Ennätysharva kunta nostaa tuloveroprosenttiaan ensi vuodelle. Sen sijaan veroaan laskevien kuntien lukumäärä nousee viime vuosista. MTV Uutiset kävi läpi vajaan 300 kunnan tilanteen.
Aloitetaan Ylivieskasta, jossa on yksi Suomen korkeimmista veroprosenteista: 23. Se kuitenkin koetaan positiivisena ongelmana.
- Ylivieskan väkiluku on kasvanut 10 vuoden aikana yli tuhannella asukkaalla ja se tarkoittaa sitä, että meidän on ollut pakko investoida muun muassa kouluihin, kertoo Joonas Yliluoma, Ylivieskan kaupungin talousjohtaja.
- On haluttu, että palveluista ei karsita, vaan pidetään laadukkaat palvelut. Se on koettu tärkeäksi. Toki veroprosentti herättää keskustelua, Yliluoma jatkaa.
Taanilan koulun rehtori Risto Oja on tyytyväinen kaupungin panostuksiin.
- Kyllä se, mitä on saatu, näkyy tässä ympärillä. Kaupunki on todella vahvasti panostanut lapsiin ja nuoriin, Oja tiivistää.
Lapsia on Ylivieskassa nyt niin paljon, että Taanilan uudessa koulussa kaikille ei ole pystytty tarjoamaan koulupaikkaa.
- Onneksi kaupungissa on muita kouluja, joista löytyy tilaa ja paikkoja vielä. Mutta ihan selkeästi uudet turvalliset, terveelliset ja sisäilmaltaan hyvät koulut houkuttelevat väkeä tänne, Oja kertoo.
Ylivieska päätti pitää tuloveroprosenttinsa ennallaan niin kuin suurin osa kunnista. Eräs niistä on Sysmä, jonka veroprosentti, 19, on pysynyt samana jo vuodesta 2008.
- Päijät-Hämeen maakunnassa ollaan jo pitkään oltu pienimmän veroprosentin kunta. Melkeinpä veroparatiisi tämän maakunnan kuntien joukossa, kertoo kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki.
Kunnanjohtajan mukaan Sysmän talous on edelleen hyvässä kuosissa.
- Kunnan tase on ollut vahva ja kunnan toimintaa on kehitelty pitkälti ulkoistettujen palvelujen ja ostopalvelujen suuntaan. Yksityinen sektori toimii taloudellisesti tehokkaammin. Se on vain tosiasia, Kitkiöjoki jatkaa.
- Sote-palvelut ovat kokonaisulkoistussopimuksella Terveystalon hoidettavana ja asiakastyytyväisyys on korkealla tasolla. Kiinteistön hoidon palvelut ostetaan pääosin. Muutoinkin jonkin tason nuukuus ja toisaalta vauraus ovat alueella hyveitä. Näin olen muualta tulleena tulkinnut.
Toisin kuin aiemmin, veroaan nostavat kunnat ovat ennätysharvassa. Ykjsi näistä harvinaisuuksista on Kotka.
- Kotkan alueella Kymsotessa käytiin varsin tiukkoja neuvotteluja syksyn mittaan. Menopaineet Kotkassa osoittautuivat sen verran koviksi, ettei niitä pystytty ratkaisemaan muilla talouden tasapainottamistoimilla. Veroprosenttia päädyttiin aivan viime hetkillä äänestyksellä korottamaan, kertoo Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio.
Monet kunnat kertovat, että sopeutustoimet liittyvät paisuneisiin sote-kustannuksiin.
- Veroja nostavien lukumäärä tulee puolittumaan noin 20:n kiristäjän korville. Huomattavaa on, että yksikään iso kaupunki ei ole kiristämässä tuloverotusta ensi vuodelle, Kuntaliiton Punakallio arvioi.
Sen sijaan tuloveroaan laskevien kuntien lukumäärä nousee viime vuosista, esimerkkeinä Savonlinna ja Rauma. Syiksi löytyy muun muassa velkaantuneen valtion koronatuet ja talouden elpymisen tuomat verotuotot.
- Savonlinnassa on tehty pitkän aikaa talouden tasapainottamistyötä. Veikkaisin, että siellä kipuillaan myös korkean veroprosentin aiheuttaman vetovoimahaitan kanssa. He haluavat parantaa oman kunnan elinvoimaa veroprosentin alennuksella, Punakallio toteaa.
Ensi vuonna kuntatalous näyttää kuitenkin jo kuluvaa poikkeusvuotta synkemmältä, kerrotaan Kuntaliitosta.
Reilun vuoden päästä luvassa on sitten se suuri muutos ja kysymysmerkki, kun kuntien sote-palvelut siirtyvät maakuntien järjestettäväksi.
Uudistus voi tuoda helpotustakin, mutta joka tapauksessa haasteita riittää kuntataloudessa jatkossakin. Siitä pitää huolen väestön vanheneminen.
Aiheesta lisää Viiden jälkeen -ohjelmassa ja illan tv-uutisissa.