuva 16-vuotias voi saada Kelalta 800 euroa kuntoutusrahaa kuussa - nyt opettajat arvostelevat etuutta, joka pahimmillaan menee päihteisiin".

Vaikka suurin osa nuorista käyttää etuuden oikein, ovat nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset huomanneet myös väärinkäytöksiä.

Jutun lukijat kritisoivat kuntoutusrahaa suorin sanoin. Etuuden tasoa pidettiin korkeana verrattuna esimerkiksi eläkkeisiin ja opintotukeen. Samoin valvonnan puuttumista ihmeteltiin. Kela seuraa opintojen edistymistä, mutta ei valvo rahankäyttöä.

- Tuntuu suurelta näin 960 euroa saavasta eläkeläisestä ja 60 vuotta työssä katkotta, eräs kommentoija kirjoittaa.

- Erikoista, että voi saada 800 ilman mitään seurantaa tai velvoitteita kun taas 250 euron opintotukea valvotaan erittäin tiukasti ja monet joutuvat maksamaan saatuja tukia takaisin, ihmettelee lukija.

Nuoren kuntoutusrahaa saavien määrä on lähes kolminkertaistunut kymmenen viime vuoden aikana, ja rahaa maksetaan tällä hetkellä yli 12 000 nuorelle. Etuus voidaan myöntää 16-19-vuotiaalle.

Ministeriö ja Kela vastaa kritiikkiin ja kysymyksiin

Poimimme jutun palautteista yhdeksän lukijoilta tullutta kysymystä. Niihin vastaa neuvotteleva virkamies Milja Tiainen sosiaali- ja terveysministeriöstä ja tutkimuspäällikkö Karoliina Koskenvuo Kelalta.

1. Miksi nuoren kuntoutusraha maksetaan rahana?

- Etuudella halutaan turvata nuoren toimeentulo koulutuksen ajalle. Nuoret voivat ostaa sillä esimerkiksi ruokaa tai maksaa vuokraa. Sillä halutaan varmistaa nuoren ammatillinen koulutus ja edistää hänen työllistymistään. Tavoitteena on, ettei nuori, jolla on sairaus tai vamma, siirtyisi suoraan työkyvyttömyyseläkkeelle, sanoo sosiaali- ja terveysministeriöstä Tiainen.

2. Miksi nuoren kuntoutusrahaa ei kohdenneta suoraan kuntouttaviin tukitoimiin esimerkiksi palveluseteleinä tai maksusitoumuksina, jolloin väärinkäyttömahdollisuudet vähenisivät?

- Nuoren kuntoutusraha on sosiaalietuus, ei kustannusten korvaus. Se ehkä muistuttaa palveluseteleitä tai maksusitoumuksia, mutta on eri asia. Esimerkiksi kunta voi tarjota asiakkaille palveluseteleitä tai maksusitoumuksia palvelujen hankkimiseksi, Milja Tiainen selvittää.

3. Miksi etuuden käyttöä ei valvota?

- Nuoren kuntoutusraha on toimeentuloa turvaava sosiaaliturvaetuus, kuten työmarkkinatuki, työkyvyttömyyseläke tai sairauspäiväraha. Niitä ei ole tarkoitettu tiettyjen kustannuksien korvaukseksi. Muidenkaan sosiaaliturvaetuuksien käyttöä ei valvota, Tiainen kommentoi.

4. Voiko nuoren kuntoutusraha passivoida nuorta?

- Sosiaaliturvaa arvioidessa tuodaan paljon esiin etuuksien saamisen vaikutuksia. Se on laajemman keskustelun paikka. Nuori voi tarvita toimeentulon tukemisen lisäksi erilaisia palveluita, kuten terapiaa. Nuoren kuntoutusrahan ohella tulisi samanaikaisesti vastata myös nuoren palvelutarpeeseen, esittää Tiainen.

5. Miksi vanhempiensa luona asuva nuori saa yhtä paljon kuntoutusrahaa kuin omillaan asuva?

- Nuoren kuntoutusraha ja mahdollisuus myöntää työkyvyttömyyseläke on kytketty lainsäädännöllisesti toisiinsa. Siinä ei ole lähdetty ottamaan huomioon, asuuko nuori esimerkiksi vielä vanhempiensa kanssa vai ei. Jos sitä halutaan arvioida, se vaatii laajempaa pohdintaa nuorten toimeentuloa turvaavista etuuksista. Käymme jo sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä keskustelua, miten etuuksia ja palveluja voitaisiin sovittaa yhteen nykyistä paremmin, perustelee neuvotteleva virkamiesMilja Tiainen.

6. Miksi nuoren kuntoutusraha on niin suuri?

- Määrä nostettiin 2017 alusta takuueläkkeen tasoiseksi. Tarkoituksena on kannustaa nuorta kouluttautumaan, ettei etuustaso kannusta siirtymään työkyvyttömyyseläkkeelle, perustelee Tiainen.

- Toisaalta on pyritty ehkäisemään, ettei olisi tarvetta toimeentulotukeen. Osana sosiaaliturvauudistusta voidaan myös pohtia etuuksien suuruutta.

7. Miten nuoren kuntousraha on vaihtoehto työkyvyttömyyseläkkeelle? Eikö sille jäädä aina syystä?

- Kun on sairaus tai vamma, joka vaikuttaa nuoren opiskelu- ja työkykyyn halutaan nuoren kuntoutusrahalla varmistaa ja tukea nuoren mahdollisuuksia hankkia koulutus. Mahdollisesti myös päästä töihin sen sijaan, että alettaisiin myöntää työkyvyttömyyseläkettä. Työkyvyttömyyseläke passivoi, mutta tutkimusnäyttöä on siitä, että nuoren kuntoutusraha muun muassa edistää nuoren toimintamahdollisuuksia ja on saanut nuoria korottamaan tavoitetasoaan, selvittää tutkimuspäällikkö Karoliina Koskenvuo Kelalta.

- Nuoren kuntoutusrahalta siirrytään aiempaa harvemmin työkyvyttömyyseläkkeelle, yhä useampi nuori jatkaa opiskelua ja pyrkii työmarkkinoille. Yksittäisten henkilöiden kokemukset tai mielipiteet ovat toki tärkeitä, mutta eivät ne korvaa tutkimusnäyttöä eikä mielipiteiden perusteella voi lähteä tekemään yleistyksiä ja johtopäätöksiä, sanoo Koskenvuo.

8. Miksi nuoren kuntoutusrahan määrää ei ole muutettu, vaikka toisen asteen koulutus on tulossa kaikille maksuttomaksi?

- Myöntämisedellytyksiä ei ole vielä muutettu, mutta oppivelvollisuuden laajentuminen tullaan ottamaan mukaan pohdintoihin sosiaaliturvauudistuksessa. Ensimmäiset linjaukset sosiaaliturvauudistuksesta tulevat julki keväällä 2023, sanoo neuvotteleva virkamies Milja Tianen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

9. Kuinka moni etuuden saajista asuu yhä yhdessä huoltajan kanssa?

- Kelan kuntoutusrahan tilastointiaineistossa ei ole tietoa siitä, asuuko henkilö vanhempien luona vai ei, koska sillä ei ole merkitystä myöntämisedellytysten kannalta, Koskenvuo toteaa.

Lue lisää:

Julia Määttä jäi eläkkeelle 22-vuotiaana vakavien sairauksien vuoksi - eläkeläisnuorten määrä Suomessa kasvaa

Voit keskustella aiheesta 18.11. klo 23.00 saakka.