Kiinan ja Yhdysvaltain on pakko parantaa suhteitaan, mutta selkäänpuukottajia riittää sekä Bidenille että Xille, kirjoittaa erikoistoimittaja Seppo Varjus

Joe Biden ja Xi Jinping tekivät parhaansa ollakseen leppoisia, kun suurvaltojen välit ovat hyytävät. Kuva: Mandel Ngan / Lehtikuva

Kaksi vanhaa kaverusta. Niin kaukana toisistaan, mutta tekniikan ansiosta ihan lähekkäin.

Xi Jinpingin mukaan Joe Biden on hänen "vanha ystävänsä". Biden vitsailee, että he eivät ole koskaan olleet keskenään kovin muodollisia. Suorat ja mutkattomat välit. Koskaan ei jää epäselväksi mitä toinen ajattelee.

Xi ja Biden tapasivat videokokouksessa tiistaiaamuna. Keskinäisen lämmön korostamisessa oli hiukan yliyrittämistä.

Viime aikoina Yhdysvallat on luvannut Australialle huipputekniikkaansa ydinsukellusveneisiin, joita rakennetaan Kiinan laivastoa vastaan. Kiina on kokeillut hypersoonista ohjusta, joka voisi ohittaa Yhdysvaltain puolustuksen noin vain.

Hermoherkimmät ovat odottaneet suurvaltasodan puhkeamista Taiwanin vesillä koska tahansa. Liennytystä tarvitaan.

Liennytys on hankalaa.

New York Timesin Steven Lee Myersin mukaan tapaaminen itsessään oli Kiinalle voitto, jonka ansaitakseen sen ei tarvinnut antaa mitään periksi.

Bidenin riski on kova. Yhdysvalloissa demokraatteja ja republikaaneja yhdistää enää Kiinan pelko. Raivoisassa presidenttikisassa Donald Trump kutsui kilpailijaansa "Peking-Bideniksi" ilman sen kummempia perusteita. Hänen kannattajilleen olisi mannaa jos sellaisia saataisiin.

Xi varmistaa jatkoaan Kiinan johdossa. Olisi silti ihmisluonnon vastaista, jos Pekingin politbyroossa kukaan ei haluaisi pääsihteeriksi pääsihteerin paikalle. Se on Xin tärkein virka, presidenttiys on enemmän muodollisuus.

Xin pitää varoa selkäänsä. Pandemian alun jälkeen hän ei ole poistunut Kiinasta.

Mutta suurimmillakaan valloilla ei ole varaa mököttää loputtomiin. Ne tarvitsevat toisiaan.

Pandemiasta nousevassa Yhdysvalloissa pelätään inflaation kiihtymistä, joka voisi sekoittaa koko talouden. Yksi inflaation syistä on Trumpin käynnistämä kauppasota Kiinan kanssa, jota Biden ei ole voinut lopettaa.

Sapelia itäisessä Euroopassa kalisteleva Venäjä suorastaan kerjää Yhdysvaltojen huomiota. Afganistanista vetäytymisen jälkeenkään sen sotilaallinen voima ei riitä enää yhtä aikaa ihan maailman joka kolkalle. Jihadistejakin pitäisi vielä varoa. Olisi ihan hyvä jos Yhdysvaltain laivoja ja lentokoneita riittäisi muuallekin kuin Kiinan lähivesille.

Kiinan poliisivaltio pitää koronavirusta kurissa massiivisilla pakkotoimilla. Kansa tottelee isänmaallisesti. Isänmaallisuutta vahvistetaan propagandalla muun maailman kaaoksesta.

Economist-lehden Kiinaa seuraava nimimerkki Chaguan kiinnittää huomiota siihen, että valtiontelevisiossa pyörivät yhä filminpätkät Donald Trumpista ja pandemian pahimmista hetkistä Yhdysvalloissa. Selvästi pelätään, että lopulta jopa kiinalaisten koronakuri rakoilee.

Kiinan talous ei kasva Xin toivomissa lukemissa. Sitä varjostaa kiinteistökriisin uhka, josta valtavan Evergrande-yhtiön vaikeudet ovat vain osa.

Sekä Yhdysvaltain että Kiinan etu on vähän rauhoittaa pelikenttää.

Viime kuukausina on puhuttu kovia. Nyt sanoja pitää hiukan nieleskellä takaisin.